Näyttelijä-sana tulee verbistä näytellä. Verbi on johdettu sanasta näyttää, joka on johdettu sanasta nähdä. Sana näytellä on esiintynyt jo Agricolan aikana, mutta sen frekventatiivisessa merkityksessä ’näyttää usein, toistuvasti’.
Vuonna 1845 Pietari Hannikainen otti sanan näytellä teatteritermiksi. Muutamaa vuotta myöehmmin myös August Ahlqvist ja Antero Varelius käyttivät sanaa näytelmä.
Teatteriterminä näytellä-sanan kehitys on siis ajalta, jolloin suomen kieleen luotiin sanastoa, jotta kielemme pystyisi vastaamaan kulttuurillisiin tarpeisiin. Tuolloin haluttiin suosia omakielisistä sanoista muodostettuja johdoksia lainasanojen sijaan.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika...
Hei,
Tuomioistuinten riippumattomuus on taattu Suomen perustuslaissa. Muutoksenhakuprosessissa muutoksenhaun kohteena kuitenkin on nimenomaan alemman oikeusasteen antama tuomio/ratkaisu. Tuomioistuinten toimintaa ja päätöksentekoa sekä siinä huomioon otettavia seikkoja ohjaavat esimerkiksi oikeudenkäymiskaari, tuomioistuinlaki sekä laki korkeimmasta oikeudesta. Asiaan liittyvien lukuisten säädösten ja periaatteiden vuoksi meidän on tässä yhteydessä mahdotonta antaa sinulle kattavampaa vastausta.
Tarkempia tietoja tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisesta käytännössä ja ratkaisun perusteista voit kuitenkin kysellä esimerkiksi Tuomioistuinvirastolta: https://tuomioistuinvirasto.fi/fi/index/yhteystiedot.html...
Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Singer-ompelukoneiden sarjanumeroiden avulla valmistusvuoden voi tarkistaa alle linkatusta taulukosta. Kyseinen ompelukone on valmistettu vuonna 1894.
Singer Sewing Machine Serial Number Database:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-no-prefix-serial-numbers.html
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Modeemilla tai isdn-yhteydellä käytettävästä internet-yhteydestä laskutetaan normaali paikallisverkkomaksu eli laskutus riippuu verkossa kulutetusta ajasta. Taksa on sama lataa sitten kotimaisia tai ulkomaisia sivustoja.
Salasanat ja käyttäjätunnukset voi jakaa tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin. Esimerkiksi pankkipalvelu- ja sähköpostitunnukset eivät saa päätyä ulkopuolisten tietoon, joten niitä ei saa käyttää minkään muiden palvelujen tunnuksina tai salasanoina. Vain siinä tapauksessa, että salasanan ja käyttäjätunnuksen joutumisella vieraiden tietoon ei ole mitään merkitystä voi käyttää samaa tunnusta ja salasanaa useammassa palvelussa.
Polvijärven kirjastossa tarkistettiin sisältääkö kyseinen kirja tietoja mainitsemistanne henkilöistä. Valitettavasti heitä ei kirjasta löytynyt. Kirjassa on Polvijärven ja Ilmomantsin Haarasten sukutaulut, Tohmajärven Kutsunvaaran, Tuupovaaran, Pälkjärven, Karstulan,
ja Keski-Suomen Haarasten sukutaulut.
Yleisistä kirjastoista ei kysymiäsi tilastoja löydy. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Tilastokeskuksen kirjastoon: http://www.stat.fi/org/yhteystiedot/index.html.
Kannattaa tutustua myös EURES-portaaliin: http://europa.eu.int/eures/. Portaalissa kerrotaan rekrytoinnista Euroopassa. Helsingin Sanomien arkistosta löytyi artikkeli, joka oli päivätty 15.7.2005. ”Suomalaisia sairaanhoitajia on ollut töissä Yhdysvalloissa omatoimisesti aiemminkin, mutta nyt kyseessä on ensimmäinen suurempi rekrytointikampanja. Suomalaisia on aikaisemmin lähtenyt Saksaan, Itävaltaan ja Saudi-Arabiaan sekä varsinkin laman jälkeen Britanniaan, Norjaan ja eniten Ruotsiin. Tällä haavaa hoitoalan henkilöstöä työskentelee ulkomailla noin 6500 (vuoden 2005 tieto), joista...
Alavieskan, Kalajoen, Nivalan, Oulaisten, Sievin ja Ylivieskan kirjastojen yhteistietokannasta http://tiekko-info.origonet.net/ löytyy kansallispukuja käsittelevää aineistoa. Klikkaa kohtaa Haku ja varauksen teko. Kirjoita ylimpään hakuruutuun hakusanaksi kansallispuvut ja valitse hakutyypiksi asiasana. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta. Saat tulokseksi 30 teosta.
Esim.
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta. Gummerus, 2004.
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. Kansallisteos, 1990.
Kansallispukukuvasto. Helmi Vuorelma, 1987.
Etsitkö juuri tätä Puhu ja rupattele -oppikirjaa vuodelta 1996? Katso linkistä:
http://www.helmet.fi/record=b1563476~S9*fin
Tuota opusta on valitettavasti pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa vain kaksi kappaletta, molemmat Espoon kirjastoissa. Mutta Helsingissä käypä kirjastokortti toimii myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Voit siis varata kirjan ja noutaa sen sinulle sopivimmasta kirjastosta Helsingin puolella.
Jos sinulla on Helka-kortti Helsingin yliopiston kirjastoon, saat kirjan käyttäytymistieteiden kirjallisuuden puolelta. Saatavuustiedot löydät hakemalla teoksen nimellä:
https://finna.fi
Sijainti-linkistä pääset tarkkoihin sijaintitietoihin.
Kansalliskirjastosta oppikirjaa ei saa lainaan, mutta siihen on mahdollista...
Voit hakea helmet-sivustoltamme (www.helmet.fi)kirjoja niin että laitat helmet-hakuun hakusanoiksi opettajat elämäkerrat tai opettajat muistelmat. Listalle tulee monia mielenkiintoisia teoksia. Myös opettajuus voisi olla hakusana, jolla voi löytyä sellaisia kirjoja, joita etsit (tosin tulee paljon tietokirjoja). Kokeile myös opettajat päiväkirjat. Jos laitat hakusanoiksi opettajat romaanit, tulee hakutulokseen kaunokirjallisuutta. Ehkä sieltäkin löytyy jotakin sopivaa.
Tutustu rauhassa hakutuloksiin. Toivottavasti löydät opintoihisi sopivat kirjat. Ehdotan ainakin näitä:
Aino Kontula: Rexi on homo ja opettajat hullui!
Kirsti Mäkinen: Pulpetin henki
Frank McCourt: Liitupölyä
Yksittäistä Yhdysvaltain osavaltiota koskevaa tietoa ei ole käytettävissä. 1960-luvulla 24 tuntia auki olevia ravintoloita oli vähän, lähinnä vain klassiset amerikkalaiset pienet edulliset ruokapaikat (diner) olivat auki läpi yön. Niitä oli isoissa kaupungeissa ja niillä alueilla, joissa teollisuustyöntekijät olivat töissä läpi yön. Oheinen artikkeli kertoo ja kuvittaa 50 vuoden takaista ravintolaelämää (40 kuvaa).
https://www.delish.com/restaurants/g19577116/what-eating-at-restaurants…
Nykyään tavallinen ravintoloiden aukioloaika Yhdysvalloissa ovat klo 6-22 (maanantai-lauantai). Sunnuntai-aukiolot vaihtelevat ympäri Yhdysvaltoja. Monet ravintolat ovat kiinni sunnuntaisin. Tavallisiin aukioloaikoihin voi olla osavaltioittain tai...
Seinäjoen Mailajussit voitti mestaruuden elokuussa, 30.8.1987, https://areena.yle.fi/1-50107477. Jokinen menehtyi 27.11.1987. Kiveen hakatut -podcastsarjassa on jakso hänestä, https://areena.yle.fi/podcastit/1-2761674.
Helsingin yleisistä kirjastoista suurin yksittäinen kirjakokoelma löytyy Pasilan kirjastosta. Kirjaston avokokoelman lisäksi samoissa tiloissa sijaitsee myös kirjavaraston kokoelma.
Tieteellisistä kirjastoista suurin kokoelma on Kansalliskirjastossa.
Tiedot löytyvät Eduskunnan kirjaston sivuilta osoitteesta http://www.eduskunta.fi/kirjasto/ , mistä pääsee eteenpäin sivulle "Lainaus". Myös yhteystiedot ja aukioloajat selviävät samasta paikasta.
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Ari Sainio on kirjoittanut selkokirjoja ja muokannut tavallisia kirjoja selkokielelle. Valitettavasti hänestä ei löydy kovin paljon tietoa. Laajin selostus Sainiosta lienee osoitteesta http://yle.fi/selkouutiset/index.php?7805 löytyvä Selkouutisten haastattelu. Hiukan tietoja on myös Sainion saamaa palkintoa koskevassa uutisessa, jonka voi lukea osoitteesta http://www.sivistys.net/uutiset/28_10__ari_sainio_palkittiin_selkokirjo…. Kehitysvammaliiton ”Ketju”-lehdessä on ilmestynyt pari Sainiota koskevaa artikkelia numeroissa 5/1990 ja 6/2003, mutta niissä ei ole ehkä kovin paljon uutta tietoa, eikä noita lehtiä ole HelMet-kirjastoissa.
Juvalla toimii Suomen ainoa tryffeleihin erikoistunut tutkimuskeskus, johon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla ja jonne voi lähettää luonnontryffelilöydöksiä. Tryffelikeskus kertoo vastaavansa mielellään kaikkiin tryffeliaiheisiin kysymyksiin. Tutkimuskeskuksen sivuilla on myös kartta, missä Suomessa on tehty luonnontryffelilöytöjä. Tällainen Lemiä lähellä oleva paikkakunta on Lappeenranta.
Juvan Tryffelikeskus: http://juvatruf.asiakkaat.sigmatic.fi/
Tryffelitilan sivuilta löytyy tietoa mm. Suomen luonnosta löytyvistä tryffeleistä.
Tryffelitila: https://tryffelitila.com/
