Hei
Helmet-kirjastoissa esineisiin ei voi tehdä varauksia, lainaaminen onnistuu silti. Jos kyseessä oleva esine näkyy hakutoiminnolla, että se olisi kirjastossa hyllyssä, sen voi lainata.
Esineet palautetaan aina samaan kirjastoon, josta ne on lainattu, henkilökunnalle.
Tarkoitatko siis kirjailija Lars Sundia? Lars Sundista löydät tietoa esimerkiksi Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Sekä seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 3 / toimittanut: Kari-Otso Nevaluoma (BTJ, Kirjastopalvelu, 2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 / toimittanut Markku Turunen (WSOY, 2012)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lars Sundista on kysytty palvelussamme myös aikaisemmin, tästä vanhasta vastauksestakin voi ehkä olla sinulle jotakin hyötyä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-on-lars-sund?from=term/24165…
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata.
Tarkoitatko kolvia eli sähkökäyttöistä juotinta?
Pistorasiaan laitetun kolvin sisällä oleva sähkövastus kuumenee ja lämpö johtuu siitä kolvin terään. Kun juotetaan liitettäviä osia toisiinsa, kuuma terä sulattaa juotteen, joka sitten jähmettyessään liittää johdot tai muut yhteen liitettävät osat toisiinsa.
Perustietoa juottamisesta esim. täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Juottaminen
Sinivalkoisia kansia on ainakin kirjasarjoissa Nuorten Toivekirjasto ja Kontakti, mutta valitettavasti en löytänyt kuvaamaasi kirjaa kummastakaan sarjasta. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi kirjasarjan ja kirjan?
Voimassaoloaikaa ei voi itse muuttaa. Sen sijaan HelMet-kirjastojen henkilöjunta voi sen tehdä. - Varausten (ja niteiden) määrän näkee jo aineiston täysistä tiedoista ennen osasto, nideluokka, tila, ilmoitus -riviä. Varausjonosta voi päätellä, riittääkö itse arvioitu voimassaoloaika. Varausta tehdessä ei yleensä kannata valita mitään kohdasta "En tarvitse jälkeen", ellei ole aivan varma, ettei enää tarvitse varattua aineistoa ko. päivän jälkeen.
Turun kaupunginkirjaston Luonto ja harrasteet- aiheryhmässä on Terveyskokoelman käsikirjastovalikoimassa useampia englanninkielisiä lääketieteellisiä sanakirjoja, joita joutuu käyttämään paikan päällä. Joitakin on myös mahdollista lainata kotiin. Aiheesta löytyy myös netistä tietoa esim Wikipedian sivuilta
http://en.wikipedia.org/wiki/Lactose_intolerance#Lactase_supplementation
Suomeksi aiheesta löytyy kirjallisuutta luokasta 59.533 pääkirjaston Terveysosastolta.
KAROLIINA
Latinan Carolina merkitsee 'Carolukselle (Karlille) kuuluva'. Saksan Caroline on selitetty edelleenjohdokseksi latinan Carolus-nimeä vastaavsta naisennimestä Carola. Kansanomaiset Karoliinan muunnokset ovat Karuliina, Karu, Karukka, Karo, Karliina, -> Liina ja Liinu (Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
EMILIE
Emilia muunnoksineen on naispuolinen vastine miehen nimelle Emil, joka taas tulee latinan innokasta tarkoittavasta sanasta. Virsirunouden alalla innokkaita Kristuksen todistajia ovat olleet saksalaisen pienen Schwarzburg-Rudolsatdtin ruhtinaskunnan hallitsijan tyttäret Ämiliana eli EMILIE (k. 1706) ja Ludämilie (k. 1672). Ämilianan virsia ei suomalaisessa virsikirjassa ole, mutta Ludämilieltä on yksi.
Katolisessa kirkossa...
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu perusteellinen tietopaketti kirjastoalan eri koulutusmahdollisuuksista ja pätevyysvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Helsingin avoimessa yliopistossa on alkanut tästä keväästä kevääseen 2012 jatkuva Informaatiotutkimuksen perusopinnot (25 op) -kurssitus. Seuraavasta opintojaksosta ei ainakaan vielä ollut tietoa.
http://www.avoinyliopisto.fi/fi-FI/Opetustarjonta/StudyUnit.aspx?StudyU…
Helsingin seudun kesäyliopiston opinto-ohjelma selviää maaliskuun lopulla:
http://www.kesayliopistohki.fi/#
Tällä hetkellä ei siis löydy tietoa syksyllä pääkaupunkiseudulla alkavasta kirjastoalan korkeakoulutason opiskelumahdollisuuksista. Kannattaa kuitenkin seurata Avoimen yliopiston ja...
Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
Suomalaisten rahojen, mitalien ja kunniamerkkien historiaan voit tutustua Suomen kansallismuseon Rahakammiossa. Kansallismuseon verkkosivuilta http://www.nba.fi/fi/skm en kuitenkaan löytänyt kuvia setelistä.
Rahakammiossa on käsikirjasto, joka sisältää lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset kirjat. Rahakammiossa on myös vanhaa kirjallisuutta, mm. 1600- ja 1700-luvuilla julkaistuja kuvateoksia rahoista ja mitaleista. Käynti rahakammion käsikirjastossa varmaankin kannattaisi. Kirjasto on yleisön käytettävissä virka-aikana, mutta asiasta pyydetään sopimaan etukäteen Museoviraston kirjaston kanssa.
Pasilan kirjastossa sijaitsevassa Helsingin keskuskirjavarastossa on Suomen Kuvalehden kaikki vuosikerrat pysyvästi säilytettyinä, kirjoiksi sidotettuina ja pyydettäessä heti saatavilla. Niitä voi lukea ja kopioida paikan päällä. Vuosien 1945-1946 painoksissa on niteen kaksi lopussa hyvät hakemistot.
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Muodostelmaluistelun ohjelmista löytyy selostus Internetin sivuilta http://hyl.edu.hel.fi/sivut/oppilaidentuotokset/Muodostelmaluistelu/muo… . Sivuilla esitellään sekä tekninen ohjelma että vapaaohjelma. Muodostelmaluistelusta löytyy myös muita Internetsivuja, esimerkiksi Google-haulla hakusanalla muodostelmaluistelu. Lisäksi muodostelmaluistelusta löytyy ainakin seuraava kirja Jääskeläinen, Anu, Muodostelmaluistelu : opas ohjaajille ja opettajille, Espoo 1995.
