Yhdysvaltalainen lukutaitoprofessori William G. Brozo vieraili Suomessa 8.-12.9.2014, ja hän puhui erityisesti poikien lukemaan innostamisesta:
https://lukukeskus.fi/brozo/
Myös kirjailija Jeff Kinney on saanut pojat lukemaan: https://www.theguardian.com/education/2018/oct/30/jeff-kinney-let-child… ja https://wimpykid.com/
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta on vaihtelevasti eri Helmet-kirjastoissa. Kansallisen Monikielisen kirjaston kokoelman ensisijainen säilytyspaikka on Pasilan kirjasto, mutta kiinankielistä aineistoa on jonkin verran myös kirjastojen peruskokoelmassa.
Kiinankielistä lastenkirjallisuutta voi hakea Helmet.fi-palvelussa seuraavasti:
Valitse tarkennettu haku
Kirjoita hakusana-kohtaan asteriski eli tähti *
Valitse Aineisto-kohdan pudotusvalikosta kirja
Valitse Kokoelma-kohdan pudotusvalikosta lasten kokoelma
Valitse Kieli-kohdan pudotusvalikosta kiina
Klikkaa HAE
Hakutulokset tulevat listauksena, ja niiden seassa voi olla myös aineistoa, jonka alkukieli on kiina. Teosten sijainteja pääset...
Voit käydä lukemassa lehden Pasilan kirjaston lehtiosastolla tai Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-kirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
"Dolorous stroke" liittyy Sir Baliniin, jonka vaiheita seurataan Thomas Maloryn Le morte d'Arthurin toisessa kirjassa. Maininnat siitä ovat lukujen XI ja XIX välisessä osuudessa. Mary Macleodin toimittamassa Le morte d'Arthur -valikoimassa, jonka on suomentanut Aino Lehtonen (Arthur kuningas ja hänen jalot ritarinsa) Balin ei esiinny lainkaan, ja Marja Helanen-Ahtolan Maloryn alkuteoksesta lyhentäen suomentaman Pyöreän pöydän ritarit -kirjan jakso Sir Balin ja miekkaan vyötetty neito kattaa vain Le morte d'Arthurin toisen kirjan kolmen ensimmäisen luvun tapahtumat. Balinin vaiheet Arthurin hovista lähdön jälkeen kerrotaan yhteenvedonomaisesti muutamalla rivillä ilman viittauksia "dolorous strokeen".
Löydät helposti tietoa USB-liittimistä internetistä. Kirjoita esim. Google-hakupalvelun (osoite: http://www.google.com) hakukenttään hakusanoiksi usb liittimet ja vastaukseksi tulee runsaasti linkkiviitteitä ko. aiheesta. Osoitteessa http://www.cc.jyu.fi/~jatahtin/usbharkka.html löytyy selostusta USB-liittimistä ja linkkejä muille verkkosivuille. USB:n viralliset sivut verkossa ovat osoitteessa http://www.usb.org. Tietoa löytyy myös artikkeliviitetietokannoista. Tampereen kaupunginkirjastossa voit käyttää Aleksi-lehtiartikeliviitetietokantaa, jonka avulla voit etsiä mitä lehdissä on kirjoitettu USB-liittimistä. Artikkeleita löytyy ja viitteitä tuli paljon mm. Tietokone ja MikroPC -lehtiin, joita Tampereen kaupunginkirjaston...
Terttu Pajunen-Kivikkään näytelmä Lentoon, lentoon löytyy Valistuksen vuonna 1968 julkaisemasta kirjasta Kouluteatteri : Koulujen näyttämötoiminnan keskuksen 1967 järjestämän kilpailun satoa.
Kollegani selvityksen mukaan Paul Bourgetin Toinen rakkaus ei ole romaani vaan lähinnä novelli tai pienoisromaani. Hakuteoksissa ja tietokannoissa ei ilmeisesti tämän takia mainita sen alkuperäistä nimeä. Kertomus on ilmestynyt Bourgetin teoksessa "L'irréparable: Deuxième amour; Profils perdus" sen kahdesta kertomuksesta ensimmäisenä. Toisen rakkauden alkuperäinen nimi siis lienee Deuxième amour.
Kertomus löytyy sivuilta 141-237 sähkökirjasta alla olevan linkin kautta:
https://archive.org/details/lirrparabledeux01bourgoog
Paul Bourgetilta suomennettuja teoksia ovat myös nämä:
- Avioero
- Kuoleman tarkoitus
- Luvattu maa
- Opetuslapsi
Tilastokeskuksen sivuilla kerrotaan, että Suomessa on vuonna 2012 otettu käyttöön uusi syntyperäluokitus, joka on käytössä myös muissa Pohjoismaissa. Sen mukaan ihmisen syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Tämän luokituksen mukaan ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa. Sama tilastointitapa on siis käytössä myös Ruotsissa. Alla lisää tietoa aiheesta:
http://www.stat.fi/meta/kas/syntypera_ja_ta.html
Tilastokeskuksen sivuilta löytyvät myös tiedot ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumääristä...
Kirkkonummen kirjastosta löytyy kyllä kieliromppuja, mutta juuri kreikan kieli-romppua ei ole. Voit itse tarkistaa meidän tietokannasta: http://www.pegasos.atp.fi
minkälaisia kielikursseja löytyy cd-rompuilla.
Lontoon olympialaisissa 1908 suomalaisten joukkueelle ei ollut varattu lainkaan lippua eikä omaa nimikylttiä. Suomen urheilijat marssivat avajaismarssissa kentälle viimeisenä ja heillä oli jostain mukaan napattu kyltti, jossa luki Finland. Joidenkin lähteiden mukaan se olisi ollut pukuhuoneen ovesta löytynyt painettu nimikyltti. Suomessa vastaperustetun (1907 joulukuussa) olympiakomitean suunnitelmissa oli ollut ottaa mukaan oma lippu ja tarjolla oli ollut kolme vaihtoehtoa, yhdessä niistä oli ollut Suomen vaakuna tunnuksena. Kahdessa muussa vaihtoehdossa oli ollut tekstattuna toisessa Suomi-Finland, toisessa Finlandia. Omaa lippua ei kuitenkaan saanut käyttää. Nimikyltinkin puuttuminen saattoi johtua siitä, että Venäjä olisi halunnut...
Voit tarkastaa kausikorttien tilanteen helmet.fi -verkkokirjastosta hakusanalla "Kausikortti PK-35 Vantaa".
Kausikortteja on lainattavissa kaikissa Vantaan kirjastoissa pl. Pähkinärinne, Hakunila ja kirjastoauto.
Kausikorttien laina-aika on viikko, joten kortti on mahdollista hakea n. viikko ennen peliä. Eräpäiväksi tulee pelin jälkeinen ensimmäinen arkipäivä. Kausikortti pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta se on lainattu.
Olemme yhdessä musiikista vastaavan erikoiskirjastonhoitajan kanssa yrittäneet löytää suomenkieliset sanat tähän kappaleeseen, mutta valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään tekstiä painetussa muodossa.
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
Käytössämme olevasta Aleksi-tietokannasta löytyi yksi lehtiartikkeli Nina Hukkisesta ja Tapani Kalliomäestä: Tuppurainen, Marjaleena: Hovimäki sarja alkaa TV 2:ssa 10 maaliskuuta, Ninan ja Tapanin sukellus historiaan. ANNA 1999 numero 10, sivut 36-38. Tämä lehti on Lahden kaupunginkirjaston varastossa ja sen saa kotilainaksi. Helsingin sanomien arkiston tietokannasta löytyneet lehtiartikkelit olivat kaikki teatteriarvosteluja näytelmistä, joissa Nina Hukkinen ja Tapani Kalliomäki
ovat olleet mukana.
Tarkoitat ehkä tätä kirjaa:
Sasson, Jean P., Prinsessa : elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa. Porvoo : WSOY, 1993
Jatkokin on olemassa: Prinsessan tyttäret.
Olivat kovasti kysyttyjä kirjoja ilmestyttyään.
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
