Hei
En löytänyt fyysistä kauppaa, mutta löysin kaksi täysin suomalaista verkkokauppaa.
https://www.sateenkaarikauppa.fi/category/19/binderit
https://ompelimoharakanpesa.wordpress.com/binder/
Juslén oli Turun hovioikeuden asessorina vuodesta 1773 vuoteen 1789, jolloin hänestä tuli hovioikeudenneuvos Kustaa III:n vasta perustamaan korkeimpaan oikeuteen.
Lähde:
Biografiskt lexikon för Finland. 1, Svenska tiden
Tällaista laulua en onnistunut löytämään. Jos joku lukija tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Saamani lisätiedon perusteella täydennän vähän vastausta. Laulu siis alkaakin "Jo painuu päivä metsän taa". Näilläkään alkusanoilla en löytänyt mitään, mutta laulua esittäneen kuoron johtajalta sain tietää, että hänelläkään ei ole laulusta painettua nuottia, vaan vain valokopio käsin kirjoitetusta nuotista. Sen hän on saanut Nuorten kuoroliiton kuoropäivillä Moskovassa 1980-luvulla laulun säveltäjältä Georgi Struvelta (nimi nuotissa Georgij Struve), joka on ilmeisesti venäläinen. Kopiossa ei ole mainintaa suomenkielisen sanoituksen tekijästä eikä kustantajasta.
Näyttää siis siltä, että laulusta...
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa olevista Lahden historiikeista ei löytynyt oikeastaan ollenkaan tietoa alueen vanhoista vähemmistöistä. Ainoa kirjallinen lähde, jossa asiaa sivuttiin, oli 100 askelta Lahdessa: lahtelaista elämänmenoa itsenäisessä Suomessa (2017). Siinä on Kati Mikkolan kirjoittama artikkeli Moniarvoinen Lahti: muistoja ja tulkintoja 1900-luvun alkupuoliskon kulttuurisesta, yhteiskunnallisesta ja uskonnollisesta kirjosta (s. 185–221). Artikkelissa on käytetty lähteenä teosta Meillä Lahdessa: muistoja omasta elämästä (1997), jossa lahtelaiset muistelevat elämäänsä Lahdessa. Kertomuksissa esiintyy myös ihmisten muistoja Lahdessa asuneista vähemmistöihin kuuluneista ihmisistä.
Paula Mustalahti on laatinut pro gradu -...
Tarkoitatko ehkä Uniklubi-yhtyeen esittämää kappaletta "Jos tähän jään", jossa lauletaan:"...mietin tässäkö elämä on hauras ja mittaamaton..."? Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Jussi Selo.
Runoa on yritetty kovasti löytää siinä onnistumatta. On hyvin erikoista, että runoa ei löydy Lars Huldénin ruotsinkielisestä kirjasta, mutta se löytyy suomenkielisestä. Suomenkielisessä versiossa on useampia runoja, joita ei ole ruotsinkielisessä versiossa, vaikka Huldén kirjoitti ruotsiksi. Tämä kysymäsi runo on Huldénin teoksessa "Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus" lopussa olevassa kokoelmassa. Huldénia oli pyydetty kirjoittamaan kesärunoja vuonna 2005 ja niitä olikin syntynyt noin 100 kpl. Ne on liitetty marjamatka-kirjan loppuun ja nimetty Suvirunoiksi (Sommardikter). Niitä ei siis ole julkaistu muussa kokoelmassa aikaisemmin.Kävin läpi Huldénin runokirjoja, mutta valitettavasti en löytänyt kysyjän runoa ruotsiksi. Kysyimme asiaa...
Kirjaa ei saa kirjakaupoista (lähteenä FinnBooks-cdrom = kirjakaupoista saatavana olevat kirjat), mutta sitä kannattaa kysellä antikvariaateista. Kirjan saa lainaksi Helsingin kaupunginkirjastosta, katso aineistotietokanta http://www.libplussa.fi/.
Standardi 93/116/EY löytyy Euroopan unionin virallisesta lehdestä: Virallinen lehti nro L 329 , 30/12/1993 s. 0039 - 0053 Suomenk. erityispainos Alue 13 Nide 25 s; ks myös. Virallinen lehti nro L 042 , 15/02/1994 s. 0027 - 0027. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole näitä lehtiä, mutta ne löytyvät esim. Jyväskylän yliopiston kirjastosta.
Käyttökelpoisia lähdeteoksia voisivat olla erilaiset teknisen alan kirjallista viestintää käsittelevät kirjat. Ainakin seuraavissa teoksissa on käsitelty ohjeistuksen ja käyttöohjeiden laatimista:
Nykänen: Toimivaa tekstiä: opas tekniikasta kirjoittaville (2002),
Kylänpää: Viestintätilanteet: oppi- ja harjoituskirja (2003),
Kauppinen: Tekniikan viestintä: kirjoittamisen ja puhumisen käsikirja (2004).
Ikävä kyllä emme löytäneet laulun nuotteja. Etsin yleisten kirjastojen ja yliopistokirjastojen aineistotietokannoista sekä Violasta (Suomen kansallisdiskografia), joka sisältää viitetietoja musiikkiin liittyvästä materiaalista.
Tutkimuksissa suositaan monesti alkuperäislähteitä, joiden säilytyspaikkoja ovat arkistot, yliopistokirjastot ja tieteelliset seurat. Kaupunginkirjaston kokoelmista et löydä päiväkirjoja ja kirjeitä alkuperäisaineistona, mutta tutkimuksista editoituja teoksia löytyy kyllä.
Aleksis Kiven aikalaisia olivat esim. Bergbom, Topelius ja Nervander. Heidän teoksiaan ja kirjoja heidän tuotannostaan löydät helposti kirjastosta. Ongelmaksi muodostuu vain valinta. Kenen kirjoitustyylin sanoisit edustavan Helsingin kielioloja 1850-luvulla? Miten perustelisit edustavuuden? Mitä tarkkaan ottaen tarkoitat kielioloilla?
Lähettämästäsi kysymyksestä ei käy ilmi, mitä tutkimusmenetelmää aiot käyttää. Jos olet aikeissa laskea sanontojen tai sanojen...
Kysymäsi kappale löytyy Pedro's Heavy Gentlemen & Friends -yhtyeen CD-levyltä ”20 suosikkia” (Warner Music Finland, 1999) sekä kokoelmalevyltä ”80-luvun huiput. 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83” (Fazer Records, 1995).
Nino Runeberg on kääntänyt Oskar Merikannon käyttämiä laulutekstejä kymmenittäin (hän oli kustantajien luottokääntäjä) ja ne on myös julkaistu. Kattavan haun voi tehdä Viola-tietokannassa tekemällä sanahaun "oskar merikanto nino runeberg" ja rajaamalla haun nuottijulkaisuihin. Viitteitä tulee 121, mutta osa viittaa samoihin, suosittuihin lauluihin.
Käytännössä kaikki nämä laulut löytyvät Fazerin kokoelmista "Kauneimmat yksinlaulut" I-III ja Bellsin julkaisemasta sarjasta "Kootut yksinlaulut" 1-3 ja "Kootut duetot". En pysty tällä hetkellä varmistamaan, onko kaikissa näitten laulujen julkaisuissa myös Runebergin käännökset mukana, mutta asia selviää esimerkiksi soittamalla esimerkiksi Sellon kirjastoon, josta kokoelmat löytyvät.
Heikki...
Kaukopalvelusta kerrottiin, että lainojesi uusimiskerrat ovat täynnä. Aineiston lähettänyt kirjasto määrittää, kuinka monta kertaa sen lainoja voi uusia. Palauta siis kaukolainasi johonkin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Kaukopalvelu palauttaa kirjat. Jos haluat uudelleen samat kirjat lainaan, tee uusi kaukopalvelutilaus. Aineisto saadaan tilattua sinulle sitten joko samasta kirjastosta kuin ne tulivat nyt tai toisaalta.
Voisiko kirja olla Joulupukin jutelmia : joulusatuja ja -tarinoita viideltä vuosikymmeneltä / koonnut Tauno Karilas : kuv. Marjatta Vihma Julkaisija: Helsinki : Valistus , 1964
Kirjan kannnessa on keltainen pohjaväri ja kuvituksena mm karhu, sininen poika jme. Kansi on piirretty. Mm Anni Swan on yksi tekijöistä.
Olisikohan kyseessä Ari Koskinen ja Riitta Koskinen. Ari Koskinen on teknisen työn lehtori. He ovat yhdessä julkaisseet kirjan Nikkaroi vanhaan malliin (2007, WSOY). Riitta Koskinen on yhdessä Katja Hagelstamin kanssa kirjoittanut kirjan Säätyläiskoti Suomessa : sisustuksia, historiaa ja tapakulttuuria 1700-luvulta (2003, WSOY), jossa esitellään muiden muassa Aschanin talo.Finna.fi / Helmet:Säätyläiskoti SuomessaNikkaroi vanhaan malliin
Vanhin löytämäni julkaisu, johon sisältyy Pia Perkiön sanoitus tähän Carola Häggkvistin säveltämään joululauluun ”Himlen i min famn”, on ilmeisesti Suomen lähetysseuran julkaisema ”Kauneimmat joululaulut” -vihkonen vuodelta 2001. Perkiön sanoitus sisältyy myös Rainmaker Musicin ja Suomen lähetysseuran vuonna 2001 julkaistun cd-levyn ”Taivas sylissäni” tekstilipukkeeseen. Cd-levyllä kappaleen esittää Maria Laakso. Sanoitus sisältyy myös nuottiin ”Joulun laulut” (F-Kustannus, 2006).Lauluun on olemassa kaksi eri suomenkielistä sanoitusta. Pia Perkiön sanoitus alkaa: ”Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen”. Maija Kalaojan sanoitus alkaa: ”Kuinka taivaan tähdet silmissäsi loistaa”. Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna....
Olisiko vanhat klassikot sopivia esim. Agatha Christie, Arthur Conan Doyle tai Patricia Highsmith.
Täydennän vajavaista vastausta vielä seuraavilla kirjailjoilla:Carolin Lawrence, Anne Cassidy, Darren Shan, Suzanne Collins, Kristian Cast ja Dolores Redondo.
Kotiliesi-lehteä on varastoitu Turun kaupunkirjastoon vuodesta 1925 lähtien. 50- ja 60-luvuilta olevat lehdet on sijoitettu lehtivarastoon. Niitä voi pyytää lainaksi tekemällä tilauksen kirjaston asiakaspalveluun. Muita Turun kaupunginkirjaston lehtiä voi hakea Vallusta, joka on kirjaston varastoon siirrettyjen lehtien tietokanta http://vallu.turku.fi/hfk.asp
Siitä näkyvät saatavissa olevien lehtien vuosikerrat sijoituspaikkoineen.
Mikrofilmatut lehdet löytyvät linkistä http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
