Sipulikasveiksi voidaan kutsua kaikkia sipulin kasvattavia kasveja. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kukkivat sipulikasvit kuten liljat, tulppaanit ja amaryllikset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sipuli_(kasvinosa)
https://puutarha.net/artikkelit/sipuli-ja-mukulakasvit/
https://en.wikipedia.org/wiki/Bulb
Syötäviä sipulikasveja ovat laukkojen (Allium) sukuun kuuluvat kasvit. Näitä eri sipulilajikkeita hyödynnetään ruoanlaitossa. Niitä esiintyy luonnonvaraisina pääosin pohjoisen pallonpuoliskon eri alueilla lauhkeilla seuduilla. Monien syötävien sipulilajien arvellaan olevan kotoisin Länsi- ja Itä-Aasiasta. Wikipedia mainitsee esimerkiksi Iranin, Pakistanin, Keski-Aasian maat ja Kiinan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokasipuli...
Meiltä löytyy kyseinen vuosikerta mikrofilminä. Voit mennä tekemään Tampereen kaupunginkirjastoon kaukopalvelupyynnön, jolloin lähetämme sen sinulle kaukolainaksi.
Edgar Lee Mastersin Spoon River Antologian ensimmäinen painos ilmestyi suomeksi v. 1947.
Googlettamalla löytyy verkkokauppojen ja antikvariaattien sivuilta mm. nämä kaksi:
http://kuvat2.huuto.net/5/ba/009322d4b84c412e1052d72ac59ea-orig.jpg
http://www.keltainenporssi.fi/search/harrastukset-ja-vapaa-aika/kirjat-…
Helmet-kirjastojen Zinio-palvelun ensi vuoden aikakauslehtivalikoima selviää parin viikon kuluttua. Vielä ehtii lähettää ehdotuksia valikoimaan. Voit lähettää ehdotuksesi Helmetin hankintaehdotuslomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Valitettavasti Mirjam Jokista käsittelevää kirjaa ei löytynyt, mutta Saarijärven Joulu-lehdessä on vuosien varrella ollut monia juttuja ja muisteluja Kolkanlahden koulusta.
Esimerkiksi vuoden 2012 Saarijärven joulu-lehdestä löytyy seuraavat artikkelit: Matti Raivola: Muisteluksia Kolkanlahden koulusta, s. 14-16 ja Hyytiäinen Arto: Kolkanlahden koulu oli merkittävä liikunnan innostaja, s. 17-19, jossa mainitaan nimeltä myös opettaja Mirjam Jokinen.
Saarijärven joulu-lehden digitoituja artikkeleita voi verkossa selata Kirjastot.fin Digi-sivustolla osoitteessa http://digi.kirjastot.fi/collections/show/42
Asiaa voi tiedustella vielä Saarijärven kirjastolta ja museolta osoitteista kirjasto@saarijarvi.fi ja museo@saarijarvi.fi
Tarkka vuosi ei selvinnyt, mutta 1990-luvulta asti ovat ylioppilastutkinto ja ammattikoulututkinto olleet samanarvoisia haettaessa korkeakouluopintoihin.
Alla tietoa Minna Vuorio-Lehden artikkelista Valkolakin hohde Keskustelua ylioppilastutkinnon merkityksestä Suomessa toisen maailmansodan jälkeen (Kasvatus & Aika 1 (2007, s. 19-33) ja Tampereen yliopiston Aviisi-lehdestä (11/2009):
http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/1/1/valkolak.pdf
https://arkisto.aviisi.fi/artikkeli/?num=11/2009&id=f75a842
Emme valitettavasti löytäneet etsimäsi kirjan nimeä tai tekijää. Voit itse vielä kokeilla hakea Kirjasammon kansikuvahaun avulla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti saanut selville, löytyykö Borgesin runon suomenkielistä käännöstä "Hetkiä" mistään teoksesta. Runoa ei myöskään löydy Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta (Runotietokanta - Etusivu (lahti.fi).
Runon suomennos löytyy monilta verkkosivuilta, mm. kirjablogeista, mutta yhdessäkään ei ole mainittu lähdetietoja. Alkukielinen runo on kirjoitettu espanjaksi.
Se, onko kyseisen runon alkuperäinen kirjoittaja todella Jorge Luis Borges, ei ole myöskään täysin varmaa. Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla kerrotaan, että Borgesia saatetaan virheellisesti luulla runon kirjoittajaksi. (Moments (poem) - Wikipedia)
Sen sijaan Borges-keskuksen (https://www.borges.pitt.edu/) sivuilta löytyy espanjankielinen...
Tekijänoikeussyistä emme voi julkaista vastauksissamme kokonaisia runoja tai laulun sanoja. Voit lukea tarkemmin vastaamisen suuntaviivoista täältä.
Kyseinen teos on lainattavissa Helmet-kirjastoista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden tästä linkistä. Jos teosta ei ole omassa lähikirjastossasi lainattavissa, voit tehdä siitä varauksen.
Tarkkoja prosenttilukuja 1,5-kiloisen keskosen eloonjäämismahdollisuuksista 1960-luvulla en onnistunut käytettävissämme olevista lähteistä löytämään, mutta jotakin osviittaa siitä antanee Ylen jutussa haastatellun keskostutkija Eero Kajantien lausuma, että ehkä noin 40 prosenttia alle 1500 grammaa syntyessään painavista keskosista selvisi 1960-luvulla elossa niin että he kotiutuivat sairaalasta. Jutun voi kokonaisuudessaan lukea täältä: Keskosuus vaikuttaa tunne-elämän kehittymiseen – Akuutti – yle.fiKeskosten hoitotyön historiaa Suomessa kuluneen sadan vuoden ajalta on kiinnostavasti selvittänyt myös Noora Tuppurainen Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään: Tuppurainen_Noora.pdf;jsessionid=9FEF1D29C849B906AE1336A37BCC3085 ....
Elonetin mukaan Kuoleman enkeli (1988) on esitetty MTV1:llä 5. ja 12.1.1991. Sydänyön tuolla puolen (1977) on esitetty MTV1:llä 23.10.1989.Rage of Angels (1983) on ollut videolevityksessä nimellä Enkelten raivo, mutta televisioesityksestä ei ole tietoa.
Voit kääntyä yliopistokirjastojen yhteisluettelon LINDA'n puoleen. Osoite on
http://finna.fi
Asiasanat poliisi ja poliisilaitokset saattavat peremmälle.
Täältä Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi kirja Tuhkasta nousi Lappi: Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Kirja selvittää perusteellisesti Lapin jälleenrakennustyön. Kirjassa on kuva sivulla 155, jossa juna seisoo kiskoilla Kemijoen jäällä, ei siis ihan vedessä. Mahtaisiko tämä olla asiakkaan tarkoittama kirja. Kirjaa on hyllyssä 2 kpl, joten tänne voi lähettää kaukopalvelupyynnön.
Netistä ei taida löytyä listaa kotimaisten kirjojen oikeudenhaltijoista. Näissä asioissa kannattaa olla yhteydessä Sanastoon, joka on kirjailijoiden ja kääntäjien valtakunnallinen tekijänoikeusjärjestö. Yhdistys edistää, valvoo ja hallinnoi kirjoittajien tekijänoikeuslakiin perustuvia oikeuksia. Yhdistyksen nettisivuilta löytyy lisätietoa käyttöoikeuksista.
Sanasto:
http://www.sanasto.fi/
http://www.sanasto.fi/yhteystiedot.asp
Hei!
Helsingissä on kaksi matkailuun erikoistunutta kirjastoa:
Haaga Instituutin kirjasto
Pajuniitynt. 11 A PL 8 00321 Helsinki
09-58078185
kirjasto@haaga.fi
Ma-to 9-17, pe 9-16 (kesäajat Internet-sivuilla)
http://www.hiamk.fi/lib/
Matkailun Edistämiskeskuksen kirjasto
Töölönk. 11, 1. krs PL 625 00101 Helsinki
09-4176911
kirjasto@mek.fi
Avoinna sop. muk.
http://www.mek.fi/web/mekfi.nsf/(pages)/Kirjasto?OpenDocument
Lisäksi sinun kannattaa käydä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, yhteystiedot http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Voit aloittaa tutkimuksesi teon myös Helsingin kaupunginkirjastosta - asiakastyöasemilla pääset selailemaan artikkelitietokantoja sekä kirjastojen aineistoluetteloita.
Hei !
Helmet-kirjastojen käyttösäännöissä lukee, että laina-aikaa ei voi lisätä, jos aineistosta (kirjat yms) on varauksia. Eli teidän tapauksessanne pitää valitettavasti tyytyä neljään viikkoon. Kannattaa kyllä tarkistaa viimeisenä palautuspäivänä, josko varaukset olivat poistuneet, eli varaaja olisi saanut teoksen jonkun muun kirjaston kappaleen.
Sibelius Akatemian opettaja Matti Ruippo on tehnyt luentomonisteen: Encore 4.0 manuaali, Sibelius-Akatemia, 25 s. 1998. Voisit tiedustella sen saatavuutta joko oman kirjastosi kautta tai Sibelius Akatemiasta. Sibelius Akatemian yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.siba.fi/.
Vaatekoi, turkiskoi ja pölypunkki tarvitsevat elääkseen tietynlaiset ympäristöolot, olivatpa ne sitten sisällä asunnoissa tai ulkona luonnossa. Esimerkiksi pölypunkki tarvitsee melko kosteat olosuhteet, ja se elääkin siksi nykyään usein kuivailmaisten asuntojen sijasta esimerkiksi navetoissa. Vaatekoit taas elävät esim. hylätyissä linnunpesissä, ampiaispesissä ja jyrsijöiden pesissä, joista ne voivat lentää sisään asuntoon ovesta tai ikkunasta. Lisää tietoa esim. Forssan lehden artikkelista (11.2. 2018), Stick-fi-sivustolta ja Hyönteismaailma.fi-sivustolta:
https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/mista-ihmeesta-polya-siunaantu…
https://stick.fi/blogi/piilopaikat-vaatekoi/
https://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/...
