Sitaatti on peräisin J. L. Runebergin runosta Hauta Perhossa. Siitä on olemassa useita suomennoksia, joista lähellä kysymyksen muotoa on ainakin Otto Mannisen käännös. Se on julkaistu Runebergin Runoteokset : ensimmäinen osa -teoksessa (WSOY 1948), joka sisältyy myös uudempaan näköispainokseen Runoteokset I-II (WSOY 1997).
Kaarlo Forsmanin käännöksenä Hauta Perhossa -runo löytyy myös Wikiaineistosta: http://fi.wikisource.org/wiki/Hauta_Perhossa.
Vaski-kirjastot ovat toimineet pilottina yleisten kirjastojen Finnaan liittymisessä. Vaski on siitä syystä ensimmäinen yleinen kirjasto Finnassa, mutta tarkoituksena ei suinkaan ole, että se jäisi ainoaksi. Seuraavaksi Finnaan integroidaan Seinäjoen kaupunginkirjaston tiedot. Helmet-kirjastoa ei mikään estä liittymästä Finnaan, vaan asiaa käsitellään myös Helmetissä.
Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Suomen Yleisradion Sininen laulu -sarjan sivuilta löytyvät esittelyt muista kysymistäsi säveltäjistä paitsi Ilmari Hannikaisesta.
http://vintti.yle.fi/yle.fi/sininenlaulu/yle.fi/teema/sininenlaulu/taiteilijat.php-cat=musiikki.htm
Jean Sibelius -verkkosivulta löytyy paljon tietoa hänestä:
http://www.sibelius.fi/suomi/index.html
Ilmari Hannikaisesta löytyy tietoa esim. Wikipediasta ja englanniksi Bach Cantatas -sivustolta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Hannikainen
http://www.bach-cantatas.com/Lib/Hannikainen-Ilmari.htm
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Voisikohan kyseessä olla Majakkasaari -niminen neuleohje kirjasta Villasukkia Strömsöstä? Kirjaa on lainattavissa Helmet-kirjastoista, voit tarkistaa saatavuuden täältä. Ohjeen sukassa on majakan yläpuolella on keltaisia tähtiä ja jalkaosassa purjeveneitä.
Taide-esineiden tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Billy Hayesin teoksen suomennos Keskiyön pikajuna on ilmestynyt vuonna 1978. Sen on suomentanut Matti Kannosto.
Sitä on Turun kaupunginkirjastossa jäljellä muutamia kappaleita: Pääkirjaston varastossa, Kirjastoauton kokoelmissa ja Härkämäessä. Niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta osoitteesta:
http://www.turku.fi/kirjasto
Tautien ja muiden terveysongelmien sanalliset diagnoosit voidaan järjestelmän avulla kääntää koodeiksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisestä tautiluokituksesta 10 on ollut suomalainen laitos vuodesta 1996 lähtien. Sen on julkaissut Stakes (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), joka vastaa myös sen toimittamisesta ja päivityksestä.
Tautiluokitus ICD-10 on saatavissa eräistä pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista käsikirjastokappaleena. Sitä ei siis lainata, mutta siihen voi tutustua paikan päällä.
Saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi/ . Hakutavaksi valitaan pudotusvalikosta Teoksen nimi, kirjoitetaan hakuruutuun hakusanaksi Tautiluokitus ICD-10 ja painetaan...
HelMet-kirjasto on yhteisnimi pääkaupunkiseudun yleisille kirjastoille. Sen muodostavat siis Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot.
HelMet-verkkokirjasto ( www.helmet.fi ) on näiden kirjastojen verkkoliittymä, avoimesti verkossa käytettävä verkkokirjasto, jonka kautta voi mm. selata näiden kirjastojen kokoelmia ja varata niistä aineistoa.
Toista kysymystäsi en oikein ymmärrä. Kun teet haun tekijännimellä väisänen hannu, saat seuraavan tuloslistan: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=v%C3%A4is%C3%A4nen+hannu&se…
Kuten näet, listalla on 14 nimekettä, joiden luettelointitietoihin ei ole erikseen merkitty Väisäsen funktiota tekijänä, yksi teos, jossa hänen funktionaan on ill., 5 teosta joissa hänen...
Kyseessä saattaisi olla romaani Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Tämän kiinalaisen klassikon tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle Song-dynastian aikaan. Päähenkilönä on upporikas kiinalainen kauppias, jonka viidenneksi vaimoksi tulee Pan Jinlian. Naisen etunimi tarkoittaa keltaista lootusta ja kirjan nimi taas viittaa luumunkukkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93160d67-d185-42dc-8856-3ff4205edceb
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/07/
https://www.publishersweekly.com/978-0-8048-4170-2
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä lastenkirjaa tai satua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Jotta kirjastossa voitaisiin järjestää ko. kielten kielikahvilatoimintaa, pitäisi löytää kyseistä kieltä osaavat vapaaehtoiset vetäjiä toimintaan.
Oletko ollut yhteydessä esim. SPR:n vapaaehtoistoimintaan? Monissa suomenkielen kielikahviloissa varmasti käy harjoittelemiesi kielten puhujia. Voisit auttaa heitä suomenkielen oppimisessa ja samalla saat harjoitella omaa kielitaitoasi.
Muita mahdollisuuksia opiskelemiesi kielten puhujien löytämiseen voisivat esimerkiksi tarjota
Suomi-Kiina-seura
Suomi-Venäjä-seura
Suomi-Intia-seura
Suomi-Syyria-seura
Loru näyttää olevan Anonyymin kommentoijan lisäämä. En löytänyt tarkempaa lähdettä tai jatkoa lorulle. Ehkä suullista perinnettä?Toivottavasti nimetön kommentoija lisää tähän vastaukseen lähteensä.
Dear Sir,
In Estonia, The University of Tartu (http://www.ut.ee) has a faculty of law. Also in Estonia there are some private law schools, for example in Tallinn The Institute of Law (http://www.lawinst.ee/).
In Lithuania, The Vilnius University (http://www.vu.lt/), VDU (Vytauto Didzioja Universitetas) in Kaunas (http://www.vdu.lt/) and Klaipeda University (http://www.ku.lt/)have faculties of law.
A good way to start looking for law schools in any country is to go to The World Law Guide (http://www.lexadin.nl/wlg/).
Hopefully these addresses will help you!
Tässä muutama linkki asiaan liittyen:
http://www.rokote.fi/ http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/tietoa_terveydesta/matkailijan_ter…
http://www.rokotus.fi/ http://www.travelia.net/ http://www.rokotusinfo.fi/
