Rautanaamion pitäisi sisältyä 1990-luvulla julkaistuun kaksiosaiseen Muskettisoturien viimeiset urotyöt : Bragelonnen varakreivi -teokseen, julkaisutiedot Dumas, Alexandre, Muskettisoturien viimeiset urotyöt. 1-2 : Bragelonnen varakreivi / Alexandre Dumas ; suomentanut V. Hämeen-Anttila ; kuvitus: J. Desandre & A. de Neuville, Hämeenlinna : Karisto, 1992-1993. 3. painos.
Teos kuuluu Espoon Kirjasto Omenan kokoelmiin ja on Helmet-aineistotietokannan (http://www.helmet.fi ) mukaan nyt hyllyssä.
Noutopaikan muuttaminen on mahdollista niin kauan, kuin olet vielä varausjonossa. Sen sijaan varausta, joka on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, ei voi enää muuttaa. Toisin sanoen varaamasi aineisto lähetetään niiden tietojen perusteella, jotka järjestelmästä löytyvät. Jos siis varaamasi aineisto ehtii jo lähteä liikkeelle tai saapua jonnekin, ei noutopaikkaa enää voi muuttaa.
Tässä ohjeet varausjonossa olevan varauksen noutopaikan muuttamiseksi vaihe vaiheelta:
1. Kirjaudu HelMet-järjestelmään pääsivun www.helmet.fi kohdasta Omat tietoni.
2. Klikkaa sen jälkeen kohtaa, jossa kerrotaan, mitä varauksia sinulla on voimassa.
3. Sen takaa avautuvassa näkymässä on sarake Noutokirjasto, jonka alla on kunkin tekemäsi varauksen noutopaikka...
Kyseessä on varmaankin Raimo ja Rauni Paakkunaisen teos ”Avain Arposiin” (2007). Sodankylän kirjastossa ei valitettavasti näytä olevan kirjaa eikä muissakaan Sompion kirjastoissa tai Lapin kirjastoissa. Kirja on kuitenkin mahdollista saada lainaan kirjaston kaukopalvelun kautta muualta Suomesta, joskin se on maksullista. Kirjaa on saatavilla esimerkiksi Varastokirjastosta. Jos kaukolainamahdollisuus kiinnostaa, kannattaa tiedustella asiaa omasta lähikirjastosta.
Kirjasto 10:n sivuilla on tosiaan tieto tästä palvelusta eli että C-kasetteja ja vinyylejä voi digitoida koneilla 43 ja 44.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_10/Palvelut
Koneet ovat varattavissa kahdeksi tunniksi kerrallaan. Varauksen voi tehdä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneiden ajanvarausohjelmassa: https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx
Valitse kirjastolistauksesta Kirjasto 10 ja klikkaa Näytä vapaat ajat. Kyseiset koneet eivät näy oletuksena avautuvassa listauksessa, vaan saat ne näkyviin klikkaamalla avautuvassa näytössä täpin kohtaan Työtilat. Saat näin näkyviin myös koneet 43 ja 44. Jos koneet ovat varattuja, ne näkyvät harmaana. Vaihda kalenterista sopiva päivä ja etsi ajankohta, jossa...
Kuvauksenne sopii Mikko-Pekka Heikkisen teokseen "Terveiset Kutturasta" vuodelta 2012. Alla olevasta linkistä voitte lukea tiivistelmän teoksen juonesta. Linkissä on myös kuva kirjasta.
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510384299&q…
Päähenkilöt kuulostavat kovasti Joe R. Lansdalen luomalta kaksikolta Hap Collins ja Leonard Pine. Heidän tutkimistaan jutuista kadonneita lapsia löytyy sarjamurhaajan jäljiltä kuolleina kirjassa Mucho Mojo (Book Studio, 1998).
CD-levyä ei ole tällä hetkellä saatavissa yleisistä kirjastoista. Helsingin yliopiston kirjastoon levy on tullut, mutta odottaa vielä luettelointia. Luetteloinnin jälkeenkään levyä ei voi sieltä lainata koska se on osa kansalliskokoelmaa. Kansalliskokoelman aineistoa voi saada vain lukusalikäyttöön.
http://www.lib.helsinki.fi/index.htm
Jos haluat jättää levystä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle, onnistuu se seuraavalla lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp
Yksittäistä kirjaa aivokalvotulehduksesta tai aivokalvontulehduksesta ei löydy, mutta esim. seuraavissa teoksissa kerrotaan tästa sairaudesta: Suomalainen lääkärikeskus : 3 (1996, s. 187-189), Terveysfacta : 1 : A-G (1996, s. 31), Kodin terveyskirjasto: tartuntataudit (1993, s. 92-93) ja Heikki Takala: Joka kodin suuri lääkärikirja (2000, s. 426-427).
Fazerin nykyinen karkkipussilogo on ollut käytössä vuodesta 2017. Aikaisempia vuosien 2006-2017 logoja voi vertailla wikipedia-artikkelista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Fazer
Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluva Fazer-historiikki yltää 1990-luvulle. Se ei juurikaan kerro logon muutoksesta vuosien varrella, mutta sisältää kyllä runsaasti kuvia Fazerin tuotteista. Eri tuotteissa on käytetty aikojen kuluessa varsin vaihtelevallakin tavalla Fazer-tuotenimeä.
Fazer 100 [vuotta] Donner, Jörn (Karl Fazer, 1991)
Finnan kuvahaulla tai verkon kuvahauilla löytää myös kuvia vanhoista Fazerin makeispusseista. Esimerkiksi 1980-1990 -luvuilla Fazerin pusseissa näyttäisi käytetyn modernimpaa kulmikasta Fazer-tekstiä.
Kirjaston tiedonlähteet eivät...
Tutkimusten mukaan elokuvasisältöjä kopioidaan, levitetään ja katsellaan laittomasti edelleen hyvin paljon. Fyysisten tallenneformaattien, kuten DVD- ja Blu-ray-levyjen, laiton kopiointi ja fyysisten kopioiden myyminen on vähentynyt huomattavasti suoratoistopalveluiden yleistyttyä mutta on edelleen yleistä monissa maissa.Maailmanlaajuisesti eniten elokuvia levitetään laittomasti verkon lataus- tai suoratoistopalveluiden kautta. Arviot puhuvat yli 200 miljardista katselukerrasta vuosittain tai Euroopan Unionin alueella noin 1,1 katselukerrasta kuukaudessa verkonkäyttäjää kohti. Oletettavasti iso osa tästä levitetystä aineistosta on kopioitu fyysisestä mediasta kopiointisuojaukset ohittaen, mutta tästä ei ole tarkkaa tietoa.Lähteet:Film...
Parkour on niin uusi liikunnanlaji, että kovin paljon siitä ei kirjallisuutta vielä löydy.
Kirjoja, joissa kerrotaan mm. parkourista löytyi vain yksi, Heikki Roiko-Jokelan toimittama Alussa oli vesi -teos (2006).
Jyväskylän yliopistossa on tehty aiheesta gradu: Varonen, Perttu, Parkour - nuoret liikkeelle (2004).
Ruth Rendellin romaanissa Hepokatti (2006) kerrotaan katoilla kiipeilevistä nuorista.
Lehtiartikkeleita löytyy hakusanalla parkour useita, Arto-tietokannasta kolme ja Aleksi-tietokannasta seitsemän. Arto ja Aleksi ovat käytettävissä vain kirjastoissa, joten sinun kannattaisi käydä kirjastossa selaamassa niitä.
Internetissä on myös lukuisia parkour-aiheisia sivustoja, esim. www.parkour.fi .
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy yksi amigurumiin liittyvä kirja: Nicki Trenchin Supersöpöt maskotit: yli 35 valloittavaa virkkuuohjetta (Multikustannus 2009).
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen ainoa kappale mainitsemaasi kirjaa näyttää olevan Tikkurilan kirjaston kokoelmissa, mutta sieltäkin tällä hetkellä lainassa:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=otetta+veteen&searchsc…
Linda-tietokannasta näkyy, että teosta on Kansalliskirjastossa ja joissakin yliopistokirjastoissa:
http://finna.fi
Kirjaston monista origamikirjoista ei löytynyt seimen ohjetta. Tosin osa kirjoista oli lainassa, eikä kaikkien ohjeita siis saanut tarkistetuksi. Näitä kirjoja ei ole asiasanoitettu niin tarkasti, että sisältöä voisi hakea tietokannan kautta.
Yhdestä lasten kuvakirjasta löytyi seimiorigamin ohje:
- Joonaksen jouluihme / Susan Wojciechowski
Kirjan saa lainaan joistakin Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1590939__Sjoonaksen%20joul…
Alla olevissa kirjoista saattaa seimiorigamin ohje löytyä, mutta niitä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, eikä asiaa siksi voinut tarkistaa:
- Iijima, Geneva Cobb, Opettavaisia tarinoita taitellen
(http://www.worldcat.org/title/opettavaisia-tarinoita-taitellen/oclc/580…)
-...
Samu Nyströmin kirjassa Helsinki 1914-1918: toivon, pelon ja sekasorron vuodet (Minerva Kustannus Oy 2013) sekä Laura Kolben kirjassa Helsinki 1918: Pääkaupunki ja sota ( Minerva kustannus Oy 2008) käsitellään myös Helsingin asukkaiden elinolosuhteita kyseisenä aikana. Molemmissa kirjoissa on lopuksi pitkä lista kirjojen aihetta koskevaa kirjallisuutta, mistä voi olla myös hyötyä.
Kaupunkiverstaalta saadun tiedon mukaan vanhat multimediakoneet lähtevät ITC-yksikön kautta kierrätykseen tai muuhun käyttöön. Oodiin tulee uudet koneet ja lisenssit..Ennen Oodia Adoben ohjelmia voi tällä hetkellä käyttää ainakin Myllypuron mediakirjastossa, Tikkurilan kirjaston Digipaja Dynamossa ja kirjasto Sellon Pajassa
Myllypuron mediakirjasto, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjasto
Digipaja Dynamo, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Digipaja_Dynamo_graafiseen_tyoskentelyyn(160190)
Sellon Paja,http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Sellon_omat/Sellon_Paja__meilla_saa_tehda%281977%29
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Kyseessä saattaa olla FAAn eli The Federal Aviation Administration USA viestintämalli ja siinä kenties pilottien asenneongelmien korjaus. https://corescholar.libraries.wright.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1006&context=isap_2019
Voin kuitenkin olla aivan väärässä.
Totti Karpela järjestää asiasta seuraavan koulutuksen 14.4.2022 https://hskkblobstorage.blob.core.windows.net/hskkblobcontainer/jr37qyo6kj0qywlzybzsbhxqc8ky
Kysymykseen rahoittajasta ei valitettavasti löytynyt vastausta verkkohakujen kautta mutta sen verran selvisi, että Svenska handelshögskolanin eli Hankenin rakennuttamisesta järjestettiin aikoinaan arkkitehtuurikilpailu, jonka Kurt Simberg voitti.
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/kurt-simberg/
Rahoittajataho saattaa selvitä alla olevista teoksista:
Kilpailtuja unelmia ja työvoittoja : 130 vuotta suomalaisia arkkitehtuurikilpailuja = 130 years of Finnish architectural competitions, Kaipiainen. Suomen Arkkitehtiliitto, 2006 (Lainattavissa arkkitehtuurimuseon kirjastosta)
Hankenin historiikki Hundra år av utbildning och forskning : Svenska handelshögskolan 1909-2009 (Fellman, Forsén, 2009...
