Voisit ottaa yhteyttä esimerkiksi Helsingin yliopiston tietotekniikkaosaston AV-yksikköön (Snellmanninkatu 14) puh. 191 24658.
Kouluissa on käytetty magnetofoneja kieltenopetuksessa. Voisit ottaa yhteyttä myös johonkin lähistöllä olevaan kouluun.
Lisäksi voisit vierailla osoitteessa http://muusikoiden.net ja jättää vuokrataan palstalle ilmoituksen.
Tismalleen samaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db3…
Yleishyödyllistä Brasilia-tietoutta tarjoaa Wikipedian artikkeli:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Brasilia
Finpron sivuilta löytyy tietoja muun muassa Brasilian taloudesta ja infrastruktuurista:
http://www.finpro.fi/fi-FI/Market+Information/Country+Information/North…
Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 1997 viiden suurläänin pääkaupungeiksi Hämeenlinnan, Mikkelin, Turun, Oulun ja Rovaniemen. Päätöstä edeltäneissä keskusteluissa oli ollut esillä muitakin ehdokkaita: Itä-Suomen läänin pääkaupungiksi oli ehdotettu Kuopiota, Länsi-Suomen lääniin Vaasaa sekä Etelä-Suomen lääniin Helsinkiä. Kuopion kannalla olivat vasemmistoliitto ja vihreät. Vaasaa ja Helsinkiä ehdotti RKP.
Päätöksestä uutisoitiin Helsingin Sanomissa 7.2.1997. Linkki verkkoartikkeliin (vaatii kirjautumisen).
Suomen ensimmäinen ensikoti perustettiin Helsinkiin vuonna 1942. Aira Heinäsen teoksen Ensikodin kasvutarina 1942-2002: Helsingin ensikoti 60 vuotta (2002) mukaan henkilökunnan lukumäärä oli 13, ja lisäksi kiinteistöllä oli talonmies. Johtajatar oli koulutukseltaan sairaanhoitaja, lastenhoitajat opastivat lastenhoidossa ja keittiön henkilökunta opetti taloudenhoitoa. (s. 39)
Vuonna 1948 ensikoti perustettiin Ouluun, mutta muita 1940-luvulla perustettuja ensikoteja Suomessa ei ollut.
Juhani Mäkelän teoksessa Noin viisikymppisen kirja : pakinoita ja satiireja (1992, useita lisäpainoksia) on pakina, jonka otsikko on Polkupyöräilyn lykkääminen. Teos löytyy oman kirjastoalueesi kokoelmista.
CD-levyn liitteessä ei ollut laulujen sanoja mukana ja verkostakaan niitä ei löytynyt. Yritin myös kuunnella tarkkaan ja minullekin jäi epäselväksi mitä tuossa kohdassa lauletaan.
Tietäisikö joku tämän kysymyksen lukijoista mitä tuossa lauletaan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen sivuilla Eeli-nimestä kerrotaan seuraavasti:
Eeli-nimeä on käytetty lyhentymänä esimerkiksi Eliaksesta tai Eeliksestä. Toisaalta Eeli esiintyy Raamatussa myös itsenäisenä nimenä, jonka merkitykseksi on esitetty ’Jumala on korkein’.
Eeli on Suomessa alkanut nousta suosioon 1900-luvun lopulla ja erityisesti 2000-luvulla. Esimerkiksi vuonna 2018 Eeli oli suosituin sinä vuonna syntyneiden poikien ensimmäisistä etunimistä. Nimi otettiin almanakkaan vuonna 2005 suosion nousun myötä. Eelit viettävät nimipäiväänsä 9. huhtikuuta.
https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nimien_alkuperasta/ee…
Ainakin Paavo ja Zephyr on levyttänyt suomenkielisen Reflections of my life -tulkinnan. Toteutukseltaan Talven tuulet poikkeaa melkoisesti Marmaladen alkuperäisestä.Fono.fi Talven tuulet
Saattaapa mennä hakuammunnaksi, mutta tarjoan Annegert Fuchshuberin kirjaa Unohdettu puutarha (Weilin+Göös, 1986). Siinä on keskeisenä henkilönä sangen eriskummallinen Kuperkeikka-niminen hahmo. Tiukuja hänellä ei kyllä ole, mutta varsin erikoislaatuiset jalat kyllä muuten.
Julkaisujen kannet ovat lähtökohtaisesti tekijänoikeuden suojaamia teoksia (kuvia), joiden käyttämiseen verkossa tulee pyytää lupa julkaisijalta/kustantajalta. Joillakin kirjastoilla on sopimus, jonka nojalla kansikuvitusta voidaan käyttää tietokannassa. Tällaisia lupia saattavat myöntää esimerkiksi kirjojen välityspalvelut.
Toisaalta internetissä on melko vakiintunut käytäntö, jonka mukaan oikeudenhaltijat eivät puutu kansikuvien luvattomaankaan käyttöön, kun se toimii heidän omana promootionaan eikä ulkopuolinen harjoita kuvien avulla liiketoimintaa. Kirjaston bibliografinen luettelo ei ole kaupallinen hanke, mutta se saattaa oikeudenhaltijoiden näkökulmasta olla niin laajaa ja systemaattista, että siitä halutaan jotain korvausta.
Ilman...
Suomessa ilmestyy vähän lastenlehtiä, ja todella harvoin niissä on fiktiivistä sisältöä sarjakuvalehtiä lukuunottamatta. Tarinoita löytyy lähinnä lehdistä, joita julkaisee uskonnollinen yhteisö tai järjestö. Sellaisia ovat esimerkiksi Lastenmaa- ja Lastenkirkko -lehdet sekä Luonto-Liiton Sieppo-lehti.
Ihan suoralta kädeltä ei muistu mieleen mitään kirjaa. Olisiko kyse kahden tarinan sekoituksesta?
Professori, Kaniini ja Luolajengi tuovat mieleen Tohtori Sykerö nimisen animaatiohahmon seikkailut.
Kyse voisi olla myös kirjasta Liisan seikkailut Ihmemaassa. Liisa putoaa kaninkoloon ja juo teetä höperön ja myöhästelevän kanin ja hassun hatuntekijän kanssa.
Jos kani olisikin jänis, voisi tarina olla Trondheim, Lewis: Professori Walterin hirviöt . Jussi Jänis ja Professori Walter seikkailevat tässä aikuisten sarjakuvassa, tosin eivät kai luolan jengin kanssa. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufcfa54da-6b94-4ce2-98d2-236197498411
Kenties joku palstan lukijoista voisi auttaa kommentoimalla?
Hei innokas lukija, sama kirjastokortti käy kaikkiin Helmet-kirjastoihin eli kaikkiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoihin. Voit palauttaa kaikki lainasi siihen kaupunginkirjastoon, joka on sinua lähimpänä. Käydessäsi Munkkiniemen kirjastossa voit pyytää henkilökuntaa muuttamaan kirjastokortilla olevan noutokirjastosi ensin Munkkiniemen kirjastoksi ja sitten, kun muutat Oulunkylään voit muuttaa noutokirjaston Oulunkyläksi. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta nopeuttaa varausten tekemistä silloin, kun teet varauksen itse Helmet-sivuilla.
Kirja lienee Erkki Tantun kuvittama Otto Potto Poroliini ynnä muita vanhoja lasten loruja. Kirjasta löytyy lorut Hippa-Heikin laivasta ja Onnimannista. Suosikkilorussasi morsiamelta ei kuitenkaan pääse pieru vaan nauru. Loru alkaa näin: Kierun lierun laurun, morsian päästi naurun.
Helmet-kirjastosta löytyy painokset vuosilta 1956 ja 1993.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__St%3A%28otto%20potto%20poro…
Kuvaus voi sopia aina moneenkin kirjaan. Yksi vaihtoehto on Dian Curtis Reganin Aavekaksoset-sarja. Sarjassa on 8 osaa, joista ensimmäinen on nimeltään Tervetuloa kummitustaloon (alkuteos ilmestynyt v. 1994). Kirjoissa seikkailevat aavekaksoset, Robert ja Rebekka koiransa Takun kanssa. Ensimmäisessä osassa Shookin perhe saapuu heidän vanhaan kotitaloonsa ja perheen tytär huomaa heti, että talossa on jotain outoa.
Anna-Leena Härkösestä löytyy tietoa useista eri lähteistä. Tässä esimerkkejä:
Kustantamon kotisivut:
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/harkonen_anna_leena
Kirjat:
- Kotimaisia nykykertojia.
- Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta.
- Tulusto, Esko: Elämää Suomessa : henkilögalleria.
Artikkelit seuraavissa lehdissä:
- Suomen kuvalehti 1998:33
- Eeva 2006:9
- Anna 2006:37
- Anna 2000:13
- Aikuiskoulutuksen maailma 2007:5
Kysy aineiston saatavuutta kirjastosta tai etsi aineistoa tietokannastamme osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Varsinkin lehtiartikkeleista voit löytää tarkempaa tietoa kirjailijan elämänvaiheista.
Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta säätää pelastussunnitelmasta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030787
9 §
Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma
3 mom
Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon.
10 §
Pelastussuunnitelman sisältö
Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä:
1) ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset;
2) toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi;
3) poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt;
4) turvallisuushenkilöstö, sen varaaminen ja kouluttaminen sekä muun...
