Pelkästään Louisa May Alcottista kertovaa elämäkertaa ei ole suomennettu, mutta hän on yhtenä kohdehenkilönä Sara Kokkosen kokoamassa kirjassa Kapina ja kaipuu : kultaiset tyttökirjaklassikot (Avain 2015). Tämä kirja löytynee useimmista kirjastoista ja sen saa tarvittaessa kaukolainaksi. HelMet-kokoelmassa on kaksi Louisa May Alcottista pelkästään kirjoitettua englanninkielistä teosta: John Matteson: Eden's outcast (http://luettelo.helmet.fi/record=b1966241~S9*fin) ja Martha Saxton: Louisa May Alcott: A Modern biography (http://luettelo.helmet.fi/record=b1498378~S9*fin). Molemmat voi kaukolainata.
Heikki Poroila
Kysytty kappale on Winchester-yhtyeen esittämä Everybody's doin' it (Line dance). Sen sävelsi ja sanoitti Henry "Hank" Riihimäki ja se julkaistiin cd-singlellä vuonna 2001. Kappale löytyy Youtubesta.
Kappaleen tiedot Yleisradion Fono-tietokannassa
Winchester-yhtyeen kotisivu (ei päivitetty)
Hyvin paljon suomennettua tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta sijoittuu suurkaupunkeihin, joten kattavaa listaa mahdotonta tässä koota. Tässä muutamia kollegoiden suosittelemia vinkkejä teoksista, joissa kaupungin elämää, kaupunkiympäristöä ja tunnelmaa kuvataan paljon. Alla luetelluissa esimerkeissä on sekä nykyaikaan, että historialliseen aikaan sijoittuvia teoksia, jolloin kaupunki näyttäytyy niissä hieman eri näkökulmasta. Lontoo:Sarah Waters: Yövartio Teos sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Lontooseen. Lontoossa kuvaillaan muun muassa upeasti öisen kaupungin tunnelmaa pommitusten jälkeen. S.K. Tremayne: Äänet Teos on psykologinen trilleri, jossa liikutaan konkreettisesti Lontoon kaduilla, puistoissa ja...
Borrelioosia voidaan hoitaa antibiootein, puutiaisaivokuumeen (puutiaisaivotulehduksen) hoitoon ei ole lääkettä. Pahimmillaan punkin levittämä tulehdus voi olla hyvin vakava. Kuolleisuus tautiin on pieni, noin 0,5–1 %, mutta jopa 40% taudin saaneista saa pitkäkestoisia oireita, kuten muisti- ja tasapainohäiriöitä, päänsärkyä, kuulon heikkenemistä, keskittymisvaikeuksia tai halvauksia. Borrelioosikin voi hoitamattomana aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, esimerkiksi ihomuutoksia tai hermosto-, nivel- tai sydänoireita, mutta tautien seurauksia vertailtaessa puutiaisaivokuume vaikuttaa kyllä näistä kahdesta vakavammalta.TBE:n ja borrelioosin erot | Rokotesuoja Puutiaisaivokuume (TBE) | Rokotesuoja
Ruotsinkielistä tietoa Gösta Frohmista ja Metsämörristä
löydät esim. seuraavista osoitteista: http://grand.webway.se/frohm/ http://grand.webway.se/frohm/frohm.htm http://www.frilufts.se/frame2.html http://w1.650.telia.com/~u65004067/snovit/mulle.htm
Uudenkaupungin kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä saatavissa Irja Nikkisen Metsämörri-kirja. Siitä on arvostelu Lapsen maailma -lehdessä 2001:1, s.23.
Asiasta kerrotaan myös esim. seuraavissa artikkeleissa:
Lastentarha 2000:3, s.48-50
Lapsen maailma 1995:4, s.46-47
Lastentarha 1994:3, s.52-55
Suomen luonto 1996:4, s.24-25
Hei!
Esimerkiksi psykologiduo Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin suosittu Fanni-sarja on 4-7-vuotiaille lapsille suunnattu ja käsittelee tunnetaitoja ja niiden säätelyä. Tässä muutama esimerkki kyseisistä kirjoista sekä muuta kirjallisuutta yhdessä lapsen kanssa tutkittavaksi Vaski-kirjastojen valikoimissa:
Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari : tunnesäätelyn harjoitteleminen
Fanni ja suuri tunnemöykky : tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen
Fanni ja rento laiskiainen : stressin säätelyn ja rentoutumisen harjoitteleminen
Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi
Tunteiden aakkoset
Minä tykkään nyt : ilosta, ujostelusta ja muista tunteista
Tässä myös muutama aikuiselle lukijalle...
Stephanie Garberin kirjoja julkaisee Suomessa WSOY, jolta asiaa voi tiedustella. Sarjan ensimmäinen osa ilmestyi suomeksi lokakuussa eikä tätä toista osaa ole ainakaan WSOYn julkistetussa kustannusohjelmassa, joka ulottuu toukokuuhun asti. Kesällä ja syksyllä ilmestyvät kirjat julkistetaan maalis-toukokuun aikana, jolloin kustantajan sivuja kannattaa tarkkailla ja katsoa, kuuluisiko tämä jo tänä vuonna julkaistaviin.
Hei!
Jos kyse on lähiomaisesta, apua voisi löytyä täältä:
https://www.stat.fi/tup/kuolintodistusarkisto/index.html
Kirkkoherranvirastot ovat myös hyviä paikkoja kysyä, jos on tiedossa asuinpaikkakunta.
Voisiko kysymäsi runo olla runokokoelmasta "Vallan Casanovat" runo, joka alkaa sanoilla "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea".Runo on yksi Tiaisen tunnetuimmista. "Päätoimiseksi naiseksi älä rupea, se on silkkaa kuukautiskiertoapillereitä ja kierukoita, meikkiohjeitajoista ei tolkkua saa,omin käsin leivottua pullaa ja lattioitajoissa ei rikkaa käy, tarjouksesta tarjoukseen.Elämistä kuulopuheiden ja satunnaisuuksien varassa.Sinun on oltava ainajoku tukipylväs, odotettava almanakka kourassamikä tulee ja miksei jo tule.Siivouskykyinen rintarauhaspari.Valkopyykki on kohtalo.Huolto pelaa, mutta miten on kirjavien laita?
Meillä täällä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on teos:Valintakoekysymyksiä (osan nimi: 1995, Biologian yhteisvalinta).
Lisäksi eri yliopistojen kotisivuilla on vanhoja pääsykoekysymyksiä, esimerkiksi Joensuun Yliopiston kotisivulla (osoite:http://www.joensuu.fi/matemluonto/index.html) löytyy vuosien 1998-2000 valintakoetehtäviä.
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
1850-luvulla oli voimassa vuoden 1734 laki. 1860-luvulla rikoslakiin tehtiin joitain muutoksia, mutta varsinaisesti varsinaisest uusi rikoslaki säädettiin 1889.
Vuoden 1734 laki löytyy näköispainoksena ja nykyasuisena versiona julkaisusta Ruotzin Waldacunnan Laki 1734. Vuoden 1889 laki löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksista nro 54.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Tällä hetkellä eräpäivätiedot yms. voi pääkaupunkiseudulla tarkistaa vain paikan päällä Vantaan, Espoon, Helsingin ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen itsepalvelupäätteillä. Ensimmäisen tunnusluvun saa kirjaston henkilökunnalta (paikan päällä). Tulevaisuudessa on kylläkin mahdollista asioida suoraan www-sivujen kautta. Odotellaan...
Kielitoimiston ohjeissa sanotaan vieraskielisten nimien taivutuksesta muun muassa näin:
Nimiä, jotka loppuvat sekä äännettäessä että kirjoitettaessa konsonanttiin, taivutetaan lisäämällä nimen ja päätteen väliin sidevokaali i. Sääntö pätee yleensä myös s-loppuisiin vieraskielisiin nimiin (esim. Memphis - Memphisin, Torres - Torresin). Jos vieraskielinen nimi toistuu kielenkäytössä usein tai se koetaan tutuksi, se saattaa kuitenkin mukautua suomen kielen -ks-taivutukseen (vertaa sana varis, variksen).
Saksalais-yhdysvaltalaisen arkkitehdin Ludwig Mies van der Rohen sukunimen ensimmäinen osa, joka äännetään saksalaisittain /mi:s/, muistuttaa suomen mies-sanaa, mutta taivutetaan suomen...
Tiedustelemasi kirja voisi kuvauksesi perusteella olla Lotta Gahrtonin kirjoittama ja Stefan Hanssonin kuvittama Eläinten jouluaatto. Suomennoksen on kustantanut Otava vuonna 1998. Kirjassa joulupukki on lähdössä reellään jakamaan lahjoja ihmisille, kun hän kohtaa tunturissa pulaan joutuneita naaleja, joita hän päättää auttaa. Matkallaan joulupukki kohtaa monta muutakin metsän eläintä, mm. ilveksen sekä hirven, jolla hän pääsee ratsastamaan.
Teosta on vielä saatavilla kirjastoista eri puolella Suomea, joten mikäli teosta ei sinun kirjastostasi löydy, niin kaukolainaus voisi olla yksi mahdollisuus.
"Med en enkel tullipan" on Sven Paddockin 30-luvulla kirjoittama teksti, johon Jules Sylvain on säveltänyt melodian. Kauko Käyhkö on esittänyt laulun suomeksi. Tekstin kääntäjä on Veikko Vallas ja laulun nimi on Pikku tulppaanilla vain. Toisinaan nimi on kirjoitettu yhteen: Pikkutulppaanilla vain.
Kauko Käyhkö levytti kappaleen 60-luvulla. Sanoja tuskin löytyy painetussa muodossa, ja valitettavasti näyttää siltä, että äänitettäkin voi olla vaikea löytää. Helsingin yliopiston kirjastosta äänitettä voi kysyä. Jos se heillä on niin äänitettä voi käydä siellä kuuntelemassa. Yleisradion arkistosta äännitteen saattaisi löytää, mutta sieltä ei aineistoa saane kuunneltavaksi.
