Suomessa julkaistut kirjat saadaan Helmet-kirjastoihin parin viikon kuluessa niiden julkaisemisesta. Ulkomailta tilattavat saapuvat hitaammin, kovin monta viikkoa ei niidenkään saapumiseen pitäisi tilauksesta kulua.
Sibeliuksen Metsänhaltijasta näyttäisi löytyvän vain partituuri ja CD-levyjä. Levyjen kansilipukkeissa tai tekstiliitteissä löytyy Rydbergin runo eri kielillä.
Sibeliuksen yhtenäistetyn teosluettelon mukaan kyseessä on Sibeliuksen opus numero 15, jonka kokoonpano on lausuja, piano, 2 käyrätorvea ja jousiorkesteri.
Partituuri on teoksessa: Sibelius, Jean (säv.)
Complete works = Sämtliche Werke.
Series 1 (orchestral works). Volume 9.
Partituuri on tällä hetkellä lainassa Lahden kaupunginkirjastosta.
Myöskään haku Sibelius-Akatemian tietokannasta ja muiden Suomen kirjastojen tietokannoista ei tuottanut tulokseksi nuottia.
Bissonnette on kirjoittanut tämän kirjan salanimellä Mark Owen. Kirja on suomennettu nimellä "Kova päivä : hyökkäys Osama Bin Ladenin piilopaikkaan" (2012).
Poronnahan parkituksesta löytyy tietoa esim. Karen Jomppasen
teoksesta Lapin käsitöitä. Julkaisu on myös Oulun kaupunginkirjaston
kokoelmassa. Tuula-Maija Magga-Hettan kirja Poronnahkatutkimus :
käsinparkitus ja teollisen poronnahan sekä siitä käsityömäisesti
valmistettujen tuotteiden hyödyntäminen... on mm. Oulun yliopiston
kirjaston kokoelmassa. Hyötyä saattaa olla lisäksi seuraavista teoksista,
joissa käsitellään yleisesti nahan parkitsemista: Kairikko, Juha K.:
Riistalaukauksen jälkeen, Mäntysalo, Esa: Turkismuokkaustekniikka 1,
Mäntysalo, Esa: Kasviparkitus sekä Hellemaa, Aarne: Nahka ja sen
valmistus.
Nuuskan käyttäminen ei ole Suomessa laitonta, ns. nenänuuskaa ja purutupakkaa saa myös laillisesti myydä Suomessa. Laitonta on sen sijaan ns. pussinuuskan myyminen kaikkialla EU:ssa paitsi Ruotsissa, joka sai aikoinaan erivapauden. Ns. ruotsinlaivoilla pussinuuskaa saa myydä vain laivan ollessa Ruotsin aluevesillä. Pussinuuskan käyttö ei ole kriminalisoitua. Hamppu eli Cannabis sativa on kasvi, jonka eräistä muodoista valmistetaan kuivattamalla kannabis-huumetta. Hamppua kasvatetaan myös kuitujen ja öljyn tuottamiseksi.
Varsinaisista laittomista huumausaineista ylivoimaisesti käytetyin on kannabis (käytetään myös nimeä marijuana ja hasis, joka on hamppukasvista samojen kannabioidien takia uutettua hartsia). Tarkkoja käyttötilastoja ei...
Tietyn nimekkeen, esimerkiksi Raiisa Cacciatoren Pipunan ikioma napa -kirjan, lainaushistoriaa ei saa Suomessa tietoon ei kuntatasolla eikä valtakunnallisestikaan. Henkilötietoja kirjastot eivät luovuta, ja yksittäisen nimekkeen lainausmäärää pitäisi kysyä jokaisesta kunnasta erikseen.
Jos lainakappale kirjastossa tuhoutuu, lakkaa kirjanimekkeen lainamäärä kertymästä sen niteen osalta. Niteitä voidaan myös muuten poistaa, jolloin niiden tiedot katoavat.
Siltojen rakentamisesssa toimivuus ja turvallisuus ovat etusijalla. Myös esteettiseen puoleen kiinnitetään huomiota, sillan pitää soveltua siihen ympäristöön, johon se rakennetaan. Tyypillisesti siltaprojekteissa työskentelevät insinööripohjalta siltasuunnittelijat ja siltainsinöörit. Insinööritoimistot suunnittelevat kyllä ihan arkkitehtonisestikin näyttäviä siltoja.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lop_2014-05_siltojen_ulkonakoa_web.pdf
https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2014-21_taitorakenteiden_suunnittelu…;
Kun siltaan tavoitellaan erityistä ulkonäköä, voidaan arkkitehtejäkin ottaa mukaan insinöörien kanssa suunnittelutyöhön. Esimerkiksi Millaun siltaa Ranskassa oli hahmottelemassa brittiarkkitehti Norman Foster https://fi....
Artikkeli on olemassa ja se on julkaistu aikakausjulkaisussa The International Journal of Psychoanalysis 66 (1985). Löysin verkosta sen sisällysluettelon, mutta artikkelia ei pääse lukemaan kirjautumatta, https://pep-web.org/browse/IJP/volumes/66?page=245. Etsin Finna.fi:sta julkaisua, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastossa näyttäisi olevan siihen pääse verkkojulkaisuna, https://finna.fi/Record/jamk.993627767906251?sid=4053417938. Kansalliskirjastossa ja Varastokirjastossa on luettelossa julkaisu The International Journal of Psycho-analysis, joka näyttää siltä, että kyseessä olisi sama julkaisusarja painettuna versiona, vuoden 1966 lehdet löytyvät Varastokirjastosta, https://finna.fi/Record/vaari.420811?sid=4053417938....
C. E. Tallqvistin Jylhä-käännös Meeting in the woods löytyy ainakin Elli Tompurin toimittamasta antologiasta Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish (Sanoma, 1947).
Intranet tarkoittaa organisaation sisäistä tietoverkkoa, jonka toteutuksessa voidaan hyödyntää Internetiä.
Määritelmä löytyi Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta, joka on osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Intranetistä voit lukea enemmän esim. kirjasta Toimiston työt; Kirsti Kosonen, Lea Pekkanen (Helsinki: Edita, 2001).
Suomessa Miraa pidetään Mirjan kutsumamuotona, Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Marianne on yhdistelmä Mariasta ja Annasta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät enemmän tietoa näistä nimistä. Kirjoita hakuruutuun esim. etunimet Maria tai etunimet Anna ja tee haku. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
Erilaisista kirjoitus ym. -kilpailuista ei näytä löytyvän kaikenkattavaa listaa. Syynä tähän on varmasti se, että kilpailuja järjestävät erilaiset toisistaan riippumattomat tahot, esim. kustantajat, lehdet ja yhdistykset. Usein kilpailu on suunnattu jollekin määrätylle ryhmälle, vaikkapa koululaisille tai johonkin aihepiiriin liittyen ja siitä tiedotetaan vain rajoitetusti.
Internetin hakupalvelujen kautta löytyi yksityishenkilön ylläpitämä lista ajankohtaisista suurimmista kirjoituskilpailuista. Käyppä katsomassa :
http://www.uta.fi/~csmaso/kirjoituskilpailut.htm
Yleensä kilpailuista ilmoitetaan suurimmissa päivälehdissä. Kannattaa lukea myös Nuoren Voiman liiton julkaisemaa lehteä Nuori Voima, kilpailutietoja löytyy sieltäkin. Samoin...
Kyseessä on Helvi Juvosen runo Lumottu kevät kokoelmasta Kääpiöpuu (1949). Runo sisltyy myös Helvi Juvosen koottujen runojen kokoelmaan Aukea ei koskaan metsään ovi (toim Mirkka Rekola ja Liisa Enwald, 2009, s. 31).
Olisikohan kyseessä Helsingissä 1922 järjestetyn XIV Esperanton maailmankongressin (Universala Kongreso de Esperanto, U.K.E.) muistomitali? Lyhenne, vuosi ja järjestysluku täsmäisivät, samoin esperanton lipun tähtisymboli. Kongressista uutisoitiin aikalaislehdissä:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1502752?page=7https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/641998?page=1
Asta Ikoselta on viimeksi ilmestynyt kirja vuonna 2004. Siskodisko-sarjassa ovat tänä vuonna ilmestyneet Päivi Lukkarisen Talliterapiaa ja Mary Hoganin Ihan kivat kasvot.
Emme ole saaneet tietoa uusien kirjojen tulosta lähiaikoina.Varmasti vain kirjailija itse tietää, kirjoittaako hän lisää kirjoja. Toivottavasti kirjoja tulee lisää.
Asta Ikosesta ja hänen kirjoistaan voit lukea täältä:
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k…
Uutta Päivi Lukkarisen Talliterapiaa-kirjaa esitellään Sanojen aika -tietokannassa. Ehkäpä Päivi Lukkarisen muista kirjoista löytäisit uutta lukemista:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Tässä tietoa Leppävaaran aluekirjaston mikrofilmeistä ja lukulaitteista:
Mikrofilmien katseluun on kaksi MF-lukijaa. Mikrofilminlukulaitteet ovat ilmaiskäytössä. Mikrofilmeistä voit ottaa maksullisia paperikopioita sekä tallentaa sivuja cd-rw-levykkeille. Mikrofilmeinä on
valtakunnallisia sanomalehtiä ja uusmaalaisia paikallislehtiä sekä
kirkonkirjoja:
- Uudenmaan kirkonkirjat mikrofilmeinä tai -kortteina (ei 100 vuotta uudempia), Helsingin mikrofilmit puuttuvat.
- SSS -filmit eli Mustat Kirjat eli Suomen Sukututkimusseuran puhtaaksi kirjoittamat koko maan kirkonkirjat, joista puuttuvat rippikirjat ja muuttokirjat.
Ajanvaraukset puh. 81657611
Muun Suomen mikrofilmejä saatte käyttöönne Mikkelin maakunta-arkistosta http://www.narc.fi/...
