Jos kysyttyä aineistoa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kaukopalvelupyynnön voit itse tehdä Internetissä, Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on erikseen kohta kaukopalvelu. Osoite on http://www.lib.hel.fi/. Valitettavasti tämän palvelunkautta ei ole mahdollista laittaa kaukopalvelupyyntöä eteenpäin.
Kaukopalvelupyyntö maksaa 5 mk. Helsinkiläisiltä ei peritä muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Suomen murteiden sanakirja (osa 6, s.652) kertoo, että keikkeet substantiivina tarkoittaa samaa kuin pidot, hääpidot/häät, nurkkatanssit tai karhunpeijaiset. Jonkinlaiset juhlat ovat siis tiedossa, jos saa kutsun keikkeisiin.
Adverbinä Keikkeellään tarkoittaa pystyssä, kekassa oloa, Keikkeillään taas kallellaan, kaatumaisillaan olemista.
Wegelius, K. A.: För Finlands frihet : jägarrörelsen i södra och mellersta Österbotten (1937) kirjasta löytyy Isotalo, Antti (jääkäri) niin tekstissä kuin kuvassakin,
Jägarbataljonen 27 : en historik i ord och bild. [I] (1919) kirjasta löytyy vähintään Isotalo, Antti (jääkäri) kuvassa
myös Svenska Skyddskåristen –aikakauslehdessä (1.9.1920 nro 17, s. 7) kerrotaan jo edellä mainitusta henkilöstä.
Lupaavalta vaikutti myös niin englanniksi kuin ruotsiksikin oleva Ylikankaan Heikin puukkojunkkareihin liittyvä teos Knivjunkarna : våldskriminaliteten i Sydösterbotten 1790-1825 ja The knife fighters : violent crime in Southern Ostrobothnia 1790-1825, mutta niissä ei kuitenkaan tarkemmin kerrota Isoosta Antista.
Alahärmä ja Ylihärmä ovat...
Hei
Helmet-kirjastoissa esineisiin ei voi tehdä varauksia, lainaaminen onnistuu silti. Jos kyseessä oleva esine näkyy hakutoiminnolla, että se olisi kirjastossa hyllyssä, sen voi lainata.
Esineet palautetaan aina samaan kirjastoon, josta ne on lainattu, henkilökunnalle.
Tarkoitatko siis kirjailija Lars Sundia? Lars Sundista löydät tietoa esimerkiksi Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175929198917
Sekä seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia 3 / toimittanut: Kari-Otso Nevaluoma (BTJ, Kirjastopalvelu, 2000)
Miten kirjani ovat syntyneet. 5 : Kirjailijoiden studia litteraria 2011-2012 / toimittanut Markku Turunen (WSOY, 2012)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lars Sundista on kysytty palvelussamme myös aikaisemmin, tästä vanhasta vastauksestakin voi ehkä olla sinulle jotakin hyötyä:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-kirjoja-on-lars-sund?from=term/24165…
Nuotti tähän Veikko Juntusen säveltämään ja Helena Hatusen sanoittamaan kappaleeseen löytyy digitoituna Outi-kirjastojen tietokannasta:https://outi.finna.fi/Record/outi.969804?sid=4743506440Veikko Juntusen nuotit on Juntusen ja Oulun kaupunginkirjaston toteuttama sähköinen nuottikirjasto, jossa on yli 700 Juntusen kappaleen nuotit pdf-muodossa:https://outi.finna.fi/Content/musiikki?lng=en-gbNuottien yksityinen käyttö on vapaata.
Rasitetyypeistä ja rasitteen rekisteröinnistä säädetään Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa 895/99. Asetus löytyy Finlex-palvelusta: http://www.finlex.fi/linkit/ajansd/19990895000
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy mm. tällaisia teoksia hakusanalla rasite ja rasitteet. Linda on käytettävissä kirjastossa.
Wainio, Mikko. Kiinteistökirjaamisjärjestelmistä ja niiden kehityksestä Pohjoismaissa : kaksi näkökulmaa. Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja 53.
Asemakaava-alueen kiinteistötekniikka / SKTY:n kiinteistöinsinöörien kerho ; kirj.: Vuokko Eerolainen ... et al. Helsinki : Suomen kuntatekniikan yhdistys, 2002. Julkaisu / Suomen kuntatekniikan yhdistys n:o 17....
Valittujen palojen vuonna 1990 julkaisemassa kirjassa Totta vai tarua? on Daniel Dancerista (k. 1794) vajaan sivun mittainen artikkeli 'Saitureiden kuningas : miten pitkälle kitsaus voi mennä?'.
Sinivalkoisia kansia on ainakin kirjasarjoissa Nuorten Toivekirjasto ja Kontakti, mutta valitettavasti en löytänyt kuvaamaasi kirjaa kummastakaan sarjasta. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaisi kirjasarjan ja kirjan?
Etsimäsi kirja löytyi Töölön kirjaston hyllystä: Murha pukee naista. Naisdekkareita ja dekkarinaisia/ Ritva Hapuli ja Johanna Matero (toim.), Vaasa 1997. Se on Kansan Sivistystyön Liiton KSL r.y:n julkaisema.
Olen varannut sen sukunimellesi Töölön kirjaston varaushyllyyn, viimeinen noutopäivä 10.7! Soita puh. 31085025 jos haluat että kirja lähetetään muualle. Kuulemisiin!
Rosa Liksom on tullut tunnetuksi lyhyen proosan taitajana. Kreisland on Liksomin ensimmäinen romaani joka rakenteellaan ja kerrontatavallaan mukailee perinteistä "suurta suomalaista romaania". Aiheenakin on Suomen maaseutu ja sen ihmiset. Moniäänisyytensä vuoksi sitä on verrattu Joel Lehtosen Putkinotkoon, kerronnassaan mm. Kalevalaan, raivaajahenkisyydessään Heikki Turusen romaaneihin ja henkilögallerialtaan Ilmari Kiannon Ryysyrannan Jooseppiin. Mutta onko romaanissa viittauksia tai suoria lainauksia klassikkoihimme? Sen todistaminen vaatii sekä Kreislandin että "merkkiteosten" huolellista lähilukua ja vertailua.
Edit Polónin säveltämä laulu Vanha Sanna sisältyy Ossi Ahlapuron esittämänä CD-levyyn Enkelten laulut II : hyvän olon hitit (2012). Levy on lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Voitte tilata levyn omaan lähikirjastoonne.http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2164402__S%22vanha%20sanna%22__Ff%3Afacetmediatype%3A3%3A3%3ACD-levy%3A%3A__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
1980-luvulla Inarissa toimi lentotaxi R Raumala. Lentokapteeni Reijo Raumala ( 23.12.1942 – 23.8.2017) kuljetti poromiehiä, kullankaivajia, kalastajia, virkamiehiä, tutkijoita, turisteja ja monenlaisia kulkijoita erämaahan, tuntureille ja järville sekä vei tavaraa ja ruokaa paikkoihin, joihin muilla kulkuneuvoilla ei ollut asiaa.
Finnasta ts. arkistojen, kirjastojen ja museoiden hakupalvelusta löytyvät kirjat ja artikkelit
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Esimerkkejä hakusanalla "Sigrid Schauman" löytyneistä artikkeleista:
Schauman, S. (1952). Birger Kaipiaisen näyttely: Birger Kaipiainens utställning. Arkkitehti, 9, pp. 167-169.
Schauman, S. (1959). Sam Vannin "Contrapunctum" = Sam Vannis "Contrapunctum. Arkkitehti, pp. 142-144.
Lisää:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sigrid+schauman&type=AllFie…
Myös teoksen Granbacka, C. & Kasvio, L. (2019). Taide ja tunteet: Sigrid Schaumanin elämä lähteisiin kannattaa tutustua.
Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Kannoston Asimov-suomennoksista en valitettavasti löytänyt nollatta pääsääntöä eksplisiittisesti muotoiltuna. Teräsluolat tosin sisältää jonkinlaisen viittauksen ensimmäisen pääsäännön yläpuolella olevan säännön mahdolliseen olemassaoloon: "Robotti ei saa vahingoittaa ihmistä, Baley ajatteli katkerasti, ellei hän kykene keksimään tapaa todistaa, että se sittenkin on tämän parhaaksi." Varhaisin vastaani tullut selkeästi sanallistettu suomenkielinen nollas pääsääntö on Pekka Markkulan suomentamassa kirjassa Robotit ja imperiumi:
Daneel sanoi: "On olemassa voimakkaampi laki kuin ensimmäinen pääsääntö, joka sanoo: 'Robotti ei saa vahingoittaa ihmiskuntaa, eikä toiminnasta pidättäytymällä aiheuttaa sille vahinkoa.' Minä nimitän sitä...
Kysymyksesi käsittelee Suomessa voimassaolevaa lainsäädäntöä. Koska en ole lakimies, en anna sinulle sellaista vastausta, jossa lähtisin tulkitsemaan lakia. Annan sinulle tietoja lainsäädännön kohdista, jotka minun mielestäni käsittelevät ja liittyvät asiaan. En takaa etteikö niitä olisi muitakin. Tarkempaa tietoa asiasta saa varmasti mm. poliisilta.
Asiaan liittyviä lakeja ovat Ampuma-aselaki 45 §, 88 §
Metsästyslaki 21 §, 22 §, 23 §.
Kommentti: Minusta pykälät näyttäisivät johtavan siihen, ettei 11 vuotias voisi osallistua hirvenmetsästykseen ampujana. Paras kuitenkin varmistaa asiaa poliisiviranomaiselta.
Yleisimmät kuvankäsittelyohjelmat ovat Photoshop ja Paint Shop Pro. Niistä löytyy kirjallisuutta Tampereen kaupunginkirjastosta. Internetistä voit hakea näitä kirjoja Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla kuvankäsittely ja rajauksella Tampereen kaupunginkirjasto saa 24 teosta, jotka ovat uutuusjärjestyksessä. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
