Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua tai runoa.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tapio Rautavaaran esittämän Korttipakan sanat on kirjoittanut Seppo Virtanen. Kappaleen nuotit löytyvät muun muassa julkaisusta Reissumiehen taival. Lauluja. Fazer 1992.
Kollegat löysivät tällaisen: Tulikukka Kiviharju, Olen 13-vuotias.
Kysyin lottoarvontojen musiikista Kansallisesta audiovisuaalisesta instituutista, sain sieltä vastauksen: KAVIn arkistosta löysin äkkiseltään vain lottomainoksia sekä lottoarvonnat vuosilta 1979 ja 1984. Näissä arvonnan taustamusiikki oli erilaista, sellaista keveämpää musiikkia.
Ylipäätään taustamusiikit ovat saattaneet olla varta vasten lottoarvontaa vasten sävellettyjä, eivät siis välttämättä itsenäisiä kappaleitaan. Niillä ei siis ole välttämättä myöskään erityisempiä nimiäkään.
Veikkauksen...
Turkin kieli ja turkmeenin kieli kuuluvat samaan kieliryhmään ja kirjoitetaan molemmat periaatteessa latinalaisin aakkosin.
Turkmeenin kieltä puhutaan useilla eri alueilla, mikä on vaikuttanut sen kirjoitusasuun.
Turkmeeni on virallinen kieli Turkmenistanissa, joka ennen itsenäistymistään lokakuussa 1991 oli neuvostotasavalta, joten turkmeenin kieltä näkee kirjoitetun myös kyrillisin aakkosin. Itsenäistymisen jälkeen siirryttiin takaisin latinalaisiin kirjaimiin.
Afganistanin niissä osissa, joissa turkmeeni on enemmistön kieli, se on myös virallinen kieli. Tämä selittää myös arabialaisen aakkoston käytön maan valtakielen darin mukaan.
https://www.britannica.com/topic/Turkmen-language
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/...
Hei,Tämä voisi olla Alfonso Araun ohjaama Rakkauden pilvitarha (A walk in the clouds, 2001). Pääosissa mm. Keanu Reeves.https://www.imdb.com/title/tt0114887/
Luonnonkivestä rakennusaineena on Lappeenrannan maakuntakirjastossa muutamia kirjoja: Siikanen: Rakennusaineoppi 1993, Kivialan ammattioppi 1 1992, Kiviteknologia 1 1998 ja Kiviteknologia 2 1999, Luonnonkivikäsikirja 1994, Mesimäki: Luonnonkivet ja julkisivut 1989, Betoni- ja luonnonkivituotteet päällysterakenteena 1997 ja video : Työ kivessä (kertoo kiven perinteisestä työstämisestä). Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy useita viitteitä luonnonkivestä ja sen käytöstä rakentamisessa, aiheesta on saatavissa myös artikkeleita useista artikkelitietokannoista. Materiaalia on saatavana yl. kivestä rakennusaineena, kivityöstä, kivenjalostuksesta ja -louhinnasta, muurauksesta, rakentamisen, rakennustekniikan,...
Hei ja kiitos kysymyksestä,
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanankirja. 1, A-K mukaan:
Henrik Florenius (1633-1705), Paimion ja Kemiön kirkkoherra, mainitsi sanan kassi vuonna 1702 kirjoituksissaan. Sanaa kässi käytti Gustav Renval (1781-1841), yliopiston suomen kielen dosentti. Alkuaan juontaa verkkopussi / Tragnetz, (Einkaufs)tasche, nykyruotsissa kasse "kassi".
Kielitoimiston sanakirja (2012) määrittelee kassin näin: kädessä (harvoin olalla) pidettävä tilavahko, usein pussimainen kantoväline. Muovikassa, ostos- torikassi. Iso kankainen matkakassi.
Kukaan vastaajistamme ei ikävä kyllä tunnistanut laulua. Myöskään haut musiikkitietokannoista eivät tuottaneet tulosta.
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista kyseisen laulun? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tällä hetkellä ei ole Kirjavälityksen ennakkotiedoissa eikä kustantaja WSOY:n internetsivuilla tietoa, jatkuuko Geoffrey Huntingtonin Korppikartano -sarja.
Kustantajan kotisivulla http://www.wsoy.fi on Info /Palaute -osio, josta voit asiaa vielä tiedustella.
Nykyisten sääntöjen mukaan varauksia voi olla kerralla enintään 20 kpl. Jos määrä ylittyy, varausten teko ei onnistu Helmet-palvelussa. Lisätietoa varauksista saat sivulta www.helmet.fi kohdasta Ohjeita.
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Kyseessä on Erkki Kivijärven runo Mies. Se on julkaistu kokoelmassa Matkamies (1915) sekä joissain koulujen lukukirjoissa. Digitaalisena löysin sen ainoastaan Pohjolan Sanomista 20.12.1915: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1219749?page=4 (sivun alalaidassa olevassa arvostelussa)
Hei!
PIKI-verkkokirjastossa on syyskuun alusta asti ollut ns. varmennevirhe, josta järjestelmäntoimittaja Axiell ilmoitti näin: ”Axiell Finland Oy:n käyttämän verkkovarmennetoimittaja Geotrustin mukaan verkkokirjaston varmenteessa saattaa ilmetä ongelmia muutaman seuraavan päivän aikana. Mikäli asiakkaanne siis saavat ilmoituksen varmennevirheestä verkkokirjaston käytössä, kyse on väliaikaisesta toimintahäiriöstä. Ilmoitus varmennevirheestä ei vaikuta verkkokirjaston toimintaan.” - Virhe on tänään korjattu ja verkkokirjasto toimii normaalisti.
Lainasi on nyt uusittu ja eräpäiväkuitti niistä lähetetty sähköpostiisi.
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Latinan kielen sana continuatio, onis (feminiini) tarkoittaa yhtämittaista jatkumista, jatkamista. Englanninkielinen termi continuity = jatkuvuus vahvistaisi tätä merkitystä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat leijanrakentamisen oppaat: Bondestam, Mårten, Better kites--Parempia leijoja (2000); Eden, Maxwell, The magnificent book of kites--explorations in design, construction.. (1998); Baker, Rhoda, Making kites--how to build and fly your very own kites - from simple.. (1993) Niiden saatavuuden näette nettisoitteesta http://www.libplussa.fi
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%...
Kysymäsi Carl Axel Gottlundin kirja Nyt ja ennen, eli Wertaus wanhasta ja nykyisestä elämän-laitasta on alkuperäisenä, vuoden 1846 painoksena, vain Kansalliskirjaston ja Oulun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Kirja on lukusalikäytössä, eli sitä ei saa kotilainaan.
Uusia suomalaisia lauluja (C. A. Gottlundin kirjuittamia, 1845-1846)
-kirjasessa on mukana myös Nyt ja ennen. Tämä kirja on muutamien yliopistokirjastojen ja Kotimaisten kielten keskuksen ja SKS:N kirjastojen kokoelmissa. Myös se on käsikirjastokirja.
Gottlundin teos on vain muutaman sivun mittainen runoelma. Se löytyy myös mm. Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Mirjam Polkunen, Satu Marttila, Juha Virkkunen) -kirjasta, joka on monien Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www...
Vihreät sylit -sivustolta löytyy kertomus Helsingin Vanhasta kirkkopuistosta, joka 1900 -luvun vaihteesta lähtien on ollut Helsingin kaupungin hoidossa. Puiston pensaista mainitaan syreenit, rusokuusamat, ruusupensaat, onnenpensaat, havupensaat sekä alppiruusut.
Vihreät sylit https://vihreatsylit.fi/ on Helsingin kaupunkiympäristön toimialan puistosivusto.
