Kyseessä on P. Mustapään (ks. esim. Internet http://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Haavio) runo Kahden. Se ilmestyi kokoelmassa Laulu ihanista silmistä (v. 1925, Otava); runo on myös mm. Mustapään Kootuissa runoissa. Piki verkkokirjastosta voitte tarkastaa teosten saatavuuden (http://kirjasto.tampere.fi/Piki).
Hei,
tässä on muutamia ehdotuksia keveistä ja viihdyttävistä, kesäisiin päiviin sopivista romaaneista. Yhdysvaltalaisen Anne Tylerin (Anne Tyler) kirjat käsittelevät perhesuhteita ja kerronnan tyyli on kevyt vaikka aiheet käsittelevätkin välillä myös vaikeita aihepiirejä. Toiseksi suosittelen Yhdysvaltalaisen toisen polven kiinalaisen Amy Tanin (Amy Tan) romaaneja, joissa käsitellään kulttuuri- ja sukupolvierojen kanssa kamppailevia naisia.
Hei,
elokuvaa ei valitettavasti ole saatavilla mistään kirjastoista. On vaikea sanoa, löytyisikö se jonkin suoratoistopalvelun kautta (esim. Netflix), koska niihin pitää kirjautua ensin sisään omilla käyttäjätunnuksilla ennen kuin sisältöjä pääsee selailemaan.
DVD:nä elokuva näytti olevan myynnissä ainakin Amazonissa, mutta levy lienee Pohjois_Amerikan aluekoodilla, joten sen katsomiseen tarvitaan DVD-soitin, joka ohittaa aluekoodin. Näistä voi kysyä tarkemmin laitteita myyvistä liikkeistä.
Ystävällisin terveisin,
Tetta Korhonen
kirjastonhoitaja
Kirjan lopun kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Joy Fieldingin Elinkautinen (WSOY, 1985). Siinä on lopussa oikeudenkäyntikohtaus, jonka lopuksi tarinan äiti ampuu syylliseksi tuomitun. Kirja päättyy sanoihin "Suosionosoitusten ääni." Itse rikos ei tosin täsmää kysymyksessä kuvaillun kanssa: Elinkautinen ei ole sieppaustarina, vaan kuusivuotias Cindy löytyy raiskattuna ja murhattuna jo kirjan alussa.
Kun tekijänoikeus raukeaa - ja Jaakko Nikkisen osalta se on rauennut vuoden 2017 alussa -, myös Ilkka-lehden kanssa mahdollisesti tehty sopimus mahdollisesta yksinoikeudesta julkaisemiseen raukeaa. Kenellä hyvänsä on siten oikeus julkaista nämä lehdessä aikoinaan julkaistut tekstit. Oikeus ei liity mitenkään siihen, että kuvatuista tapahtumista on kulunut 100 vuotta.
Jos kysyjän isoisän kuolemasta on vähemmän kuin 70 vuotta, täytyy lupa tekstien julkaisemiseen saada isoisän elossa olevilta perillisiltä. Tämä ei kuitenkaan rajoita mitenkään oikeutta julkaista Jaakko Nikkisen siteerattuja tekstejä. Siteeraus ei synnytä mitään oikeuksia siteerattuun tekstiin.
Heikki Poroila 26.11.2017
Etsitty kirja lienee Judith Kerrin Mouku pelkää pimeää.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9511074490
Hei,
kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment
Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä.
Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut...
Sitaatti "I must be a mermaid, Rango. I have no fear of depths and a great fear of shallow living.” on Anaïs Ninin teoksesta The Four-chambered Heart (1959, s. 18). Teosta ei ole suomennettu.
Françoise Sagan tunnettiin viehätyksestään vauhtiin ja hienoihin autoihin. Hyvin kuuluisa on myös usein siteerattu Saganin lausahdus "Quitte à pleurer, je préfère pleurer dans une jaguar que dans un autobus." (“Money may not buy happiness, but I’d rather cry in a Jaguar than on a bus.”, "Raha ei tee ketään onnelliseksi, mutta itken mieluummin Jaguarissa kuin linja-autossa."). Valitettavasti siitä ei kuitenkaan löydy tietoa, missä yhteydessä hän on näin lausunut. E-kirjoina luettavissa olevista Saganin teoksista lausahdusta ei löytynyt.
https://...
Bergamon Basilica di Santa Maria Maggioren virtuaalikierros löytyy verkosta, ehkä siinä näkyy myös tuo etsimänne teos, https://www.fondazionemia.it/it/basilica/visita/tour-virtuale
Bergamon kirkkoja esittelevällä sivulla on myös kuvia, https://www.itinerari.bergamo.it/basilica-di-santa-maria-maggiore-berga…
Lombardian kulttuurisivuston kuvia kirkosta, https://www.lombardiabeniculturali.it/architetture/schede/BG020-00508/?…
Kaupungin turistisivuilla ei näy kuvia Santa Maria Maggioren sisältä, https://www.visitbergamo.net/en/
Bergamon kirkoista tai ylipäätään kaupungista ei löydy yleisestä kirjastosta eikä oikein Helsingin yliopiston kirjastostakaan kirjallisuutta.
Nicola Malinconicosta en löytänyt kirjallisuutta...
Laulusta "Lilla Idas sommarvisa", jonka on säveltänyt Georg Riedel ja sanoittanut Astrid Lindgren, löytyy nuotinnos useastakin nuottijulkaisusta. Tämä haku näyttää, mitä julkaisuja löytyy Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Verkosta löytyy myös kappaleeseen sanat ja useita nuottisovituksia. Tässä on yksi sovitus pianolle, jossa on mukana myös sanat.
Pankkien kokoa voi tarkastella monella eri tavalla, esimerkiksi taseen perusteella.Finanssivalvonnan verkkosivulta Tilinpäätösten avainluvut 2016–2023 löytyy jäsenosuuspankkien taseet vuodelta 2023 taulukkona:https://www.finanssivalvonta.fi/globalassets/fi/tilastot/tilinpaatosten-avainluvut/2016-2023/member_banks_of_the_amalgamation_of_the_co-operative_banks_2016-2023.xlsxTaulukosta selviää OP Ryhmän jäsenosuuspankkien koot taseen perusteella. Taulukko on excel-muodossa, joten siitä voi Data-välilehdeltä suodattaa jäsenosuuspankkien tietoja haluamallaan tavalla. Lisää tietoa OP Ryhmän jäsenosuuspankeista löytyy OP Ryhmän raporteista:OP Ryhmän raportit | OP Ryhmä | OP
Emme valitettavasti löytäneet runoa, joka alkaisi juuri noilla sanoilla. Oiva Paloheimolla on runo "Ukko, joka rakasti kiviä" ja Helvi Juvosen runossa on säkeet "Kun rakastan kiviä, kun rakastan graniittia".Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Kysyin asiaa Espoon kaupunginarkistosta ja he vastasivat näin: "Kaupunginarkistossa säilytettävien kouluaineistojen mukaan lukuvuosi 1984-1985 alkoi 16.8.1984."Kalenteri.org kertoo, että päivä oli torstai. Linkki sivustolle.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kimmo Herraseen Teknillisessä oppilaitokseen (oppilaitoksen puhelinvaihde 331 311). Hän on perehtynyt moottoriajoneuvojen talvitestaukseen ja ollut kuulemma mukana järjestämässä näitä testauksia. Hän varmaan myös tietää haluamistasi tutkimuksistasi.
Lehtitartikkelitietokannoista (Arto, Aleksi) löytyi artikkeliviitteitä tehdyistä
talvitesteistä. Olen pannut ne syrjään Lapin maakuntakirjaston lainausosaston
tietopalveluun nimelläsi, voit käydä hakemassa ne sieltä.
Sveitsin Ystävät Suomessa ry ylläpitää Fennica-kirjastoa, joka löytyy Suomen Ystävien sivulta, osoitteesta http://www.svff.ch .Bibliotheca Fennica toimii Zürichin Keskuskirjastossa. Suomalaisen kirjastonhoitajan mukaan Sveitsin kirjastojen toiminnasta ei löydy tietoa suomen kielellä. Mutta tarvittaessa hän kertoo Sveitsin kirjstojen toiminnasta suomeksi.Kirjaston yhteystiedot löytyvät kirjaston kotisivulta.
Internetistä löytyy tietoa potentiaalin käytöstä mm. seuraavista osoitteista.
Perustietoa:
http://sokl.joensuu.fi/aineistot/aidinkieli/kielioppi/modus.html#Potent…
Potentiaalin käytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/laitinenl/modaalisuus/hannele2.h…
Potentiaalin historiasta ja nykykäytöstä:
http://www.helsinki.fi/hum/sugl/proj/ff2000.html
Potentiaalin käytön tavoista ja ongelmista: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.1.html
Aihetta on käsitellyt myös Hannele Forsberg väitöskirjassaan Suomen murteiden potentiaali: muoto ja merkitys (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1998).
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
