Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
Verkostoyhteistyössä nuorten parissa käytetään usein osallisuus-käsitettä. Kuntaliitto ja Sisäasiainministeriö ovat käynnistäneet valtakunnallisen osallisuushankkeeen, joka kohdistuu erityisesti paikallistasolle. Nuorisoteema liittyy moniin hankkeisiin. Aiheesta Sisäasiainministeriön julkaisema katsaus Osallisuushanke, helmikuu 1998. Hankkeita esitellään myös www.intermin.fi/suom/osallisuus/index.html, jossa julkaisuja sekä linkkejä eri hankkeisiin.
Myös kansalaisyhteiskunta-2000 -hankkeessa on tutkittu nuorten osallisuutta, Allianssin sivulta www.alli.fi/k2000/index.html löytyy mm. linkki seminaariraportteihin aiheesta.
Verkostoitumisyhteistyötä löytyy myös koulutuksen parista esim. Avaimia avoimeen kouluuun (1996); Numminen, Ulla:...
Suoranaisesti kauneudenhoidon historiaan liittyviä videoita ei löytynyt. Kleopatraan ja antiikin Egyptiin liittyviä historiallisia elokuvia on kirjastoissa vhs-videoina:
ANTONIUS & KLEOPATRA
TELEVISIONÄYTELMÄ
Esitys: ROYAL SHAKESPEARE COMPANY
FINNKINO [JAKAJA], [1998]
CLEOPATRA
20TH CENTURY FOX HOME ENTERTAINMENT
FINNKINO [JAKAJA], [1996]
EGYPTI, LAHJA SIVILISAATIOLLE
OSA : TUTANKHAMON, RAMSES II, CLEOPATRA : VIISITUHATTA VUOTTA EGYPTIN HISTORIAA = EGYPT, A GIFT TO CIVILIZATION
HELSINKI : BACKLUND, 1993
Atiikin Roomaan liityviä historiallinen elokuva on:
SPARTACUS / directed by Stanley Kubrick
CIC video, 1991
ja tietovideo:
MUINAINEN ROOMA
1991
Kirkon tiedotuskeskuksesta kerrottiin, että valtakunnallisia, yhteisiä lasten tai eläinten joulurauhan julistustekstejä ei ole. Seurakunnat voivat järjestää omia vapaamuotoisia tilaisuuksiaan. Myös monet eläinsuojelujärjestöt järjestävät eläinten joulurauhan julistustilaisuuksia.
Kirkon tiedotuskeskuksesta neuvottiin ottamaan yhteyttä oman seurakunnan lapsi- ja nuorisotyöntekijöihin.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla on tämän päivän (14.12.) adventtikalenterissa aiheena eläimet: Nyt on joulu lehmäsein - eläimet joulutarinassa:
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/C76DDEDB0DA8A362C2257689002E9F4D…
Teoksesta ei ole vielä viety HelMet-kirjastojen järjestelmään yhtään nidettä, joten varausta ei ihan vielä pysty tekemään. Järjestelmä vaatii, että ainakin yksi kappale kirjaa on saatu sinne ennen kuin varaaminen onnistuu. Kappaleita on luultavasti tulossa lainattaviksi ihan pian, sillä HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmä kertoo, että kirjoja on saapunut tukkutoimittajalta. Kirjat täytyy kuitenkin vielä laittaa lainausvalmiiksi ja viedä rekisteriin ennen kuin ne voidaan laittaa lainattaviksi.
Kannattaa seurata osoitteessa http://www.helmet.fi, milloin ensimmäinen kappale teosta ilmestyy järjestelmään. Sen jälkeen varauksen voi tehdä.
Periaatteessa kaikki Helkassa oleva löytyy myös Melindasta. Helkassa (ja Melindassa) ei kuitenkaan ole tietoja kaikista vanhemmista opinnäytetöistä. Vanhojen opinnäytteiden tiedot saattavat löytyä vain oppiaineen laitokselta. Kannattaa ottaa yhteyttä yliopistoon.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä voi etsiä Theseus-tietokannan kautta:
https://publications.theseus.fi/
Stadin asunnoista kerrottiin, että jos vuokralainen menehtyy, hänen asuntonsa siirtyy Heka-yhtiöllä irtisanomisajan jälkeen. Tyttärellä tai muillakaan omaisilla, jotka eivät ole olleet kirjoilla asunnossa, ei ole erityisasemaa asunnon vuokraamiseen.
ARTO-artikkeliviitetietokannasta löytyi 26 ja tieteellisten kirjastojen LINDA-tietokannasta n. 10 viitettä asiasanoilla pelot - hammashuolto, pelot - hampaidenhoito, dental anxiety. Artikkelit olivat lähinnä Suomen hammaslääkärilehdestä useiden vuosien ajalta, myös julkaisusta Organon dentale.
Uusin teos aiheesta on Dental fear / Heikki Murtomaa (ed.), 1999.
ALEKSI-artikkelitietokannasta löysin 26 viitettä eri julkaisuista. Internetissä osoitteessa http://www.hammasll.fi/hamhoipelko.htm ja http://www.kolumbus.fi/sepankad/pelkopois.htm oli potilaille suunnattua hammaslääkäripelkotietoutta. Suosittelen pistäytymistä lähimmässä kirjastossa, jossa tiedonhaku voidaan tehdä yllämainituista tietokannoista.
Lehtiartikkeleissa puhutaan, että Harri Marstio joutui lopettamaan keikat kesän 2018 alussa, mutta löysin vielä 19.7.2018 Harri Marstion nimellä keikan Easy Living in Kemi -tapahtumaviikon liveilloissa. Olen aika varma, että Harri Marstio ei enää pystynyt soittamaan tuota keikkaa. Kouvolan Sanomista löysin 9.6.2018 tiedon keikasta Naukion kioskin kesäjuhlilla. Toteutuiko tuo keikka, sitäkään en varmuudella pysty sanomaan.
Tämä vuonna 1921 ilmestynyt kirja on muutamissa kirjastoissa eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan Kuopion alueen kirjastoissa. Sen voi saada kaukolainaan oman lähikirjaston kautta. Alla linkki hakupalvelu Finnan sivuille, josta näkyvät ne kirjastot, joiden kokoelmissa kirja on:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Krenat%C3%B6%C3%B6rien+retket+&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Tommy Tabermannin runo, joka alkaa rivillä "Keskelle autiota maata...", on hänen runokokoelmastaan Oodeja kahdelle iholle (2000, s. 16).
https://finna.fi/
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Hoof voi tarkoittaa kaviota tai sorkkaa. Ilman tietoa asiayhteydestä voisin lähteä oletuksesta, että kyse on hevosesta, jolloin tämä olisi suomeksi ”oikea kavionivel reagoi”. Ilmeisesti on siis kyse oikeasta jalasta. Reagoida-verbi on imperfektissä.
Kavionivel ei kuitenkaan ole englanniksi hoof joint vaan coffin joint tai distal interphalangeal joint. Joissain vanhoissa tieteellisissä teksteissä kavionivelestä näkyy käytetyn nimeä hoof joint. Kavionivel liittää siis ruunu- eli kehäluun (short pastern bone) kavioluuhun (coffin bone).
Hevosen jalan anatomiaa voi tutkia englanniksi esimerkiksi täällä:
https://open.lib.umn.edu/largeanimalsurgery/chapter/foot-anatomy/
PIKI-kirjastoissa on useita teoksia hevosen anatomiasta:...
Mieleen tulee ainoastaan vuoden 2000 australialainen minisarjaversio Nevil Shuten romaanista Viimeisellä rannalla (On the Beach). Siinä on hyvin samanlainen kohtaus, mutta siinä molemmat henkilöt ovat miehiä ja he löytävät ensin kuolleen naisen tutkimusasemalta ja sitten kuolleen perheen vuoteessa omakotitalossa. Lisäksi sarja esitettiin televisiossa vasta vuonna 2002.
Lakimies numero 6 vuodelta 2003 on Tikkurilan kirjastossa. HelMetistä ei voi hakea lehtiartikkeleita aiheen mukaan. Lehtien numeroita voi etsiä valitsemalla ensin osakokoelma lehdet (ei koko aineisto) ja kirjoittamalla lehden nimen. Klikkaamalla lehden nimeä pääsee lehden numeroihin.
Jyväskylän kaupunginkirjaston omasta tietokannasta löytyy 8 teosta asiasanalla strateginen johtaminen. Uusimpia niistä ovat esim. Mika Kamensky: Strateginen johtaminen, 2000; Paula Kirjavainen: Strategisen osaamisen johtaminen, 2000 sekä Raimo Nurmi: Johtaminen ympäristössään, 2000. Kannattaa kokeilla myös kahden hakusanan yhdistelmää kuten esim. yritysstrategiat + johtaminen tai, kun kyseessä on seurakunta, myös seurakunnat + johtaminen.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Linda -tietokannasta löytyy strateginen johtaminen- asiasanalla useita kymmeniä teoksia ja maakuntakirjastojen yhteisluettelosta Manda-tietokannasta kymmenkunta. Näitä tietokantoja voi käyttää kirjastossa.
Artikkelien hakua varten kaupunginkirjastossa on...
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Kyllä, Aino Voipion romaani Keväthalla kertoo Anna Ahlasta ja J. V. Snellmanista ja kuvaa heidän rakkaustarinansa. Romaanista löytyy tarkempia tietoja suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasampo-sivustolla: kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41500. Tositarinasta kirjan taustalla taas löytyy tietoa esimerkiksi Rautalammin museon sivulta: rautalamminmuseo.fi/anna-ahla-ja-j-v-snellman/
