Hei,
Kirja löytyy Vamian kirjastosta Ruutikellarintie 2, Vaasa.
Jos haluat noutaa sen jostain kaupunginkirjaston toimipisteestä, voit varata sen verkkokirjastosta ja valita haluamasi noutopaikan, mikäli sinulla on kaupunginkirjaston kirjastokortti ja verkkotunnukset.
Jos ei verkkotunnuksia ole, voit esim. soittaa pääkirjaston tietopalveluosastolle, puh. 06-325 3540.
Jos ei ole kirjastokorttiakaan, on parasta käydä kirjastossa hankkimassa ensin sellainen, ota henkilötodistus mukaan.
Varaaminen ja kirjastokortin hankkiminen ovat maksuttomia.
Kosovosta löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston Plussa-aineistotietokannasta hakusanalla Kosovo 14 viitettä (voit selata niitä internetin kautta (http://www.libplussa.fi/).
Seuraavista teoksista voisi olla apua: Visuri, Pekka, Kosovon sota, 2000; Judah, Tim, Kosovo--war and revenge, 2000; Chomsky, Noam, Uusi sotilaallinen humanismi--Kosovon opetukset, 2000; Fredsbomber över Balkan--konflikten om Kosovo--historia, analys, debatt, 1999; Öberg, Jan, Propagandan takaa, 1999.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html) löytyy hakusanalla humanitaarinen interventio 7 viitettä. Artikkelitietokannoista Aleksi ja Arto saattaa löytyä viitteitä sopivaan materiaaliin, esimerkiksi kaupunginkirjaston...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löysin teokset Viipurin Tienhaara kuvien kertomana, toimittanut Tapio Sormunen, julkaisija Entiset tienhaaralaiset, Helsinki 1996 ja Ahtiainen, Eelis: Tienhaara -Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä, 1990. Katri Veltheimin Kultainen rinkeli on isotekstinen 1930-luvun Viipurista kertova kirja. Tämän teoksen sisältöä kuvaavien asiasanojen joukossa ei tosin ole Tienhaaraa. Näiden teosten saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta osoitteesta http://www.lib.hel.fi. Yleisten kirjastojen yhteisluettelosta Mandasta löytyi lisäksi teos Viipurin Tienhaara -siel myö asuttii, toim. Tapio Sormunen, julk. Entiset tienhaaralaiset, 1998, kuuluu Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmaan.
Olisikohan etsimäsi kirja suomenruotsalaisen Marianne Backlènin romaani Karma (Gummerus, 2002).
Teoksessa kuvataan monikulttuurisia liittoja kahdeksassa tarinassa, eri ihmisten kertomina.
Yksi kertojista on nigerialainen Chike.
Tarkemman selostuksen kirjan sisällöstä löydät mm. seuraavista osoitteista:
http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2002_2/2342
http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/1502/1502backlen.html
http://www.kiiltomato.net/?rcat=Kotimainen+proosa&rid=471
Aleksiin ja ARTOon tallennetaan artikkeliviitetietoja eri lehdistä (toki päällekkäisyyksiäkin on). Aleksin ja ARTOn lehtiluetteloihin tutustumalla voit saada käsityksen kumpaa tietokantaa kannattaa käyttää. Täältä löytyy tietoa ARTOsta ja linkki lehtiluetteloon: http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/ARTO.htm
Tässä on linkki BTJ Kirjastopalvelun sivuille, joilta löytyy tietoa Aleksista: http://www.btj.fi . Valitse sieltä Tuotteet -> sivun vasemmasta laidasta Luettelointipalvelu ja tietokannat -> Tietokannat -> Aleksi -> Aleksin lehtiluettelo.
Helsingin olympialaisissa vuonna 1952 kolmiloikan karsintaraja oli 14.55, jonka ylittäneet pääsivät loppukilpailuun. Karsintarajan ylitti 15 kilpailijaa. Karsiutuneista lähimpänä karsintarajaa oli ranskalainen J. Boulanger, joka loikkasi 14.49. Häntä voitaneen siis pitää kuudentenatoista kilpailussa.
Tulokset löytyvät ainakin kirjasta Kolkka, Sulo: XV Olympiakisat Helsingissä 1952, järjestelytoimikunnan virallinen kertomus. WSOY, 1955.
Voit palauttaa CD-levyt Pasilan kirjastoon, jos ne on lainattu HelMet-kirjastoista eli jostakin Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Pasilassa levyt voi laittaa suoraan palautusautomaattiin. Jos levyjen kannet ovat kovin naarmuisia tai viivakoodit huonossa kunnossa, automaatti ei ehkä huoli niitä. Silloin levyt täytyy palauttaa asiakaspalvelutiskille. Tervetuloa palauttamaan levyjä!
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Helmet-lukuhaasteen kannalta varmaan mukavaa on, että kirjastonhoitajan suositukset ovat sivumäärältään ennemin lyhyitä kuin pitkiä. Suomeksi kirjoitetuista teoksista suosittelen esimerkiksi Aino Frilanderin Los Angeles -esseitä, Juliana Hyrrin Päivänkakkarameri-sarjakuvaa ja Elina Hirvosen Rakkauksien lokikirjaa. Jos kirjan ei tarvitse olla suomeksi kirjoitettu vaan myös suomeksi käännetyt sopivat, suosittelen lisäksi Elisa Shua Dusapinin Sokcho talvella -teosta, Ágota Kristófin Isoa vihkoa, Annie Ernaux'n teosta Isästä/Äidistä ja Anneli Furmarkin sarjakuvaa Tule kanssani kulman taa. Tietokirjoista vinkkaan vaikkapa Raisa Omaheimon Ratkaisuja läskeille -teosta ja Hannu Salmen kirjaa Tunteiden palo: Turku liekeissä 1827. Näistä löytynee...
Löysin Finna-haulla Walter Lairdin kirjan paritanssit. Kirjaan sisältyy " kirja + 1 CD-äänilevy, 6 askelkorttia, 2 tanssikenkämallia" Linkki hakutulokseen.Blomqvistien kirja Tanssiopas alkajille ja osaajille, sisältää myös askelkuvio neuvoja. Linkki hakutulokseen. Myös Pipsa niemisen: Hidas, nopee, nopee... opasvideoihin liittyvästä kirjasta voisi olla apua. Linkki Finna.fi Kirjoja voi kysyä myös kaukolainaksi omaan kirjastoon.Ikäinstituutin sivuilta löytyy tanssiavain. Siinä kerrotaan, mitä eri tanssitermit tarkoittavat. Sen avulla saattavat opettajille suunnatutkin teokset avautua. Tanssiavaimen voi tulostaa lehdykäksi. Linkki aineistoon.Lavatanssikuplan sivuilta löytyy eri tanssien askelkuvioita sekä kuvina, tekstinä että videoina...
Kouvolan kaupunginkirjastossa on seuraavat suomenkieliset teokset, jotka käsittelevät Kreikan taidetta:
Maailmantaiteen kirjasto: Kreikan ja Rooman taide, 1996
Strong, Donald E: Kreikan ja Rooman taide, 1967
Kjellberg, Ernst: Kreikan ja Rooman taide, 1961. Muutamia englanninkielisiä teoksia tästä aiheesta on myös hyllyssä.
Kollega ehdotti ruotsalaista jännityssarjaa Rikostutkija Bergman. Sarjan ensimmäisen kauden ensimmäinen jakso sopii kuvaukseesi. MTV:n jaksokuvauksessa kirjoitetaan seuraavaa: " Siviili Fredrika Bergman aloittaa työt Tukholman poliisin resurssiryhmässä ja kohtaa heti vastustusta. Työt alkavat vauhdikkaasti, kun pieni tyttö siepataan rautatieasemalla."
Sarja perustuu Kristina Ohlssonin Fredrika Bergman -dekkareihin.
https://www.mtv.fi/sarja/rikostutkija-bergman-33005232001/jakso-1-epatoivottu-1-osa-1339896
Hei, valitettavasti ei ole löytynyt sellaista lähdettä tai teosta, jossa olisi selkeä käännös. Ainoa mikä löytyi on Emil Ludwigin kirjoitama teos Lincoln https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.992351504006250 vuodelta 1930, mutta siinäkin on luonnosmainen versio, joka ei mielestäni ole lopullinen.
Måns Gahrtonista on usein kysytty. Verkosta ei löydy tietoa kirjailijasta suomenkielellä, ainoastaan kirjaesittelyjä, mutta kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia 1, s. 96-103 kerrotaan kirjailijasta ja hänen teoksistaan.
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Tiedustelin asiaa Atena-kustannuksesta ja sieltä vastattiin näin: "Kyseisen kirjan 3. painokseen jäi virhe, jota varten olemme teettäneet erikseen lisättävän korjaussivun. ... En osaa sanoa, onko kaikissa kirjoissanne tuo vika. Todennäköisesti kyllä, jos ne on tilattu samaan aikaan."
Tämän vastauksen liitteenä oleva liitetiedosto Korjaus.pdf on sivun korjattu versio.
