Käytämme joskus outoa kirjasto-slangia. Varauksen voi pysäyttää loman ajaksi Lukitsemalla sen Helmet nettisivulla kirjautumalla omiin tietoihin.
Loman jälkeen on hyvä käydä vapauttamassa varaus. Muuten se ei etene jonossa.
Ohjeet löytyvät otsikolla Lukitse varauksesi loman ajaksi. Linkki Helmet sivulle.
Tässä joitakin poimintoja mainitsemistasi aiheista. Vankilat on niin laaja aihe, että listan muodostaminen on mahdotonta. Kannattaa hakea Vanamo-verkkokirjastosta Vankilat-hakusanalla ja tarvittaessa rajata hakua. Lähetystyöstä löytyy myös näiden lisäksi runsaasti aineistoa. Tosipohjaisia elämäkertoja meillä on niin paljon, että suosittelisin kirjastokäyntiä. Parhaan käsityksen niistä saa hyllyjä selailemalla - ellei sitten teillä ole mielessänne hyvin rajattu ryhmä. https://vanamo.finna.fi/ Koulukoti + nuorisokoti:Anna-Maija Kokko: Matkalla yhdessä tekemiseen: Nupro - nuorten integroitu hoitomalli, 1994Ensio Kyppö: Ne kovimmat pojat: Heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa - Kokemuksia, muistoja ja mietteitä...
Teosta ei löydy kotimaisista kirjastoista. Voit tehdä kaukolainatilauksen,jonka voit lähettää myös internetin kautta http://www.kirjastot.fi/kaukopal/kaukop.html. Samalla sivulla näkyvät myös kaukopalvelun hinnat.
Suomalaisten latojen historiasta ja rakennusmateriaaleista löytyy tietoa Sirkka-Liisa Rannan kirjasta Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa (2006) ja Pirkko Ikävalkon Riukuaita ja pärekatto: opas perinteisestä rakentamisesta (2001). Tietoa ja muisteluita on Esa Keron kirjassa Lato (2006). Aihetta käsittelee myös Ritva Liisa Snellmanin artikkeli Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä: Mennyt maisema: ladot ovat kuuluneet suomalaiseen maaseutuun satoja vuosia. Kohta niitä on vain muistoissa ja tauluissa (2003, nro 7, s. 54-59).
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
Kyllä on. Alla olevan linkin kautta saat luettelon niistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28joiut%20saamelaiset%29%2…
Haku on tehty Helmet-haussa (http://www.helmet.fi/fi-FI) hakusanoilla joiut saamelaiset ja rajaamalla aineistoksi cd-levyt.
Äänikirjojen lahjoittamisessa kirjastolle ei pitäisi olla mitään ongelmaa, jos ne ovat vain laillisesti valmistettuja. Tekijänoikeuslain 19 § rajoittaa ainoastaan elokuvateoksen ja tietokoneohjelman lainaamista.
Huomautan vielä, että tämä vastaus on laadittu pelkän maallikkotietämyksen perusteella, joten sitä ei kannata ottaa ammattilaisen laintulkintana. Varmempaa tietoa saa koulutetuilta juristeilta, esimerkiksi kunnan lakimiehiltä.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Tekijänoikeuslakia erityisesti kirjaston näkökulmasta käsittelee Heikki Poroilan teos ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006).
Tietoja kuvataiteilija Feliks Ojasesta on seuraavissa julkaisuissa:
* Kuvataiteilijat 1986. S. 320
Sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Kotilainen,Simo
Felis Ojanen - Tourujoen maalari.
Tutkielma ; Jyväskylän yliopisto. Taidehistoria
Jyväskylä, 1992
Sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Jylhä, Rakel, Taiteilija ja hänen jokensa
Kajastus 1969 : 3 siv. 18-20
sijainti: Jyväskylän yliopiston kirjasto
* Sorjonen, Kyösti, Kaupungin taideteokset kertovat.
Jyväskylä ; Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 1978: 6 s.2
sijainti: Jyväskylän kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
* Hänninen, Hilpi, Jyväskylän taiteilijat kyltti- ja koristemaalareina
Jyväskylä : Jyväskylän kaupungin...
Varastokirjaston lehtiartikkeleihin pääsee käsiksi oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu voi selvittää, missä muodossa artikkeli tulee, esim. kopiona tai pdf-tiedostona.Myös maksut selviävät oman kirjaston kautta, puh. (017)401 382.
Parhaiten löydät etsimäsi kirjat tekemällä haun Helmet-tietokannasta, joka on pääkaupunkiseudun yhteinen. Löydät sen Internetistä osoitteesta www.helmet.fi. Valitse Sanahaku ja anna hakusanoiksi esim. vankilat and kaunokirjallisuus. Lisäksi voit tehdä haluamasi kielirajaukset. Saat näkyviin luettelon kirjoista, joiden saatavuus vaihtelee, saatavuustiedot saat näkyviin painamalla ao. kirjan nimen kohdalta. Tässä esimerkkejä suomenkielisistä kirjoista:
Herbert Schmidt: Uskollinen kuolemaan asti ;
Edward Bunker: Elukkatehdas ;
John Grisham: Veljet
Englanninkielisistä:
Stephen Hunter: Pale horse coming ;
Graham Swift: The light of day ;
Jos Sinulla on kirjastokortissa tunnusluku, voit valita haluamasi kirjat ja noutokirjaston, josta haluat ne...
Einari Vuorelan runon Häämatka voi löytää esimerkiksi antologiasta Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994). Alun perin runo julkaistiin Vuorelan vuonna 1958 ilmestyneessä kokoelmassa Tikan kannel : runoja nuorille.
Valitettavasti tätä runoa ei löytynyt. Anna-Maija Raittilan Kootut runot -teoksesta sitä ei löytynyt eikä myöskään Juhla on runojen aikaa (toim. Liisa Majapuro). Tunnistaisikohan joku lukijamme?
Kirjastot.fi-sivuston uumenista löytyy Yleisten kirjastojen neuvoston kokouksen pöytäkirja 2/2019 (YKN:n syyskokous 21.-22.11.2019), jossa on Suunta 2021-2025 -työryhmän saate:
"Yleisten kirjastojen edellinen Suunta-asiakirja määritteli kirjastojen yhteiset arvot. Arvopohjamme on pysynyt samana, mutta toimintaympäristömme on muuttunut monella tapaa. Suunta-asiakirja 2021-2025 paneutuu ympärillämme oleviin muutoksiin ja nostaa esille niitä toimintatapoja, joilla toteutamme jatkossakin kaikille kansalaisille yhdenvertaisia, laadukkaita ja ajassa olevia palveluja."
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirjan uudistaminen on siis ilmeisesti aloitettu. Nykyinen lienee voimassa, kunnes uusi ilmestyy.
Yleisten kirjastojen suunta -asiakirja ohjaa...
Valitettavasti en ole löytänyt mitään tietoa näillä tuntomerkeillä varustetuista kalvosinnapeista. Nappeja kannattanee käydä näyttämässä esim. kultasepänliikkeessä, josta saattaisi löytyä lisävalaistusta asiaan.
Karjalaisjuurien sukututkimus kannattaa aloittaa Katiha-tietokannasta. Valitsemalla haettavaksi seurakunnaksi Muolaan ja sukunimeksi Leiposen niin osumia tulee useita. Alle 100 vuotta sitten syntyneistä eli todennäköisesti elävistä ihmisistä siellä ei ole tietoja. Muolaan seurakunnan digitoidut aineistot löytyvät Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta.
Karjalaisevakoista koottiin myös 1970-luvulla neliosainen hakemisto Siirtokarjalaisten tie, josta voisit löytää isoäitisi perheestä tietoja.
Lisää lähteitä ja ohjeistusta voi katsoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.
Pentti Kopsan kokoaman Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina -listauksen perusteella 3. Hall.K. ja 23.Sv.K. ovat sama yksikkö, joka on vaihtanut 1943 nimeään. 1. Hallintokomppanian sotapäiväkirja on säilynyt, ja se viittaisi komppanian toimineen miehitetyn alueen hallintotehtävissä mm. Vuokkiniemen alueella. 3. Hallintokomppanian tai 23. Sotavankikomppanian sotapäiväkirjat eivät näytä säilyneen, mutta voisi olettaa myös 3. Hallintokomppanian toimineen miehityshallinnon tehtävissä. Lisätietoja aiheesta voisi löytyä esimerkiksi seuraavista teoksista:
Hyytiä, O. (2008). "Helmi Suomen maakuntien joukossa": Suomalainen Itä-Karjala 1941-1944. Edita.
Laine, A. (1982). Suur-Suomen kahdet kasvot: Itä-Karjalan siviiliväestön asema...
Valitettavasti ammattitaitomme ei tällä palstalla riitä taiteen tai antiikin arviointiin. Apua kannattaa kysyä esim. taidehuutokauppoja pitäviltä yrityksiltä esim. Bukowski ja Helander. https://www.bukowskis.com/fi https://helander.com/#/home
Kansallisgalleriasta löytyy Holmqvistin töiden kuvia. Linkki Kansallisgalleriaan
Kapteeni Nemo ja hänen sukellusveneensä Nautilus esiintyvät Jules Vernen (1828-1905) kirjoittamissa kirjoissa. Uusin painos on Sukelluslaivalla maapallon ympäri (WSOY 2000). Kaikki Nemo-seikkailut on koottu yksiin kansiin nimellä Kapteeni Nemo ja Nautilus (Karisto). Lisätietoa voi löytyä seuraavilta nettisivuilta:
http://www.kepa.fi/kumppani/kirjat/kaptnemo.htm
http://www.kolumbus.fi/tulehti/tlverne.html
