”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Totta, Tammerkoski-lehdestä löytyy kaksi K. V. Vuorion kirjoittamaa artikkelia: Vanhan Kyttälän naapurukset numerossa 1941:6 (s. 197-198) ja "Inttemeera" numerossa 1942:5-6 (s. 126-127).
Lähde:
Helén, Maarit, Tammerkoski-lehti : hakemisto : vuodet 1938-1997. Tampere-seura, 1998
Unista ja niiden merkityksistä löydät tietoa esim. seuraavien linkkien kautta:
Tieto uniteemoista ja niiden merkityksistä sekä unissa esiintyvien esineiden, olentojen ja asioiden selityksiä:
http://koti.kapsi.fi/~panttinet/aiheet/unet/index.php
Unikirja:
http://www.hedelmapuu.com/index.php?option=com_alphacontent§ion=11&…
Voit etsiä unia käsitteleviä teoksia oman kuntasi kirjaston tietokannasta. Kirjoita asiasana-kohtaan sana unet ja klikkaa hae. Pornaisten kirjastosta löytyy esimerkiksi Ulander, Maria: Unet A:sta Ö:hön : sanakirja : yli 900 unisymbolia ja tulkintaa (Basam Books 2008)
Porsse-kirjastot:
http://porsse.kirjas.to:8003/Intro?formid=find2
Homonymian käsite lienee vähän tulkinnanvarainen. Kovin sattuva esimerkki homonymiasta ei SYNTINEN kai kuitenkaan ole, koska sanan merkitys niin adjektiivina kuin substantiivinakin on hyvin samanlainen.
Parempia esimerkkejä olisivat varmaan esim. JUURI, joka voi tarkoittaa 'puun maanalaista osaa' tai 'aivan, vastikään' sekä vaikkapa KOHTA 'paikka' ja 'heti'.
Kyseessä on Anna Ahmatovan runo Земля хотя и не родная (Zemlja hotja i ne rodnaja...) vuodelta 1964 kokoelmasta Нечет (Netšet). Runon on suomentanut myös Pentti Saaritsa. Saaritsan suomentaman runon nimi on Maa, vaikkei kotimaani olekaan.
Runon englanninnos on nimeltään "This land, although not my native land" ja se sisältyy ainakin teokseen The complete poems of Anna Akhmatova (translated by Judith Hemschemeyer ; edited & introduced by Roberta Reeder).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.ruthenia.ru/60s/ahmatova/zemlja.htm
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this-land-although-not-my-native…
http://www.amazon.com/Complete-Poems-Anna-Akhmatova/dp/0939010275#reade…
http://www.goodreads.com/quotes/490047-this...
Anna-kappaleen on levyttänyt espanjalainen artisti Miguel Bosé vuonna 1978.
YouTubessa julkaistujen tietojen mukaan Fernando Arbex on kappaleen säveltäjä, sanoittaja ja tuottaja: https://www.youtube.com/watch?v=EK_aOHhwfA0
Anna-kappale oli Miguel Bosén suuri hitti myös Euroopassa; lisätietoa artistista espanjaksi: https://es.wikipedia.org/wiki/Miguel_Bos%C3%A9
Kappale ilmestyi Miguel Bosé –nimisellä albumilla vuonna 1978:
http://miguelbose.com/album/miguel-bose/
Kappaleen musiikkivideo YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=tZoCzOtcvdI
Hei,
antamasi sähköpostin omistajalla ei ole yhtään lainaa Vanamo-kirjastoissa. Oletko mahdollisesti jo palauttanut lainasi? Vai onko kirja lainattu jostain muusta kirjastosta kuin Hattulan, Hämeenlinnan tai Janakkalan kirjastoista?
Otatko yhteyttä osoitteeseen kirjasto@hameenlinna.fi, jos asiassa on vielä epäselvää.
Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
Kaivattu kirja lienee nimellä Truus tunnetun kirjoittajan ja kuvittajan Seuraa jälkiä! (Kustannus-Mäkelä, 1999).
"Päähenkilöinä tässä kirjassa ovat sinun omat sormesi. Seuraamalla sormillasi kultaisia sormenjälkiä saat selville kirjan juonen. Voit kävellä, juosta, hiipiä, hyppiä, kutittaa, maalata, silittää ja lentää! - Kirjan lopussa odottaa yllätys!"
Kirjan sinisessä kansikuvassa on neljä eläintä: karhu, orava, myyrä (kontiainen) ja hiiri. Sisäsivujen jäljityskuvissa "päähenkilöinä" ovat hiiret.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on suomenkielistä One piece -mangasarjakuvaa tällä hetkellä osaan 97 asti. Seuraavat kaksi osaa ovat tilauksessa.
Löydät tiedot näiden sarjakuvien saatavuudesta kirjoittamalla Helmet-hakuun "one piece" manga ja rajoittamalla hakua tulossivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomenkielisiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kuten Vesa Paraston internet-sivulla kerrotaan http://www.sunpoint.net/~vesa_perasto/ (harjoitustyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun uusmedia-kurssille) Stephen Kingistä on olemassa vain vähän suomenkielistä tietoa internetissä. Aamulehden lyhyt kuvaus Kingistä http://www.aamulehti.fi/profiili/lehdet/uusi/spot2.shtml ja Kalevan arkiston juttu http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=209989 .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma kirjailijoista http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm .
Entäs kirjat, esim. teos Paljaat luut: Stepen King ja kauhun anatomia, 1991. Stephen Kingin muistelmat: Kirjoittamisesta : muistelmia leipätyöstä, 2000. Myös Kingiä koskevia lehtiartikkeleita on. Esimerkkejä muutamista:
- Jukka...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta käytössä oleva Contemporary authors -tietokanta antaa seuraavat kuusi kamerunilaista kirjailijaa:
Dipoko, Mbella Sonne
Good, Edwin M(arshall)
Gault, Frank
Biyidi, Alexandre
Bebey, Francis
Kuoh-Moukoury, Therese
Suomennettuja teoksia ei näiltä kirjailijoilta löydy (Suomen kansallisbibliografia FENNICAn mukaan https://finna.fi ).
Helmet-haku http://www.helmet.fi löytää em. kirjailijoilta seuraavat julkaisut:
Good, Edwin M. / Giraffes, black dragons, and other pianos : a technological history from Cristofori to modern concert grand, kieli englanti
Bebey, Francis / African music, kieli englanti
Bebey, Francis / Musique de l'Afrique, kieli ranska
Lisäksi Helmet-hausta löytyy seuraavat teokset:...
Kerrot etsiväsi FAO:n raporttia maailman ravintotilanteesta ja että et löytänyt sitä FAO:n sivuilta.
Kuulostaa kuitenkin kovin siltä, kuin kyseessä olisi FAO:n vuotuinen raportti "The State of Food and Agriculture", lyhennettynä SOFA. FAO:n kotisivun (www.fao.org) keskivaiheilla on linkki
"SOFA 2000: 50 years of agricultural wisdom". Tämän linkin kautta pääset lukemaan uusinta raporttia.
Kysymyksestä ei käy ilmi, missä oppilaitoksessa tai millä kurssilla kysyjän äiti oli oppilaana. 1930-luvulla Jyväskylässä toimi yleinen ammattilaiskoulu, joka tarjosi mahdollisesti myös ompelualan opetusta. Ammattilaiskoulu toimi Cygnaeuksen koulutalossa iltakouluna vuodesta 1929 alkaen eri pituisina jaksoina yhteensä noin seitsemän vuotta. Ompeluoppia sai myös esimerkiksi Vaajakosken Marttayhdistykseltä.
Jyväskylässä oli aiemmin myös käsityöläiskoulu, mutta 1930-luvulla se ei ollut enää toiminnassa.
Vanhojen oppilasluettelojen ja tutkintotietojen löytäminen voi olla haastavaa, sillä niiden säilyminen liki sadan vuoden takaa on oppilaitos- ja tapauskohtaista.
Lähde:
Ulla Mutka & Veijo Turpeinen (toim.):...
Johanna Björkmanin artikkelin mukaan kävelijät kulkivat Helsingissä viimeistään 1840-luvulta lähtien jalkakäytävillä. Varhaisimmista päällystysmateriaaleista ei ole tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti niillä ei käytetty mukulakiviä, koska jalankulku olisi ollut epätasaista. Jalkakäytävien päällystämiseen alettiin käyttää 1870-luvulla yhä enemmän suuria kivilaattoja, jotka oli tehty graniitista. Graniittilaatta ei ollut koko jalkakäytävän levyinen, vaan se sijaitsi joko keskellä jalkakäytävää, jolloin jalkakäytävän reuna pyöristettiin pienillä mukulakivillä, tai ajoradan reunassa.1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa asfaltilla päällystetty ja graniittisella reunakivellä rajattu jalkakäytävä ja nupukivillä päällystetty katu alkoivat...
Nuottikokoelmassa Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä (1990) on melodia, kosketinsoitinsäestys ja sointumerkit John Lennonin ja Paull McCartneyn kappaleeseen World without love eli Maailma ilman rakkautta.Hyvin menee kuitenkin : ja muita 60-luvun hittejä | Helmet-kirjastot | helmet.fi
CD-levyjä, samoin kuin kirjoja ja muuta kirjastoaineistoa, voi tilata kaukolainaksi. LP-levyjä ei aina ole haluttu lähettää, koska ne voivat vahingoittua kuljetuksessa. Tilaamme kaukolainoja lähinnä toisista maakuntakirjastoista. Musiikkiaineistoa tilattaessa on tultava Musiikikirjastoon täyttämään tilauslomake. Tilausmaksu on 4 euroa, minkä lisäksi lähettävä kirjasto saattaa joskus ottaa vielä oman maksun : esim. Sibelius-Akatemian kirjasto veloittaa 6 euroa. Maakuntakirjastot eivät yleensä peri maksua.
