Mainitsitte lisätiedoissa, että majuri Karl Heldt toimi Suomen jääkäripataljoonan kokoamisen yhteydessä. Hän ei ilmeisesti ollut kuitenkaan suomalainen jääkäri, koska hänen nimeään ei löydy kirjasta Suomen jääkäreiden elämänkerrasto. Kirjassa Suomen jääkärit - elämä ja toiminta sanoin ja kuvin, hänet kyllä mainitaan, muttei esittellä sen tarkemmin.
Tietoja ei siis meidän kauttamme löydy, mutta kannattaa ottaa yhteyttä Suomen sukututkimusseuraan. Yhteystietoja ja linkkejä löytyy osoitteesta http://www.genealogia.fi . Tietoja kannattaa etsiä myös Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (Maurink.1 00170 Helsinki, 09 - 18126351).
Tietotekniikka-aiheisia videoita voit hakea Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2&sesid=1069422196 seuraavasti: kirjoita asiasanaksi pelkkä tieto (tietotekniikka, tietoliikenneverkot jne) ja valitse alasvetovalikosta aineistolajiksi videokasetti. Näiden videoiden sisältöön pääset tutustumaan hieman tarkemmin luettelokortilta, jonka saat esiin näpäyttämällä teoksen nimeä. Suoranaisesti kirjaston aineistotietokannasta hakemista näillä videoilla ei varmaankaan valitettavasti käsitellä.
Voisiko teille olla apua Veturista, tiedonhankinnan verkkotutuoriaalista http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/veturi/etusivu.htm ja etenkin osiosta, jossa harjoitellaan käyttämään kirjaston...
Ikävä kyllä en ole löytänyt etsimääsi kuvaa. Olen tarkistanut kirjastossamme käytössä olevat kuvatietokannat ja kirjastostamme löytyvät Cindy Shermanin valokuvia sisältävät teokset. Cindy Shermanin valokuvia löytyy kyllä paljon, mutta ei juuri etsimääsi.
Sisällöllisesti lähellä etsimääsi kuvaa on valokuva Untitled # 70 (vuodelta 1980), jossa on nainen lasi kädessään (punaiset ja ruskeat sävyt). Kuva löytyy esim. kirjasta Cindy Sherman (Schirmer / Mosel 1984) ja Camio-kuvatietokannasta.
Etsimäsi kirja The essential Cindy Sherman löytyy British Librarysta sekä Libris-tietokannan ( http://www.libris.kb.se/index.jsp ) mukaan muutamasta kirjastosta Ruotsista. Suomessa sitä ei ole tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan, yleisten kirjastojen...
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Aikalaiskirjallisuudesta voisi nostaa esiin Boccaccion Decameronen, jonka viidennen päivän kymmenennessä kertomuksessa aviomies hakee sovitusta vaimonsa uskottomuudelle makaamalla sekä vaimonsa että tämän rakastajan kanssa. Lisäksi Chaucerin Canterburyn tarinoita -teoksen anekauppiaan hahmoa on pidetty yhtenä ensimmäisistä englantilaisen kirjallisuuden homohahmoista. Molemmat teokset ovat 1300-luvulta.
Historiallisista romaaneista ensimmäiseksi tulevat mieleen Milja Kauniston Synnintekijällä alkava ja 1400-luvulla tapahtuva Olavi Maununpoika -trilogia ja Kristiina Vuoren 1300-luvulle sijoitettu Siipirikko.
Seuraavista teoksista voisi olla apua lisää etsittäessä:
The Cambridge companion to gay and lesbian writing
The Cambridge history of...
En onnistunut löytämään ihan noin rajatusta aiheesta runoja, kuin nuorena ja yllättäen isoäidiksi tulemisesta. Isoäitiyttä yleisesti käsitellään ainakin esimerkiksi seuraavissa runoteoksissa:
Tuula Korolainen: Mummola: runoja mummoista, vaareista ja lapsista (Kirjapaja, 2022)
Anja Porio: Tule mummi leikkimään (Kirjapaja, 2013)
Isovanhemmuutta yleisemmin ja isoisän näkökulmasta on runoissaan paljon käsitellyt esimerkiksi Pertti Nieminen, ainakin teoksissaan:
Kuusi silmää, kuusi korvaa: Idylliä ja arkipäivää Reetan ja Ainon elämästä (Otava, 1981)
Maailma pitäisi aloittaa alusta (Otava, 2009)
Myös Lassi Nummen runokokoelmassa Olemassa toisillemme (Otava, 2003) käsitellään isovanhemmuutta.
Olisiko...
Etsin tietoa netistä, Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista sekä Helsingin Sanomien Aikakoneesta, mutta en valitettavasti onnistunut löytämään varmaa tietoa Taisto Tammen viimeisestä keikasta. Tiettävästi viimeinen esiintyminen, jossa Tammen ääni ikuistui levylle, oli Näitä lauloi Olavi Virta -konsertissa Tampereella 10.8.1978 (Magomusa 2018).Lähde:Magomusa (2018) Taisto Tammi ja hänen musiikkinsa. Wordpress.com. https://taistotammimusic.wordpress.com/category/laulut/page/9/ (Viitattu 16.12.2025)
Puumalan vaakunan löydät esimerkiksi teoksesta
Suomen kunnallisvaakunat, Suomen kunnallisliitto, [Hki], 1982, 2. täyd. ja tark. painos.
Vaakunaan voi tutustua myös seuraavilla nettisivuilla
http://www.puumala.fi/
http://www.ngw.nl/indexgb.htm
Kirjastojen aineistotietokannoista on mahdollista tehdä hakuja myös kirjasarjojen nimillä. Seitti-kirjastojen aineistohausta http://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2 voit hakea kirjasarjoja kirjoittamalla nimeke-kohtaan kirjasarjan nimen esim. Nummelan ponitalli, Sweet Valley High tai vihreä varis. Klikkaamalla kirjan nimeä, näet kirjan luettelokortin. Jos kirjoilla on jokin tietty järjestys, niin sarjan nimen perässä oleva luku ilmoittaa sen.
Lisäksi kirjastoissa on lainattavana Anna-Riitta Hyvärisen kirjaa Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat, josta myös löytää eri kirjailijoiden kirjoittamat kirjasarjat oikeassa järjestyksessä.
Etsimänne lehti on nimeltään Time. Kysymyksestä ei käy ilmi, millä paikkakunnalla asutte tai haluatte kirjastoa käyttää. Lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjastoon 11 eri toimipisteeseen, Vantaan kaupunginkirjastoon 6 ja Espoon kaupunginkirjastoon 4 toimipisteeseen. Tarkemmat sijoitukset löytyvät tietokannastamme http://www.helmet.fi/ , valitkaa välilehti "lehdet" ja kirjoittakaa hakukenttään Time.
Lastenkirjoja on eniten Itäkeskuksen kirjastossa, jos katsotaan ihan raa’asti kirjojen lukumääriä. Heti kannoilla tulee Pasilan kirjasto; jos Pasilan kirjavaraston lastenkirjat lasketaan mukaan, kokonaismäärä on jopa suurempi kuin Itäkeskuksessa. Kolmantena ovat kirjastoauton kokoelmat, mutta niistä on toki aina vain pieni osa kerrallaan itse autossa. Seuraavaksi eniten lastenkirjoja on Vuosaaren, Töölön ja Rikhardinkadun kirjastoissa. Yleisesti ottaen suurissa kirjastoissa on suurempi määrä lastenkirjoja kuin pienemmissä. Nämä tiedot ovat vuoden 2010 lopulta löytyvät Excel-taulukosta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/docs/vuositilastot/Tilastokirja_2010/2010_yhdiste….
Lastenkirjakokoelmat saattavat olla eri kirjastoissa erilaisia....
Olet kirjan ainoa varaaja, ja varauksesi on edelleen voimassa. Valitettavasti kirjan edellinen lainaaja ei ole sitä vielä palauttanut. Kirjoja on Helmet-kirjastojen valikoimissa vain kaksi kappaletta, ja toisen eräpäivä on vasta joulukuussa. Tieto varauksestasi lähtee sinulle heti, kun kirja palautuu.
Mikko Huhtamiehen kirjassa Suomen elinsiirtojen historia ( Gummerus, 1997) on luku Ruumis ja sielu, jossa elinsiirtoja pohditaan myös etiikan ja uskonnon kautta. Huhtamies on tehnyt myös kirjan Jatkettu elämä: elinsiirtojen historia Suomessa ( Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja, 1997). Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla löytyy myös tietoa elintenluovutuksesta. Heiltä voisi asiasta tiedustella, kuten myös seurakuntien kautta eri uskontojen suhtautumista asiaan.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirr…
http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1304347__Ssuomen%20elinsii…
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Oriana Fallaci ei koskaan ollut naimisissa.
Cristina de Stefanon teoksen ”Oriana Fallaci : nainen ristitulessa” (Gummerus, 2014) takakansitekstissä todellakin mainitaan, että Fallaci ”oli naimisissa kreikkalaisen vallankumousaktivistin kanssa”. Tässä viitataan kaiketikin kreikkalaiseen Alexandros (Alekos) Panagoulisiin (1939 – 1976), jonka kanssa Fallacilla oli kolmisen vuotta kestänyt suhde. Fallaci on ikuistanut Panagoulisin romaanissaan ”Mies” (Kirjayhtymä, 1981).
Women Writers of Great Britain and Europe: An Encyclopedia (Katharina M. Wilson, Paul Schlueter, June Schlueter, Routledge, 2013)
https://books.google.fi/books?id=oeFcAgAAQBAJ&pg=PT164&lpg=PT164&dq=ori…
http://www....
Ei voi. Jokunen-kortilla voi lainata mistä tahansa Joensuun seutukirjastoon kuuluvasta kirjastosta, mutta ei Itä-Suomen yliopiston kirjastosta.
Itä-Suomen yliopiston kirjastokortin lisäksi Joensuun kampuskirjastossa korttina voi käyttää myös SYL:n opiskelijakorttia tai toisen yliopiston tai ammattikorkeakoulun kirjastokorttia. Ks. http://www.uef.fi/fi/kirjasto/lainauspalvelu .
Voit tehdä Helmet-varauksen nyt ja lukita sen varaamisen jälkeen. Tee varaus normaaliin tapaan, mutta klikkaa varaamisen jälkeen Muuta varausta -linkkiä ja laita ruksi Lukitse-ruutuun. Kun tarvitsen kirjaa, käy poistamassa Lukitse-ruudun ruksi.
Kun olet lukinnut varauksesi, vuorosi mahdollisessa varausjonossa ohittuu. Muista siis poistaa ruksi ajoissa.
Eli voit varata kirjan niin, että et saa sitä ennen tiettyä päivämäärää, mutta on myös mahdollista, että et saa sitä ajoissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjaston salasanan eli tunnusluvun saa vain käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa. Alla tietoa Kyyti-kirjastojen kirjastokortista ja tunnusluvusta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kirjastokortti-ja-tunnusluku
Hei,
kysymäsi Merja Jalon kirja, Ratsukallion uhka, on ilmestynyt vasta tänä vuonna eli 2018.
Kirjaa on tilattu Raahen kirjastoon mutta se ei ole vielä lainauksessa. Sama tilanne on muissa OUTI-kirjastoissa. Kirjaa pystyy jo varaamaan. Tällä hetkellä siihen kohdistuu 15 varausta. Voit varata kirjan joko itse OUTI-kirjastojen nettikirjastossa (tarvitset salanumeron), soittamalla numeroon 040-1356 799 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto(at)raahe.fi. Niin ja tietenkin olet tervetullut paikanpäälle kirjastoon tekemään varausta.
http://www.outikirjastot.fi/
Raahen kirjastojen aukioloajat.
Arja
Jos tarkoitus on valokuva ja levittää kyseisessä lehdessä olleita kirjoituksia ja/tai valokuvia, niiden levittämiseen tarvitaan alkuperäisten kirjoittajien ja kuvaajien lupa. "Vanha lehti" ei ole suojan kohde, mutta sen yksittäiset jutut ja kuvat ovat.
Vain sellaisia tekstejä, joita voidaan pitää tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävinä (esimerkiksi kokouksen pöytäkirja tai yhdistyksen tms. virallinen kokousilmoitus) kohteina, voi levittää ilman lupaa, ennen kuin tekijän kuolemasta on 70 vuotta.
Heikki Poroila
