Alla on muutamia tanssiteoksia, joita on saatavilla Helle-kirjastoissa:
Horwood, Craig Revel: Tanssi. (kirjassa tietoa, historiaa ja tanssiohjeita perinteisistä vakiotansseista)
Seppänen, Sirke: Itämainen tanssi (itämaisen tanssin muotoja ja liikkeitä sekä historiaa)
Vihmanen, Liisa: Varpaille : balettia koko elämä
Kahila, Heikki: Kun Suomi sanoi saanko luvan (tanssien historiaa Suomessa)
Vornanen, Rauni: Opa! Kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään
Lindroos, Katja: Flamenco (flamencon historia, tyylilajit, jne.)
Kuusisto, Sanna: Baila, baila : kuubalaisen tanssin käsikirja
Kirjastot ovat kirjastoja. Ne tarjoavat asiakkaille aineistoja - kirjoja ja tutkimuksia - esimerkiksi tieliikennelain tulkitsemisesta, mutta eivät anna oikeudellista neuvontaa yksittäisistä tulkintakysymyksistä. Tässä tapauksessa tulkinnan antaminen kuuluu tieliikennelakiin erikoistuneelle juristille.
Jos asiasta tahtoo keskustella juristin kanssa, silloin voi käyttää hyväkseen esimerkiksi Suomen asianajajaliiton maksutonta asianajajapäivystystä:
https://asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/mista-loydan-asianajajan/m…
Hei,
tähän taisikin tulla eilen vastaus puhelimitse. Nummen kirjasto Hämeenlinnassa avautuu koronarajoitusten jälkeen siis maanantaina 7.6.2021 klo 12. Kirjaston aukioloajat löydät verkkokirjastosta Nummen kirjaston sivuilta.
Maalausten ja taidemaalareiden tunnistamisessa pystyvät auttamaan mm. taide- ja antiikkikauppiaat. Tässä muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/myy
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/myy/esinearvio/
Käytettävissäni olevista lähteistä en onnistunut löytämään tietoa olemassaolevista haulitorneista Ruotsissa.
Asiaa voisi kysyä Tekniska museetilta, jonka alaan kuuluu myös teollisuushistoria. Yhteydenottolomake löytyy täältä: https://www.tekniskamuseet.se/kontakta-oss/.
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kaivattu runo lienee Lauri Pohjanpään Rastas-emo, alun perin kokoelmasta Graalin malja (1926). "Lasit ja puheenaineet" jäävät, kun salissa väki hiljentyy kuuntelemaan puistosta kantautuvaa "aariain aariaa". Runo päättyy säkeisiin "Mut jossain yöhön ja pimeyteen / yhä värisi laulu rastaan, / joka luona pesänsä särkyneen / vain itki kuollutta lastaan."
Nelosen lauantaisarja Auringon polte(Heat of the Sun)ei perustune kirjaan. Sarjan kaksi kirjoittajaa ovat: Russell Lewis ja Timothy Prager. Sarjasta voit lukea lisää esim. osoitteesta http://www.pbs.org/wgbh/mystery/programs/heatofthesun
Helsingissä kirjaston tietokoneilla voi olla puolesta tunnista muutamaan tuntiin. Eri koneilla on eri käyttöaikoja. Voit kirjautua vain varaamallesi koneelle, eli yhdelle koneelle kerrallaan. Varauksia voi tehdä yhden kerrallaan. Uuden varauksen voi tehdä, kun tulee käyttämään varaamaansa aikaa.
Löydät lisää ohjeita alla olevasta linkistä:
https://varaus.lib.hel.fi/help
Tekijänoikeuslainsäädäntö ei sisällä pelaamista koskevia säädöksiä. Syy lienee historiallinen: lain säätämisen aikaan (1961) ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että pelaaminen (korttipeli, tammi, Afrikan tähti) voisi olla jotenkin rahastettavaksi. Jos laki muotoiltaisiin nyt, todennäköisesti peliteollisuus keksisi vaatia yksinoikeutta ainakin julkiseen pelaamiseen. Tällaisia säädöksiä ei ainakaan vielä ole, joten pelaaminen kirjastossa ei ole tekijänoikeudellisesti huomioon otettavaa toimintaa. Sen sijaan ikärajasäädökset ovat muuttumassa siten, että 1.1.2012. alkaen myös muiden kuin K-18 -pelien ikärajoja on valvottava, jos pelaamisen järjestää esimerkiksi jokin kunnallinen organisaatio.
Heikki Poroila 28.10.2011
Esimerkiksi Haukilahdessa ja Laajalahdessa käydään kolmasti viikossa (ma, ke, pe) purkamassa kuormat ja laittamassa varaukset hyllyyn.
Paras, että tarkistat omasta lähikirjastostasi, mikä siellä on käytäntönä. Voit myös muuttaa varastesi noutopaikkaa.
Jos kysyttyä aineistoa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa, sitä voi pyytää kaukolainaksi.
Kaukopalvelupyynnön voit itse tehdä Internetissä, Helsingin kaupunginkirjaston sivulla on erikseen kohta kaukopalvelu. Osoite on http://www.lib.hel.fi/. Valitettavasti tämän palvelunkautta ei ole mahdollista laittaa kaukopalvelupyyntöä eteenpäin.
Kaukopalvelupyyntö maksaa 5 mk. Helsinkiläisiltä ei peritä muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista.
Picatinny- kisko kehitettiin jo 1980-luvun alussa, mutta se standardoitiin vasta 3.2.1995.
https://en.wikipedia.org/wiki/Picatinny_rail
http://www.biggerhammer.net/picatinny/1913_specs.pdf
Picatinny-kisko sovitettiin metri-järjestelmään 8.5.2009.
Siviilimarkkinoille tuloan aikaa en saanut selville. Olisiko se tuon metrijärjestelmään sovittamisen tietämillä?
Hei! Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kotikirjastoon tai muuhun Helmetin kirjastoon ja selvittää asia. https://www.helmet.fi/Masterpages/#tab-libraries Tuolta löytyy kaikki Helmet-kirjastojen yhteystiedot. Täällä palstalla emme selvitä asiakkaiden lainaustietoja, koska ne ovat tietosuojan alaisia.
Toivottavasti teoksen mysteeri selviää!
Kirjastoista löytyviä kiireeseen, myöhästelyyn ja ajoissa olemiseen liittyviä kirjoja:
Kuvakirjat:
-Bergström, Gunilla (1 p. 1977): Mikko Mallikas panee töpinäksi
-Birck, Jan (2018): Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus
-Erickson, Karen (1989): Osaan lähteä ajoissa
-Herätys Wilson! (2010)
-Jüngling, Christine (2012): Vähän aikaa vielä!
-Kunnas, Mikko (2005): Jopas sattui, Noksu
-McKee, David (2018): Elmerin kävelyretki
-Teräs, Mila (2015): Hämärinkäinen
-Marlow, Layn (2008): Jo loppui hoppu
-Kalliola, Anne (2006): Veka viilettää
-Morton-Shaw, Christine (2004): Herra Jalon kumma kotimatka
Sadut:
-Erkkilä, Leena (2007): Lentävät satutossut -teoksesta sadut: Kana myöhästyy junasta ja Kukko myöhästyi junasta
-Laulajainen,...
Tampereen kaupunginkirjaston kaikissa asiakasmikroissa on FTP-palvelu käytössä. Se toimii vain selaimessa. Omalle levykkeelle voi esim. imuroida tiedostoja
ftp-palvelimilta. Siitä onnistuuko omien tiedostojen lähettäminen jollekin ftp-palvelimelle, en ole täysin varma, koska sitä ei ole testattu meidän asiakasmikroillamme käytännössä. Käsitykseni mukaan palvelun pitäisi toimia myös toiseen suuntaan eli voisit lähettää omia tiedostojasi levykkeeltä jollekin FTP-palvelimelle, mikäli sinulla on siihen oikeus. Tervetuloa kokeilemaan - toivottavasti onnistuu.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet - aineistohausta löytyy ainoastaan yksi murreruno - äänite. Laaksonen, Heli: Jänes pussis, korvallissi runoi. Äänite sisältää tunnetun murteiden puolestapuhujan Heli Laaksosen runoja, jotka kirjailija itse tulkitsee. Valitettavasti äänite odottaa vielä käsittelyä kaupunginkirjaston hankintaosastolla. Kun äänite on käsitelty ja valmis lainattavaksi löydät sen sijaintitiedot osoitteesta http://www.helmet.fi
Muita murreäänitteitä voisit tiedustella Suomalaisen kirjallisuuden seurasta http://www.finlit.fi/index.htm
Helmet-aineistohausta löytyy runsaasti Suomi-aiheista materiaalia: kirjoja, videoita, musiikkia. Esimerkiksi videoita voisit hakea näin: Sanahaku -> Suomi, matkailu ->...
Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista:
Kander, John: Chicago - movie vocal selections
Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville
Kander, John: Selections from Chicago - easy piano
Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.
Moottoriresiinasta rata-autoksi kehitellystä ajoneuvosta ei löydy yhtenäistä historiikkia, mutta pieniä palasia sieltä täältä Valtion rautateiden historiakirjoituksista. Suomen rautatiemuseossa on ainakin kaksi rata-autoa näytteillä (Fiat ja Cadillac)ja todennäköisesti sieltä saa lisää tietoa aiheesta. Osoite on http://www.rautatie.org
Ainakin seuraavista lähteistä löytyy tietoja rata-autoista.
Valtionrautatiet 1912-1937/Suomen rautateiden 75-vuotispäiväksi julkaissut Rautatiehallitus, osa 2, 1937 (s 457-458)
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon, 1996 (s 76)
Eonsuu, Tapio: Suomen veturit Osa 2 : Moottorikalusto, 1995
(s 98-113)
Suuri raideliikennealbumi : kuvia meiltä ja muualta = Stort...
