Emilie Topeliuksesta on n. 10 sivun artikkeli kirjassa Kajanti, Caius: Kiehtovia naiskohtaloita Suomen historiassa. Kirja näkyy olevan kovasti lainassa, mutta sen pitäisi olla tällä hetkellä paikalla Tapulikaupungin kirjastossa (p. 310 85 075) sekä Viikin kirjastossa (p. 310 85 871). Voit varata kirjan itsellesi puhelimitse tai pyytää lähettämään sen lähikirjastoosi.
Kirjassa "Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847 - 1960) on aivan lyhyesti Emilie Topeliuksesta kuvittajana. Sekin on tällä hetkellä hyllyssä Tapulikaupungin kirjastossa (ja monessa muussa).
Kerrot tutustuneesi Topeliuksen elämäkertoihin. Oletko selannut myös Valfrid Vaseniuksen 6-osaista kirjaa "Zacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana" (saatavissa...
Björn Rungen elokuva "The Wife" pohjautuu Meg Wolitzerin (toistaiseksi) suomentamattomaan viitisentoista vuotta vanhaan romaaniin The Wife. Kirjassa pariskunta on matkalla Helsinkiin vastaanottamaan Helsinki-palkintoa. Elokuvaan käsikirjoittajan Jane Anderson on muuttanut palkinnon astetta korkeammaksi kirjallisuuden Nobel-pakinnoksi.
Kirjajilija ei haatatteluissa viittaa juonen todellisuuspohjaan. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että juonen taustalla olisivat todelliset tapahtumat.
Lähteitä:
Meg Wolitzer: ‘I feel I’m a feminist, so I write like a feminist’ (Guardian, Sun 25 Nov 2018 09.00 GMT
https://www.theguardian.com/books/2018/nov/25/meg-wolitzer-interview-im…
Write What Obsesses You: An Interview With Meg Wolitzer. ...
Kyseessä on Juhani Rasinkankaan säveltämä ja Juhani Konolan sanoittama laulu Nyt koululainen oon. Sanat löydät nuottijulkaisuista 17 uutta lastenlaulua (1990), Lastenlauluni (2000) ja Ystävyyden laulu : Jussi Rasinkankaan tunnetuimmat ja pidetyimmät lastenlaulut (2005).
Kaikki edellämainitut nuottijulkaisut kuuluvaat Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Voit tilata ne lainattaviksi omaan lähikirjastoosi. Jos korttiisi on liitetty pin-koodi, voit varata haluamasi teokset itse. Voit myös soittaa mihin tahansa Helmet-kirjastoon ja pyytää virkailijaa varaamaan teokset sinulle.
https://finna.fi/Record/helmet.1471291
https://finna.fi/Record/helmet.1471447
https://finna.fi/Record/helmet.1752499
https://www.helmet.fi/fi-FI
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Lahden pääkirjaston lehtisalissa on luettavissa Tekniikka & talous -lehti. Uusinta numeroa lukuun ottamatta vanhempia numeroita voi myös lainata (laina-aika 2 viikkoa).Tekniikka & talous | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi)
Taulun vasemmassa alareunassa olevan signeerauksen tulkitsisin olevan "Wm Rolig -31". Taideaiheisista hakuteoksista enkä hakemistoista tätä vastaavaa taiteilijaa löytänyt. Vanhoista sanomalehdistä löytyy kuitenkin varteenotettavaksi maalariehdokkaaksi William Rolig. Hän oli ammatiltaan kehystäjä eli työkseen tekemisissä kuvataiteen kanssa, eikä liene ollenkaan kaukaa haettua, että hänellä olisi ollut omiakin taiteellisia ambitioita. Myös signeerauksen vuosiluku sopii William Roligiin: Aamulehdessä 16.8.1937 julkaistujen kirkollisten ilmoitusten kuolleiden joukosta löytyy 31-vuotiaana Tampereella menehtynyt kehystäjä Villiam Rolig. Rolig oli muuttanut vaimoineen Porista Tampereelle vuonna 1928 (Kyrkliga notiser, Björneborgs Tidning 24.7....
Oikea hakusana on "digitaalitelevisio". Tulokseksi saat ainakin: Granlund, Kaj, Langaton tiedonsiirto.
Teos löytyy esim. Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Aineistotietokanta löytyy osoitteesta
http://lib.vaasa.fi:8080
Internetistä löydät tietoa esim. osoitteista http://www.digitvforum.fi sekä http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harrastus.audio+video
Lisäksi kirjastossa voi tehdä lehtiartikkelihaun.
Internetistä löytyvien kuvien sekä nimityksen perusteella kirjastossa työskentelevä arkeologi arvioi, että kyseessä on kaavin. Italian kielen termi 'grattatoio' viittaa raapimiseen, raaputtamiseen tai rapsuttamiseen. Kaavin on suomenkielinen kattotermi kuvissa oleville kiviesineille, joissa on nyrhitty terä.Grattatoio on siis kiviesine,
jota luultavasti useimmiten käytettiin esim. nahkojen puhdistamiseen.
Yleisimmin on arvioitu, että kivistä kaavinta käytettiin nahan sisäpinnan rasvakerroksen kaavintaan. Tutkimusten mukaan kaapimilla on saatettu työstää myös luuta tai puuta. Yleensä niissä on yksi retusoitu kaareva terä ja saattoivat olla vartettuja.
Kirjasta "Tampereen Ooppera 1946-1986: käsiohjelmat kertovat" löytyy ainakin ohjelmisto ja esittäjätiedot. Kirja on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Helsingin kaupunginkirjaston keskusvarastossa (Pääkirjastossa Pasilassa) on lainakappale tiedustelemastasi teoksesta. Pääkaupunkiseudun yhteinen haku: www.helmet.fi
Kirkkonummella asemapaikkaa pitävä "Logen 31 Arvid Mörne" on erikoistunut Arvid Mörnen teoksiin ja sinne voi myös olla yhteydessä sähköpostitse:
http://arvidmorne.fi/home
Onnea projektillesi!
Leppävaaran kirjasto on ainoa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjasto, jossa on varattava flyygelihuone. Se on myös ainoa kirjasto, jossa on flyygeli, jolla asiakkaat voivat harjoitella.
Ikävä kyllä laulunsanat ovat tekijänoikeuden suojaamia ja niitä ei voi sen vuoksi julkaista internetistä ilman tekijänsä lupaa. Tästä huolimatta laulunsanoja löytyy jonkin verran verkosta, Smurffienkin lauluja saattaa ehkä löytyä.
Hakiessa (=googlatessa) kannattaa laittaa jokin lyhyt tunnettu lause kappaleesta lainausmerkkien sisään, esim. "smurffit rokkaa rajusti". Kappaleen nimellä tai kovin pitkällä sanapötköllä ei kannata hakea.
Voit uusia kaikkia lainojasi kaikissa Helmet-kirjastoissa, myös kirjasto 10:ssä.
Lainojen uusiminen on mahdollista myös internetin kautta, mikäli sinun kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku. Tunnusluvun voit saada lähimmästä kirjastostasi esittämällä virallisen henkilöllisyystodistuksen ja kirjastokorttisi.
Lisätietoja saat seuraavasta linkistä:
http://www.helmet.fi/
Ehdottaisin näillä tiedoilla Paula Havasteen 2003 ilmestynyttä kirjaa Kymmenen onnen Anna. Toinen mahdollisuus saattaisi olla samana vuonna ilmestynyt Sirkka Shayan Luula.
Suomen kansallisbibliografiasta ja kirjastojen tietokannasta en onnistu löytämään elämäkertatyyppistä monografiaa Vivaldista, useita englannin- ja ruotsinkielisiä kylläkin. Sen sijaan useista suomenkielisistä musiikin hakuteoksista löytyy laajahkot elämäkertatiedot. Kannattaa tutustua esim. Otavan isoon musiikkitietosanakirjaan ja muihin vastaaviin laajoihin
hakuteoksiin. Lisäksi Vivaldin teoksista on olemassa kattava suomenkielinen esitys,
Poroila, Heikki Yhtenäistetty Antonio Vivaldi--Teosten yhtenäistettyjen nimekkeiden ohjeluettelo. Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Helsinki, 1994, 89 s., nid. (Suomen musiikkikirjastoyhdistyksen julkaisusarja. 37)
Teosten saatavuuden kirjastoista voitte tarkastaa pääkaupunkiseudun kirjastojen...
Kirjastojen yhteystietoja löydätte Kirjastot.fi-sivuston kirjastohakemistosta. Linkki yhteystietolistaan kunnittain: https://hakemisto.kirjastot.fi/libraries/by-city
Kirjastojen hankintoja tekeville ei ole olemassa mitään yhteistä, keskitettyä sähköpostilistaa, vaan joka kirjastolla on omat yhteystietonsa ja oma hankintapolitiikkansa.
Kirjastoja tavoittaa myös Kirjastot.fi-sivustolta löytyvän Pienkustantajien uutuuksia -keskustelufoorumin kautta. Linkki foorumiin: https://www.kirjastot.fi/forum/404
Hei,
voisin suositella Genevieve Helsbyn tekemää Eläinten musiikkiopistoa, joka tutustuttaa lapsen säveltäjiin, soittimiin ja klassiseen musiikkiin. Kirjasta löytyy varmasti nuorempia lapsia miellyttävää kuvitusta, tekstiä sekä erillinen CD-levy liitteenä. CD:ltä löytyy 28 erilaista lyhyttä näytettä, joita voi kuunnella kirjan ohjeistusten mukaan lukukokemuksen yhteydessä.
Kirja on mahdollista tilata kaukolainana esimerkiksi Tampereelta tai Suonenjoelta, josta aineisto tiettävästi varmuudella löytyy.
