Hei!
Mikäli tarkoitat kiinalaisten säveltämiä/tekemiä oopperoita, löytyy Turun pääkirjaston varastosta yksi kiinalainen ooppera DVD:
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Sinua voisi kiinnostaa myös tämä DVD:
https://vaski.koha-suomi.fi/cgi-bin/koha/catalogue/detail.pl?biblionumb…
Kollega ehdottaa Monica Dickensin Varsanjalka-kirjoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175954248686Meidän sakki -kirjoja, joista ensimmäiset painokset ovat tulleet 70-luvulla. Ne sijoittuivat Australiaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Meid%C3%A4n%20sakkiKolmas, joka sopisi kuvaukseen, ei ole nuorten kirjasarja: Laura Mooren Rosewood-sarjalla on aikaa ja paikkaa lukuun ottamatta melkein identtinen kuvaus tähän annettuun tietoon.Perheen kolmesta siskosta nuorin, 18-vuotias Margot, on supermalli, joka muuttaa takaisin perheen hevostilalle, kun perheen isä on kuollut lento-onnettomuudessa ja äiti ei pärjää surunsa kanssa. Tarinassa on myös tallipoika, jonka kanssa ilmeisesti Margotilla on jonkinlainen suhde...
Valitettavasti Euran kirjaston kokoelmat eivät vielä ole internetin kautta
selattavissa, mutta varmasti saat sieltä tietoa soittamalla tai lähettämällä sähköpostia ao. kirjastoon.
Tässä muutaman naapurikirjaston kokoelmista löydettyjä teoksia, jotka toki (ainakin osa) voivat olla Eurassakin. Jos niitä ei Eurassa ole, he uskoakseni
voivat ne kaukolainata sinulle mahdollisesti pientä maksua vastaan (käytäntö vaihtelee kunnittain):
Porin kirjaston kokoelmista löysin seuraavat teokset:
-Sulamaa, Kaarle: Lotta Svärd (1999)
-Helsingin sairaanhoito-opiston vaiheita sata vuotta / [toimituskunta: Aino Maria Havanto...et al.](1989)
-Halmesvirta, Anssi : Vaivojensa vangit (1998)
-Franck, Anne-Marie : Pikku sisar : Suomen Punaisen Ristin apusisaret...
Kävin läpi kaikki Suomen suurimmat kirjastoluettelot sekä Fennica-kansallisbibliografian. En löytänyt yhtään suomennettua teosta tai teoksen osaa Joseph Delteililtä. Hänen teoksiaan ei ole siis julkaistu suomen kielellä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastosta löytyi kaksi ranskankielistä teosta: "Le Mal De Coeur" ja "Mes Amours".
Jos haluat, että tekstisi arvioidaan ennen kustantamoon lähettämistä, voit ottaa ottaa yhteytta Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ( http://www.kaapeli.fi/nvl/arvoste.html ).
Lyhyitä tekstejä voi lähettää Nuorten kirjoitusfoorumiin Vimmaan http://www.lib.hel.fi/vimma/index2.html. Vimmaan voi lähettää tekstejä toisten nähtäväksi ja arvosteltavaksi.
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kirja saattaisi olla Bengt Fagerholmin Muuttuva Pietari: Huomioita kaupunkikuvasta ja arkkitehtuurista. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2219512
Eero Väreen vuonna 1949 levyttämän tangon nimi on "Surun kukkia". Sen on säveltänyt Olavi Helsky. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Helsky on myös sanoittaja, mutta Kansalliskirjaston tietueen mukaan sanoittaja on tuntematon.Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiSurun kukkia YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=nuxd_ByOctA
Kurssikirjoja ei kaukolainata. Sama sääntö koskee teosta, jota on asiakkaan oman paikkakunnan kirjastossa. Jos siis tiedustelemianne teoksia löytyy Turun yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen kirjastoista niitä ei voi kaukolainata muualta, vaikka teokset tällä hetkellä olisivatkin lainassa.
Jos teoksia ei löydy Turusta niitä voi kaukolainata muualta Suomesta, Pohjoismaista tai kauempaakin. Jokaisesta pyynnöstä maksetaan tilaavan kirjaston kaukolainamaksu sekä teosta välittävän kirjaston perimä kaukolainan välitysmaksu, joka vaihtelee kirjastoittain.
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
Muuttuneita yhteystietoja voi ilmoittaa www.kyyti.fi-sivustomme kautta täältä: http://www.kyyti.fi/lomakkeet. Yhteystietojen päivitys onnistuu lisäksi paitsi kirjastokäynnin yhteydessä myös soittamalla mihin tahansa kirjastopisteeseemme tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kouvola.fi.
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta on pääsy Suomen Standardisoimisliiton tietokantaan. Tietokannan kautta pääsee lukemaan SFS-standardeja. Lainakappaleita niistä ei valitettavasti ole.
SFS-Online löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta:
http://www.lib.hel.fi/tietokannat/
Kysymäsi laajuista bibliografiaa ei tietääkseni ole olemassa. 1970-luvulta 90-luvun loppupuolelle Helsingin yliopiston kirjasto julkaisi Suomen kirjallisuus -nimistä vuosiluetteloa, jossa myös käännöskirjat olivat omassa luokassaan lueteltuina.
Nykyisin painettuja luetteloita ei julkaista, mutta verkossa vapaasti käytettävissä olevasta Suomen kansallisbibliografia Fennicasta löytyy periaatteessa kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus. Tietokannan hakuun pääset osoitteessa finna.fi/. Sinun kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja aloittaa merkitsemällä hakusanaksi lyhenne eng (hakutyyppi alkuteoksen kieli). Toisena hakusanana voit käyttää UDK-luokkaa 820, englanninkielinen kirjallisuus, se mm. rajaa hakusi kaunokirjallisuuteen. Tarkemman...
Itämaisesta ja aasialaisesta ruokakulttuurista löytyy runsaasti englanninkielistä materiaalia verkosta. Seuraavilla sivuilla käsiteltiin erilaisten jälkiruoka- ja ruokaohjeiden lisäksi myös tapakulttuuria, teeseremonioita ja ruokakulttuuria. Sivustot on jaoteltu maittain, joten löydät helposti itseäsi kiinnostavat alueet. Osissa on lisäksi vielä laajat linkkilistat ja kirja-tai artikkelilistat kiinnostavasta lukemisesta: http://asiarecipe.com/
http://www.globalgourmet.com/destinations/
http://www.eatethnic.com/links.htm
Seuraavat linkit menevät about.com'in aasialaista ruokaa käsitteleville sivuille:
http://seasianfood.about.com/cs/desserts/
http://japanesefood.about.com/
http://indianfood.about.com/mbody.htm
http://chinesefood.about.com/...
Talvi- ja jatkosodan aikaisten kenttäoikeuksien tuottamia asiakirjoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä Helsingissä, jossa niihin on mahdollista tutustua paikan päällä.
Yhteystiedot ja aukioloajat: http://www.arkisto.fi/fi/yhteystiedot/
Hyödyllinen lisätietopaketti aiheesta Kansallisarkiston sivuilla:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kenttäoikeudet
