Ehdottaisin Kafkan novellia Muodonmuutos (Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa, suom Aarno Peromies, Otava 2007), Flann O'Brienin romaania Kolmas konstaapeli (suom. Kristiina Drews, WSOY 1988), Anu Kaajan novellikokoelmaa Muodonmuuttoilmoitus (Teos,2015), Italo Calvinon mainiota romaania Jos talviyönä matkamies (suom. Jorma Kapari, Tammi 2009) sekä brasilialaisen Clarice Lispectorin romaania Passio: rakkaus G.H.:n mukaan (suom. Tarja Härkönen, Teos 2014).
Alvaro Enriguea ja Leonora Carringtonia ei ole suomennettu, mutta englanniksi löytyy molempia Vaski-kirjastojen kokoelmista. Japanilaisen Haruki Murakamin kirjat ovat kaikki surrealistisia ja usein hiukan epämääräisiä, maagista realismia pullollaan. Kirja Komtuurin surma (suom....
Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu.
Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
Kyseessä on runo Nainen ja maisema Marja-Liisa Vartion esikoiskokoelmasta Häät (1952). Runo on luettavissa myös Vartion runojen kokoelmasta Runot ja proosarunot (1966 ja 1979, Otava) sekä runoantologiasta Uuden runon kauneimmat 1 (toim. Osmo Hormia ja Hannu Mäkelä, 4. delfiinipainos, 1982, Otava).
Muistamasi kohta kuuluu runossa hiukan toisin ja se on runon ensimmäisen kappaleen lopusta, ei siis koko runon lopusta. Runot ja proosarunot -teoksessa runo on kokonaisuudessaan noin viiden sivun pituinen.
Edellä mainitut teokset ovat lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vampire Diaries -kirjasarjaa ei ole vielä toistaiseksi saatavana suomenkielisenä. L.J.Smithin joitakin teoksia on saatavana englannin kielen lisäksi ruotsiksi.
Päivi Oikkonen
Lappeenrannan maakuntakirjasto
Kyllä, norsut pystyvät hengittämään sekä kärsän että suun kautta. Tämä mahdollistaa sen, että norsun ei tarvitse pidättää hengitystään silloinkaan kun sillä on suu täynnä, koska se voi tällöin käyttää kärsäänsä hengittämiseen. Toisaalta sen on mahdollista vastaavasti hengittää suun kautta, kun se esimerkiksi imee kärsällään vettä.
Lähteet:
Mammal anatomy - An Illustrated guide. 2010. Marshall Cavendish Corporation (toim.) (Cavendish Square)
http://elephant.elehost.com/About_Elephants/Anatomy/Internal_Systems/Th…
Vastuu tarkoittaa
1. velvollisuutta vastata jostakin asiasta, henkilöstä, toiminnasta tms
esim. moraalinen tai taloudellinen vastuu, vastuu lapsen kasvatuksesta, välttää vastuuta
2. se mistä joku vastaa tai on velvollinen vastaamaan
esim. urakoitsijan sopimuksessa yksilöidyt vastuut
Synonyymeja sanalle vastuu ovat edesvastuu ja vastuunalaisuus
Substantiivi vastuu on johdos yleisitämerensuomalaisesta vastata-verbistä. Johdostyyppi on ominainen suomen itämurteille, ja murresanana vastuu on vanhastaan merkinnyt mm. vastausta, vastustusta tai vastassa olemista. Tämäntapaisissa merkityksissä sanan on tuonut kirjakieleen Paavo Tikkanen vuonna 1845, mutta nykymerkityksessään sitä on varmasti voitu todeta käytetyn vasta...
Kävisikö tämä:
Tekijä Delerm, Philippe
Teoksen nimi Päivätorkut piloilla / Philippe Delerm ; suomentanut Annikki Suni ; rautalankavinjetit: Juha Markula
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 2002
Kirja löytyy myös HelMet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=p%C3%A4iv%C3%A4torkut&searc…
Kyllä on. "Jättiläisvalas Jonas" oli esillä Puutorilla syyskuussa 1973, ks. ilmoitus Turun Sanomissa 22.9.1973. Jonaksen lisäksi Puutorilla on ollut esillä myös toinen valas nimeltään Goliath, se oli näytteillä toukokuussa 1959 (TS 16.5.1959). Molempia valaita kierrätettiin eri maissa ja kaupungeissa ja eri ihmisillä on niistä vaihtelevan tarkkoja muistoja, ks. esim. blogikirjoitus https://sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com/2020/08/valasmuistoja-pitkin-suomea.html
Samaa asiaa on meiltä kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Rinne, Allan: Käytännön merenkulkuoppi (1963) annetaan seuraava aakkosnimistö:
a=Aarne
b=Bertta
c=Celsius
d=Daavid
e=Eemeli
f=Faarao
g=Gideon
H=Heikki
i=Iivari
j=Jussi
k=Kalle
l=Lauri
m=Matti
n=Niilo
o=Otto
p=Paavo
q=Kuu
r=Risto
s=Sakari
t=Tyyne
u=Urho
v=Vihtori
w=kaksinkertainen v.
x=Äksä
y=Yrjö
z=Tseta
ä=Äiti
ö=Öljy
ü=saksalainen y.
å=ruotsalainen o
Lisäksi kirjassa annetaan ohje numeroiden lausumiseen:
1=ykkönen
2=kaksi
3=kolmonen
4=nelonen
5=viisi
6=kuutonen
7=seitsemän
8=kahdeksan
9=yhdeksikkö
0=nolla
Englanninkieliset vastaavat nimistöt löytyvät kirjasta: Kiiski, Timo: Meriradio-oppi (1990). Tätä kirjaa näyttää olevan useissa Helsingin kirjastoissa paikalla (www....
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to...
Etsitty Riivaajien katkelma löytyy kolmannen kirjan seitsemännen luvun toisesta jaksosta.
Lea Pyykön suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Kaikkein työläintä on elää elämä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 2, Kolmas osa, Seitsemäs luku, II, s. 329 – Karisto, 1982)
Ida Pekari puolestaan on kääntänyt sen näin: "Ei mikään ole vaikeampaa kuin elää elämäänsä valehtelematta... -- " (Riivaajat. 3, Seitsemäs luku, II, s. 292 – Otava, 1928)
Otavan vuonna 1979 julkaisemasta Riivaajien kolmiosaisesta laitoksesta etsitty kohta näyttää puuttuvan lähes kokonaan painoteknisen kömmähdyksen vuoksi:
- Ystäväni, olen valehdellut koko elämäni ajan, silloinkin kun puhuin totta. En koskaan ole puhunut totta totuuden itsensä vuoksi, vaan aina omaa...
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Luettelo Catherine Cooksonin tuotannosta alkuperäiskielellä löytyy seuraavilta webbisivuilta : http://www.myunicorn.com/bibl1/bibl0118.html
Suomennettu häneltä on (ilmestymisjärjestyksessä) seuraavat teokset:
Tyttö ja kartanonherra
Mallenin suku
Mallenin tyttö
Mallenin paluu
Rautainen julkisivu (julkaistu nimellä Catherine Marchant)
Emily
Hannah
Vanessa
Greenwallin kartanon piikatyttö
Greenwallin kartanon valtiatar
Onnen kulkurit
Tilly Trotter
Tilly Trotterin uusi elämä
Tilly Trotter, nuori leski
Ruoska
Liekehtivät vuodet
Yöperhonen
Pastorin tytär
Mustaa samettia
Jinnyn valinta
Uhkaava salaisuus
Kohtalon liekki
Siivetön lintu
Kohtalon lapset
Rakas poikani
Laitakaupungin lilja
Naisten talo
Maltan enkeli
Haavoittunut neitsyt
Rakkaus on sokea...
Kun kysyjä ei esitä perusteluja epäilylleen, että jotkin kysymykset olisivat "kiellettyjä", on vaikea tietää, mihin hän mahdollisesti viittaa.
Kyllä Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun saa lähettää mitä tahansa kysymyksiä, sitä ei teknisesti edes voisi mitenkään estää.
Jos kysyjä viittaa siihen, ettei ihan kaikkiin kysymyksiin vastata julkisesti, on siihen yksinkertaisia syitä. Jos kysymys ja vastaus siihen sisältäisi yksityisyyden piiriin kuuluvaa informaatiota, tällaiseen voidaan ehkä vastata, mutta vastausta ei missään tapauksessa julkaista. Jos kysyjä julkaisee kirjastokorttinsa numeron, me emme sitä tee, koska palvelun tarkoitus on olla kysyjien näkökulmasta täysin anonyymi.
Periaatteessa on myös mahdollista, että kysymys on niin...
Helme Heinen kuvakirjassa Kymmenen hölmöä hiirtä (Kustannus Mäkelä 1992) kymmenestä hiirestä yhdeksän kuolee erilaisissa onnettomuuksissa. Yhden syö kissa, yksi jää hiirenloukkuun ja yksi hukkuu oluttuoppiin.
Kielikello : kielenhuollon tiedotuslehti 3/1990
Irmeli Pääkkönen: Onko ihminen aina hän; onko hän aina ihminen?
"Ihminen ei siis ole aina hän. Mutta on totta toisinkin päin: hän-sanaa käytetään joskus muusta kuin ihmisestä.
Tavallisessa puhekielessä hän saattaa kohdistua viittaamaan sellaiseen asiaan, jota pidetään vähämerkityksisenä
tai ainakin epämääräisenä: sanomme tiedä häntä, kukapa hänen tiennee. Jossakin päin Itä-Suomessa olen lapsuudessani
kuullut sanottavan summittaisuuden ilmauksena koha hää o hänessä, siis jossakin siellä päin, ei hyvin tarkkaan kohdalleen aseteltuna,
esimerkiksi taitamaton parsimus sukan kantapäässä tai koristekiehkura täytekakun päällä".
Toivo Lyyra kirjassaan Tolkku - karjalaista...
