Etsimäsi kappale, suomalaiselta nimeltään "Mustalainen" on Elemer Szentirmay-nimisen unkarilaisen säveltäjän säveltämä. Unkariksi sen nimi on "Csak egy kislany van a vilagon" (jossakin on nimen loppu on vähän erilainen, mutta kaksi ensimmäistä sanaa ovat samat). Kappale löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastosta cd-levyltä Helsingin kaupunginkirjastosta Viikistä luokasta 785.2 ja Levyn nimi on THE BUDAPEST GIPSY ORCHESTRA. Tällä levyllä viuluorkesteri soittaa mm. unkarilaisia tansseja. Pääkaupunkiseudun aineistohaku, josta voit katsoa levystä tarkempia tietoja on osoitteessa: www.helmet.fi Nuottina kappale löytyy: SUURI TOIVELAULUKIRJA 1. Jos haluat heti kuunnella netissä kappaleen se löytyy klikkaamalla kuvan alla olevaa laulun nimeä Csak...
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai...
Darin kieli on varsin lähellä persian eli farsin kieltä. Kieliä voidaankin pitää saman kielen muotoina. Dari ja persia kuuluvat indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisiin kieliin, ja vielä tarkemmin iranilaisiin kieliin. Arabia taas kuuluu afroaasialaisen kielikunnan seemiläisiin kieliin. Eli dari ja arabia eivät ole kielisukulaisia. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, 1998)
Seuraavissa kirjoissa on kerrottu 1950-luvun sisustuksesta ja huonekaluista. Joissakin on paljon muutakin 50-luvun historiasta.
Sankaruus ja arki : suomen 50-luvun miljöö : building Finland in the 1950s = Heroism and the everyday.
Helsinki : Suomen rakennustaiteen museo, 1994
Hagelstam, Wenzel
Uusi antiikkikirja 1900-1980.
Helsinki : Wsoy, 2003
Bingham, Neil
Retrotyyli : uutta ja vanhaa moderniin kotiin.
Helsingissä : Otava, [2001]
Sarantola-Weiss, Minna
Kalusteita kaikille : suomalaisen puusepänteollisuuden historia.
[Helsinki] : Puusepänteollisuuden liitto, 1995
Yhteiset olohuoneet : näkökulmia suomalaiseen sisustusarkkitehtuuriin 1949-1999.
Helsingissä : Otava, 1999
Iloinen 50-luku : purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia/
Linnilä...
Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto vuodesta 1931. Helmikuun 27. päivänä 1931 P. E. Svinhufvudin hallitus jätti eduskunnalle ehdotuksen uudeksi laiksi niille asevelvollisille, joita omantunnon syyt estävät suorittamasta sotapalvelusta. Hallituksen esityksen oli laatinut yhden miehen komiteatyönä hallitusneuvos Heikki Aarnio. Laki hyväksyttiin yksimielisesti huhtikuussa ja astui voimaan 29.5.1931. Lain aikaansaamiseen oli vaikuttanut vahvasti Arndt Pekurisen aseistakieltäytyminen kaikkine julkisuusvaiheineen, eikä vähiten tapauksen saama kansainvälinen kohu. Sen vuoksi lakia ruvettiin nimittämään "Lex Pekuriseksi".
Uusi laki oli tosiasiassa vain väliaikaisratkaisu. Kieltäytymisen syiksi kelpasivat uskonnolliseen tai...
Tapiolassa olevien vallihautojen, vallareiden historiasta löytyy tietoa esim. Sirkku Laineen kirjasta Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Espoossa.
Myös netistä löytyy tietoa ja muisteloita aiheesta.
Tapiolagardencity.fi sivustolla kerrotaan alueesta:
"Tukikohta XXXVII Tapiola, Otaniemi
Tukikohdan linnoituslaitteet lisättiin suunnitelmiin vuoden 1915 huhtikuussa.
Asema 11 (Otsolahdentie)
Kallioon louhittua ja maahan kaivettua yhdys- ja taisteluhautaa, jota on osittain tuettu hirsillä. Taisteluhaudan rintasuoja on muurattu kivestä, pinta on hierrettyä betonia. Avoin C-tyypin tulipesäke on muurattu kivestä. Kivestä muuratun, osittain betonista valetun A-tyypin tulipesäkkeen katto on räjäytetty...
Tottahan käännöstä kannattaa tarjota kustantamolle. Kannattaa aloittaa siitä kustantamosta, joka on julkaissut alkuperäisen kirjan. Jos se ei ole suomalainen kustantamo, niin kannattaa yrittää samanlaiseen genreen suuntautunutta kustantamoa.
Kavereille jakamisessa olisin varovainen. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kertoo tekijänoikeuksista näin:
"Tekijänoikeus tuottaa tietyin rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Näitä oikeuksia tekijä voi luovuttaa osittain, kokonaan,...
Virren sanat on kirjoittanut englantilainen runoilija Cecil Frances Alexander. Sanat on suomentanut Kirsi Kunnas ja sen säkeistöt on julkaistu suomeksi lukuunottamatta kolmatta säkeistöä (The rich man ...). Runo on julkaistu ainakin kahdessa antologiassa:
Kuka on nähnyt tuulen : runoja ja satuja maailmalta / kääntänyt ja riimitellyt Kirsi Kunnas
Porvoo, 2010
Aarteiden kirja. III : Olipa kerran
Porvoo, 1966
Runon alku kuuluu suomeksi:
Kaiken kauniin, ihanan,
pienet sekä suuret loi
Taivaan Luoja maailmaan.
Ihmeellisen muodon soi
jokaiselle kukalle,
joka valoon puhkeaa,
jokaiselle linnulle
kauniit siivet vahvistaa.
Menossa on 10. sukupolvi pikkuserkuksia.
Wikipedia ja Kielikello listaavat serkuksia:
serkut,
serkkujen lapset ovat keskenään pikkuserkkuja,
pikkuserkkujen lapset ovat toisilleen kolmannen polven serkkuja tai sokeriserkkuja,
seuraavat polvet sirpaleserkkuja,
viidennet serkut ovat kääpiöserkuksia ja seuraavat vain sukututkimuksessa kuudensia jne. serkuksia.
11. serkku tuntuu jo aika vieraalta ja harvoin käytössä olleelta sukulaisuussuhteelta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Serkku
https://www.kielikello.fi/-/sokeriserkku
Helsingin Ruoholahdesta lähtevän Kantatie 51:n osuus Helsingistä (Lauttasaaren läpi) eteläisen Espoon kautta Kirkkonummelle on Länsiväylä-niminen moottoritie. Joissain lähteissä Kirkkonummen osuutta kutsutaan myös Jorvaksentieksi, ja Siuntiosta eteenpäin kantatietä kutsutaan Rannikkotieksi.Lähteet (kaupunkien karttapalvelut):https://kartta.hel.fi/https://kartat.espoo.fi/https://kirkkonummi.karttatiimi.fi/
Kirja on nimeltään "Kaksi vanhaa naista. Alaskan intiaanien legenda petoksesta, rohkeudesta ja selviytymisestä". Kirjoittaja on Velma Wallis. (1994) Sivuja on 113. Kirjaa on useissa Kouvolan kirjastoisssa sekä muissa Kymenlaakson kirjastoissa.
Internetin http://www.alltheweb.com/ , hakupalvelulla asiasanalla kirjastovene löytyi Paraisten kaupunginkirjaston sivu http://www.kustnet.fi/blanka/parainensuo.htm, josta löytyi tieto Kirjastovene - Suomen ainoa - käy Paraisten eteläisessä saaristossa 5 - 6 kertaa vuodessa.
Lehtiartikkelitietokanta Aleksista löytyi artikkeli Hyytiäinen, Eija: Kirjoja virtaa saaristoon : Suomen ainoa kirjastovene seilaa Paraisten vesillä, Turun sanomat, 1998-07-16.
Ylen Elävästä arkistosta löytyy kuulutuksen teksti kokonaisuudessaan : "Radiokuuntelijoita kehotetaan radiota kuunnellessaan muistamaan, että seinän takana saattaa olla naapuri, joka työn, levon tai sairauden takia tarvitsee hiljaisuutta. Älkää siis antako radionne soida liian äänekkäästi."
Kesäisin ja iltaisin kuulutukseen tehtiin vielä lisäyksiä. Näitä kehotuksia on voinut kuulla radiosta 1960-luvulla, mutta tietoa niiden lopettamisvuodesta ei valitettavasti löytynyt.
Lisätietoa löytyy Elävästä arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/seinan_takana_asuu_naapuri_48211…
Tarkoittanet Matti Heiniemen kirjoittamaa kirjaa Ne rannan tuomet, pihlajat : Heiniemi ja heiniemeläiset viidellä vuosisadalla, vuodelta 1994, ISBN: 952-90-6126-9. Saat kirjan käyttöösi menemällä omaan lähikirjastoosi ja pyytämällä heitä tilaamaan sen sinulle kaukolainaksi. Lähikirjastosi määrää kaukolainan hinnan ja kirjan lähettävä kirjasto laina-ajan pituuden.
Morseaakkoset kuuluivat sotaväessä jo 1920-luvulla esimerkiksi radio- ja merkinantomiesten koulutukseen ja puhelinpalvelukurssien osaksi. Ainakin viestipalveluksessa toimineille lotille ne on myös koulutettu. Samoin niitä on opeteltu erilaisten suojeluskuntien järjestämien koulutusten yhteydessä. Kansalliskirjaston digitoimista 1920-30 -lukujen lehdistä käy ilmi, että morseaakkoset kuuluivat ennen sotia myös partiolaisten taitomerkin ja luokkavaatimusten edellytyksiin. Morseaakkoset on siis saattanut oppia monessa eri yhteydessä, sekä yksityisenä harrastuksena, asepalveluksessa että järjestötoiminnan puitteissa.Lähteitä ja lisätietoja:Sotaväen esikunta. Toimisto I. Kouluutusohjelma jalkaväelle: laadittuna huomioonottamalla uuden...
Seuraavissa varhaisnuorillekin sopivissa nuortenkirjoissa käsitellään mm. itsetuntoon, kehoon ja kelpaamiseen liittyviä kysymyksiä:
Aho, Marja: Kaikki menee, Jessiina!
Benton, Jim: Rakas nuija päiväkirjani -sarja, esim. Hyvät tavat ärsyttävät
Birchall, Katy: IT-girl -sarja, esim. Suosituksi yhdessä päivässä
Brashares, Ann: Neljä tyttöä ja maagiset farkut
Cassidy, Cathy: Suklaamuruset-sarja, esim. Kesäunelmia
Heikkinen, Karo: Sirpale
Heinänen, Saku: Zaida-sarja, esim. Zaida ja lumienkeli
Henna Helmi: Ice Love -sarja, esim. Nellyn uudet kuviot
Henna Helmi: Miisa-sarja
Hopkins, Cathy: Frendejä ja kundeja -sarja, esim. Suklaasydämiä
Kuronen, Kirsti: Merikki
Lehtinen, Tuija: Saimi ja Selma -sarja, esim. Kamera käy
Mlynowski,...
Laulun nimi on ”Syysyö” tai ”Syys-yö”. Sen ovat säveltäneet sekä Emil Kauppi että R. Raala eli Berndt Sarlin.
Emil Kaupin sävellys sisältyy ainakin nuotteihin Kauppi, Emil: ”Sekaäänisiä lauluja. Toinen vihko” (Luukkonen, 1909), ”Työväenopiston laulukirja : nuottipainos” (Otava, 1928) ja ”Laulukirja” (Kulutusosuuskuntien keskusliitto, 1936). Missään näistä nuoteista ei tämän laulun kohdalla mainita erikseen sanoittajaa, vaikka muiden laulujen yhteydessä sanoittajan nimi mainitaan. Myöskään Hanna-Maija Härmän kirjassa ”Emil Kauppi : säveltäjä ja musiikkimies” (Suomen työväen musiikkiliitto, 1979) ei sanoittajaa mainita.
R. Raalan sävellys sisältyy nuottiin Raala, R: ”Laululeivonen: kokoelma kaksiäänisiä koululauluja” (järjestänyt Anna...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta:
Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia
Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia
T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista.
Tässä vielä muita kirjoja:
Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
