Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Ohje, siis päivämäärät on päivitetty:
Lainat eivät eräänny 30.11.2020–10.1.2021. Lisäksi kirjasto on jatkanut 1.10.–29.11.2020 erääntyneiden lainojen laina-aikaa. Laina-ajan jatkamisesta ei kerry myöhästymismaksua.
Lainat erääntyvät 11.1.2021 alkaen porrastetusti.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on lainattavana paljon erilaisia englannin kielen kursseja, sekä kirjoja että äänitteitä (kasetteja ja cd-levyjä). Lisäksi kielikursseja on myös videoina, dvd-levyinä ja tietokoneella käytettävinä cd-rom-levyinä. Jos haluaa opetella nimenomaan ääntämistä, kannattaa valita kielikurssi johon kuuluu myös äänite. Varsin uusi englannin kielen kurssi, johon kuuluu kirja ja cd-levy, on Steps into English 1, tekijä Liisa Huhtala-Halme. Kyseinen kielikurssi on alkeistasoa ja tarkoitettu aikuisopiskelijoille. Vuodelta 2001 olisi alkeistason kielikurssi itseopiskelijoille, johon kuuluu äänikasetti ja kirja, nimeltään Get on!: communicative English for adult beginners, tekijä Kaija Ervola. Tässä on vain pari...
Asiaa tiedusteltiin hänen tyttäreltään, joka kertoi että murretta ei ole tutkittu ja että murre on Präntöön kielen ja Etelä-Pohjanmaan murteen sekamurre.
Olisiko Suomi-Kiina -seura yksi paikka, jossa voisi tavata kiinalaisia
http://www.kiinaseura.fi/
Helsingin evankelis-luterilaisilla seurakunnilla on myös kiinankielistä toimintaa
https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat/kallio/chinesechurchinf…
Lisätietoja viime mainitusta saa esim. googlaamalla pastorin nimellä.
Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
Sjöwall-Wahlöö kaksikon ensimmäinen Beck-tarina Roseanna ilmestyi Ruotsissa vuonna 1965. Suomennos tuli vuonna 1969.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_12220
EInari Vuorelan runo Vävy kokoelmasta Kaukainen tuuli (1932) on luettavissa myös esimerkiksi teoksista Einari Vuorela: Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta (1979) ja runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen ja Mirjam Polkunen, 1987, useita lisäpainoksia).
Kirjassa Uuden taiteen lähteillä : suomalaisia taiteilijoita Pariisissa, Berliinissä ja Italiassa 1891-1895 kerrotaan Ellen Thesleffistä. Kirjan on kirjoittanut Salme Sarajas-Korte. Tätä on mm pääkirjastossa saatavilla. Thesleffin töitä käsitellään myös lukuisissa muissa teoksissa, esim kirjassa Taiteilijattaria - målarinnor. Marjatta Levanto on toimittanut näyttelyjulkaisun nimeltä Ellen Thesleff. Ateneumin julkaisut - sarjan osa 7 kertoo hänen töistään.
Kyseinen kirja on lukuisten Helsingin ja naapurikuntien kirjastojen kokoelmissa, mutta vastaushetkellä lainassa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot (eräpäivät ym.) voit tarkastaa
Plussa-tietokannasta (osoitteessa http://www.libplussa.fi/). Saatavuustilannehan voi vaihdella nopeastikin.
Seuraavista teoksista voisi löytyä tietoa pulmaan:
Heilurikellot. Osa 1 : Käynnit, heilurin ripustus ja voimansiirto käynniltä heilurille, kalenterikellot / Leo Koivisto, [Espoo] : [Kellosepäntaidon edistämissäätiö], 2002.
Kello-oppi. 1-2 / Hannu Ruokola / [julkaisija:] Opetushallitus, Helsinki : VAPK-kustannus, 1992-1993.
Voisit myös kysellä apua Suomen kelloseppäliitosta,
http://www.kelloseppaliitto.fi/ . Heidän sivuillaan on myös yhteydenottolomake, http://www.kelloseppaliitto.fi/yhteydenotto/.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet hakuteoksen mukaan Salama-nimeä on otettu käyttöön suurena nimenmuutosvuonna 1906 etenkin Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kirjan mukaan mm. Granroth ja Holmberg vaihtuivat Turussa Salamaksi. Artikkelissa lmainitaan muitakin eri paikkakuntien nimenvaihdoksia.
Suomen kielen etymologisen sanakirjan osa IV mukaan salama-sanalla on vastineita ostjakissa ja vogulissa, eli se on todella vanhaa suomalais-ugrilasita sanastoa ja tarkoittaa 'salamoida, leimahtaa, välähdellä'
Walden-nimestä ei kirjastomme kokoelmista löydy tietoa.
Lisää tietoa sukunimistä voi löytää kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilta (myös ruotsinkielistä)
http://www.kotus.fi
ja sukututkimusseuran sivuilta
http://www....
Tämä Mikael Nybergin säveltämä ja Kaarlo Aukusti Terhin sanoittama virsi löytyy ainakin Suomen lähetysseuran julkaisemasta Hengellisiä lauluja ja virsiä -teoksesta (nuottipainos, 5.p. 1979)). Kirjan voi lainata Porin kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Seuraavissa kirjoista löytyy kuvia eduskuntatalosta: Suomen eduskunta: tausta, toiminta, rakennus / kirjatoimikunta Erkki Pystynen... (1991) - paljon kuvia eduskuntatalosta, myös pohjapiirroksia. Eduskunnan itsensä julkaisemassa kirjasessa Suomen eduskunta (2.p. 2000) on muutamia kuvia. Liisa-Maria Hakalan kirjassa Taidetta eduskunnassa (1994) on paitsi taideteoskuvia, myös kuvia rakennuksesta. Muutama kuva on myös kirjoissa Oikeuden kuva, julkaisija Eduskunnan kirjasto ja Valtion taidemuseo (2000) ja Leena Nokela: Antiikkia minun makuuni, s. 87-96 (1997). Varastosta löytyy viehättävä Börje Sandbergin toimittama teos Suomen eduskuntatalo (1953), mutta se on kokonaan mustavalkoinen. Varmaankin tunnet kuvaamiseen liittyvät...
Tietokoneen voi varata samalle päivälle, jos vapaita aikoja on jäljellä. Keravan kaupunginkirjaston asiakastyöasemista löytyy tietoa kirjaston sivuilta: http://www.kerava.fi/kirjasto_yleisopaatteet.asp
Poistettavia kirjoja ei valitettavasti voi varata ostettavaksi. Useissa kirjastoissa myydään jatkuvasti poistokirjoja, ehkäpä nämäkin mainitut kirjat löytyvät eräänä päivänä lähikirjaston poistomyyntikirjojen joukosta.
Sukunimistä ja niiden merkityksistä ja alkuperästä löytyy tietoa Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet . http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1408953
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9511149369&qtyp…
Apua voi löytyä myös väitöskirjasta ”Otti oikean sukunimen” Vuosina 1850–1921 otettujen sukunimien taustat / Pirjo Mikkonen. Luettavissa sivulta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762
Kannattaa tutustua myös Suomen Sukututkimusseuran sivuihin http://www.genealogia.fi/
