Aurinkokunnan kaikki planeetat kiertävät Aurinkoa. Näin ollen Jupiterin katoaminen ja sen painovoiman häviäminen ei vaikuttaisi sanottavasti muiden planeettojen kiertoratoihin, koska Auringon painovoima on määräävin tekijä.
Jupiterin kuiden uusien ratojen laskeminen vaatisi huomattavasti matemaattisia kaavoja ja laskutehoa. Jupiterin koko kuujärjestelmä (67 kuuta) kiertää yhdessä Jupiterin kanssa Aurinkoa ja lisäksi kuut kiertävät Jupiteria.
Jupiterin uloimmat kuut jatkaisivat Auringon kiertämistä suunnilleen samalla etäisyydellä Auringosta kuin ennenkin.
Sisemmät kuut lähtisivät uusille radoille aurinkokuntaan.
Valitettavasti kirjastoilla on Uuden Suomen vanhoista vuosikerroista vain mikrofilmatut versiot, ja nämäkin vain joissakin kirjastoissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=0355-5461&type0%5B%5D=ISN&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&limit=20
Lisäksi vuoden 1919-1929 lehdet ovat vapaasti verkossa luettavisissa:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-5461?display=THUMB&year=1929
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
Megamania-yhtiö julkaisi Juice Leskisen materiaalista kahden dvd-levyn kokoelman vuonna 2004. Sen kansiliitteen kuva on kuin perinteinen sininen kouluvihko.
https://www.discogs.com/release/6381544-Juice-Leskinen-Min%C3%A4-Sunnun…
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut kyseistä kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Isäsi vaiheiden selvittämiseen suosittelen sukututkimusaineistoja.
Suomen sukututkimusseuran sivulta löytyy hyviä vinkkejä sukututkimuksen aloittamiseen: https://www.genealogia.fi/sukututkimuksen-aloittaminen/. Sivusto on luonut myös useita Youtube-videoita, joiden avulla voi opetella käyttämään erilaisia tietokantoja: https://www.youtube.com/@SuomenSukututkimusseura/videos
Sukututkimuksen peruslähteitä on digitoitu kiitettävästi. Yli 100 vuotta vanhoja kirkon kirjoja pääsee selaamaan Kansallisarkiston Astia-palvelussa (https://astia.narc.fi/uusiastia/). Astia-palvelun kautta voi löytää myös tietoja henkilön sotataipaleesta. Myös Sukuhistoriallisen digiarkiston Digiarkistosta voi olla hyötyä: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm...
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tässä palvelussa:https://www.kirjastot.fi/kysy/loytyisikohan-jostakin-kirjasta-tonttuleikki-jouluyona?language_content_entity=fiKirjan saatavuuden kirjastoista näet Finna-hakupalvelusta:https://finna.fi
Kaasukello on saanut nimensä laitteen mekanismin osan muodon perusteella: " -- kaasu johdetaan 'kaasukelloon', s. o. rautalevystä tehtyyn kellomaiseen säiliöön, josta on upotettu avonainen alapää veteen" (Seppo, 1/1908).Kielessämme muodoltaan kupu- tai maljamaisia esineitä – kuten erilaisia suojuksia tai säiliöitä – ja kukkia saatetaan nimittää 'kelloiksi': kaasukello, sukelluskello, sinikello (kello - Kielitoimiston sanakirja).
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Etsimääsi teosta Ronnie Lessem: Management development through cultural diversity ei ole saatavissa Helmet-kirjastoista. Ainoastaan kirjan luettelointitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa.Tarkistin kirjan saatavuuden myös muista Suomen yleisistä kirjastosta sekä yliopistokirjastoista. Tarkistuksen voi tehdä mm. Frank-monihaulla (http://monihaku.kirjastot.fi/ .
Näyttää siltä, että kirjaa ei ole enää saatavissa Suomesta. Sen sijaan se löytyy sähköisessä muodossa Google Book Search-hakemistosta. Suora osoite Googlen kirjahakuun on http://books.google.com/bkshp?hl=en&tab=wp
tai http://www.google.com ja sivun ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta 'moore' ja sieltä 'books'. Voit hakea samanaiheisia kirjoja Googlen kirjahausta mm. hakusanoilla...
Toimituksen nopeus riippuu kaukolainaksi halutusta teoksesta. Onko niteitä vain yksi kappale, onko se tilaushetkellä lainassa vaiko hyllyssä, mistä asti varaus on tulossa.
Viiveet voivat ikävä kyllä johtua myös virheistä yhteystiedoissa. Voisit ottaa yhteyttä kaukopalveluun ja tiedustella varauksesi tilaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sarjaan on ilmestynyt tähän mennessä kaksi kirjaa. Uusin on Vipinää ja villasukkia, joka ilmestyi marraskuussa 2024. Seuraavan teoksen julkaisuaikataulua ei ole vielä julkistettu.
Seuraavissa kirjoissa on lyhyitä kappaleita:Joel Haahtela: PerhoskerääjäJhumpa Lahiri: Missä milloinkinRiitta Jalonen: Omat kuvatHelena Juntunen: Joskus liikaa, aina liian vähän: oopperalaulaja Helena Juntusen elämäntarinoita (muistelma)Aino Huilaja: Pakumatkalla (matkakertomus)Eeva Kilpi: Elämää kaikki päivät (päiväkirjamerkintöjä, runoja)Richard Bach: Lokki Joonatan Ruotsiksi:Johan Bargum: Seglats i september Tove Jansson: Anteckningar från en ö Elin Willows: Inlandet Takashi Hiraide: Gästkatten Englanniksi:Claire Keegan: Small things like these Tässä lisäksi Vantaan kaupunginkirjaston Suosittelija-blogin vinkkejä lyhyistä kirjoista:Lyhyestä liikkeelle – Suosittelija Blogi
Päivi Alasalmesta löytyy runsaasti tietoa internetistä. Seuraavassa luettelo valikoiduista sivuista:
1) Suomen kirjallisuden tiedotuskeskus http://www.finlit.fi/fili/fi/kirjailijat/pa.html
2) Sanojen aika -tietokanta, johon on linkki Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta
www.lib.hel.fi
3) Gummeruksen sivut
http://www.gummerus.fi/
4) Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita esittelevät sivut
http://www.tampere.fi/kirjasto/alasalmi.htm
5) Tietoa Päivi Alasalmesta ja hänen tuotannostaan löytyy myös teoksesta Kotimaisia nykykertojia 1-2, BTJ Kirjastopalvelu 2003.
6) Päivi Alasalmesta on myös kirjoitettu artikkeleita, joista uusimmat ovat ilmestyneet seuraavissa lehdissä:
Kaleva 2002-12-28; Anna 2002, nro 41, sivu 42-45; Ydin 2001, nro...
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Kaukolainaksi voidaan tilata sellaista aineistoa, jota ei ole maakuntakirjaston omassa kokoelmassa. Voit tehdä kaukolainapyynnön joko kirjastossa käymällä tai verkkosivultamme löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen sekä lisätietoa kaukolainoista saat kotisivultamme seuraavasta osoitteesta:
http://www.lappeenranta.fi/suomeksi/palvelut/kirjasto/palvelut_a-o/kirj…
Kaukolainamaksu tieteellisistä kirjastoista on seitsemän euroa, yleisistä kirjastoista kaksi euroa.
Jos elokuvasta ei ole varauksia, kannattaa se uusia, uusimiseen riittää kirjastokortti ja sehän onnistuu myös www.helmet.fi palvelussa jos sinulla on kirjastokortillasi pin-koodi.
Jos varauksia on, ei auta muu kuin hakea levy kotoa ja palauttaa kotelo levyineen mahdollisimman pian mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoon.
Lauluun "Ei ole mulla avaint' eikä tiirikkaa" elokuvasta "On lautalla pienoinen kahvila" ei valitettavasti löydy laulunsanoja. Laulun sanat voi kuulla elokuvasta, jota on saatavana DVD-levynä joissakin maakuntakirjastoissa (Tampere, Pori). DVD:n voi tilata oman kirjaston kautta lainaksi.
On olemassa Agatha Award, jonka on Agatha Christien kunniaksi perustanut Malice Domestic -järjestö. Kirjallisuuspalkinto jaetaan vuosittain järjestön kokouksessa. Järjestön kotisivu on osoitteessa http://users.erols.com/malice/ ja sieltä löytyy tietoa myös Agatha Awardista. Vuonna 1999 parhaasta romaanista palkinnon sai Earlene Fowler teoksestaan Mariner's compass.
