Suomenkielistä aineistoa voi etsiä Helmet -verkkokirjastossa siten, että valitset hakusanaksi ”kuvakirjat” sen jälkeen valitset sivuston vasemmasta reunasta aineisto kirjat → kokoelma kaunokirjat → kieli →julkaisuaika, josta voit valita aineiston julkaisuajan mukaan. Kysyjää suositellaan kuitenkin asioimaan kirjaston tietopalvelussa, jossa, aihetta voidaan tarkastella perusteellisimmin.
Lastenkirjallisuuden hankintaperiaatteita ohjaa asiakaslähtöisyys, yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa sekä monikulttuurisuus. Kirjastoon pyritään valitsemaan aineistoa, joka edistää luku-, kirjallisuus- ja musiikkiharrastusta. Lisäksi uuden aineiston valinnassa pyritään siihen, että kokoelmassa olisi näytteitä niin perinteisistä kuin uudemmistakin...
Nimikirjaimet I. T. on esimerkiksi venäläisellä Ivan Turgenevilla (1818 - 1883). Myös runoilija ja näytelmäkirjailija Ilpo Tiihosen (s. 1950) nimikirjaimet ovat I. T., samoin näytelmäkirjailija Ilpo Tuomarilan (s. 1948). Toimittaja Ilmari Turja (1901 - 1988) kirjoitti näytelmiä, murrejuttuja ja pakinoita. Japanilaiselta runoilijalta Ishikawa Takubokulta (1886 - 1912) on suomennettu yksi runokokoelma (Syötäviä runoja, 2002).
Voitte lukea lisää kirjailijoista ja heidän tuotannostaan esimerkiksi Kirjasammosta, johon on linkki alla.
http://www.kirjasampo.fi/
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet :
Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr.
Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007.
Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker.
Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006.
http://finna.fi
Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite :
The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac…
Nettilinkkejä :
http://www.doria.fi/handle/10024/97901
https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599
http://aiic.net/page/3853/aiic-red-t-and-fit-introduce-the-first-...
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Suomen kunnallislehdestä, vsk.1957-1958 löytyi nimenmuutokset vain Tampereelta ja Lauritsalasta (nyk. Lappeenrantaa). Jotkut kunnat muuttivat Itsenäisyydenkadun sijasta nimen Vapaudenkaduksi. Näitä olivat Oulu, Tornio ja Forssa. Varkaus ja Riihimäki muuttivat puistonsa Itsenäisyyden puistoksi. Valkeakoski muutti torinsa Itsenäisyydentoriksi ja Kokkola "päätti periaatteessa muuttaa jonkin torin Itsenäisyyden toriksi tai kadun Itsenäisyydenkaduksi". Eli käytännöt vähän vaihtelevia, mutta nämä päätökset tehtiin Suomen itsenäisyyden 40 v kunniaksi.
Puhelinlaitosten liitto julkaisi vuonna 1981 Kaarina Helakisan saturunon elefantti Kostin puhelimen hankinnasta nimellä Satupuhelin eli Kuinka norsu Kosti telefoonin osti. Parikymmensivuinen julkaisu on Olli Luotosen kuvittama. Jos pelkkä runoteksti riittää, vaivattomimmin sen löytää Helakisan lastenrunojen kokoelmasta Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-88 (Otava, 1988). Tässä runon nimenä on Taikapuhelin ja kuvitus Jori Svärdin.
Näin alkaa "kertomus siitä, kuinka elefantti Kosti telefoonin osti": "Norsu Kosti / puhelimen osti. / Siitä alkaa juttu. / Hän luuria nosti: / ohoh! sattuipa juuri / vallan mainiosti!"
Karjalan Pyhäjärven leveintä ja kapeinta kohtaa ei saatavilla olevista lähteistä löytynyt. Kiteen kunnalla on karttapalvelu osoitteessa https://kitee.karttatiimi.fi/, jossa pystyy arvioimaan välimatkoja ”Mittaa” -toimintoa käyttämällä. Palvelu koskee järven Suomen puoleista osaa.
Karttapalvelun suuntaa antavien mittaustulosten perusteella järven levein selkä olisi sen eteläosassa sijaitseva Lentteenselkä Pirttiluodosta Pappilanniemeen mitattuna. Kapein kohta puolestaan vaikuttaisi olevan Syrjälänsalmi.
Lähteet:
Karjalan Pyhäjärvi Ry: Yleistä Pyhäjärvestä
Kiteen kunnan karttapalvelu: https://kitee.karttatiimi.fi/
Suomen ympäristökeskuksen www-sivusto Natura 2000 -alueista: Valtioneuvoston päätös 2018 tietojen tarkistamisesta ja...
Eläimistä löytyy Internetistä valtavasti tietoa, mutta voit aloittaa vaikka Makupalat.fi sivuilta osoitteessa https://www.makupalat.fi/fi/k/1989%2B32308%2B114424/hae?category=114423…
R. E. Toresenilta on suomennettu kahdeksan kirjaa: Hevoskuiskaajan arvoitus, Kadonneiden rahojen arvoitus, Metsän arvoitus, Murheellinen arvoitus, Murtovarkaiden arvoitus, Pyromaanin arvoitus, Ranskalainen arvoitus ja San Silvon arvoitus. Kirjat on alun perin kirjoitettu norjaksi, mutta julkaistu Ruotsissa, myös suomenkieliset. Kirjailijasta ei valitettavasti löydy tietoja. Kirjat kuuluvat Pollux-hevoskerho-sarjaan. Ehkä kerhossa tiedettäisiin tekijästä jotakin:
http://www.polluxinfo.com/
Datanomiharjoittelijamme neuvoi, että tällaisen sivun voisi tehdä CSS-ohjelmalla.
Helmet-kirjastossa on lainattavissa Korpela, Jukka: CSS-tyylit. Kirja on saatavina myös sähköisenä. Lataamiseen tarvitsette kirjastokortin numeron ja tunnusluvun/PIn-koodin.
Lataamisohje:
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Hyvä, että saat kirjan palautettua joulun jälkeen.
Kirja oli jo hieman myöhässä, mutta selviät melko pienellä maksulla (3€)
Seuraavan muistutuksen tuloa emme voi estää muutoin kuin uusimalla kirjan (ja sehän ei tässä tapauksessa onnistu, koska kirjsta on varauksia).
Muistutukset lähtevät järjestelmästä automaattisesti eli muistutusten kirjoittelu ei vie kenenkään työaikaa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, mutta sielläkään ei kukaan tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Keanu Reevesin ja Alexandra Grantin teoksia Ode to happiness (Steidl Publishers, 2011) tai Shadows (Steidl, 2014) ei ole minkään suomalaisen kirjaston kokoelmissa.
https://www.finna.fi/
https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
William Shakepearen näytelmien julkaisujärjestyksestä ei ole täyttä varmuutta. Näytelmistä on olemassa listoja, joita voit tarkastella alla olevista linkeistä.
Teoksessa Anthony Holden: William Shakespeare (suom. Kaisa Sivenius, Gaudeamus, 2003) sivuilla 397 - 398 on lista Shakespearen suomennetuista teoksista julkaisuvuoden mukaan.
Teosten suomennokset löydät helposti Suomen kansallisbibliografia Fennicasta teoksen alkukielisellä nimellä. Joistakin
https://www.britannica.com/biography/William-Shakespeare/Chronology-of-Shakespeares-plays
http://www.shakespeare-online.com/keydates/playchron.html
htthttps://www.thoughtco.com/list-of-shakespeare-plays-2985250ps://www.bardweb.net/plays/timeline.html
https://www.jyu....
Astrid Lindgren -sivuston mukaan laulu on tehty kirjan julkaisemisen jälkeen elokuvaa varten. Laulun sanoja ei ole kirjan suomennoksessa. Elokuvasta on olemassa versio, jossa on suomenkielinen ääniraita. Tässä kohtauksessa etsimäsi kohta lauletaan näin:https://www.youtube.com/watch?v=U991pO3ZLWI (noin kohdasta 0:45 alkaen)Laulu sisältyy myös näytelmään ”Ronja Ryövärintytär” (Näytelmäkulma, 1987), jonka on suomentanut Tuovi Paju. Näytelmän teksti on Taideyliopiston Sörnäisten kampuskirjastossa. Cd-levyllä Rönnin kesäteatteri: ”Ronja Ryövärintytär” (Eräjärven Työväen Näyttämö, 2004) on teatterimusiikkia tästä näytelmästä. ”Susilaulusta” esitetään tällä levyllä ensimmäinen säkeistö (eri sävelmällä kuin elokuvassa).Laulu voi sisältyä myös...
Tarkoitat varmastikin Kai Linnilän ja Seppo Saraspään kirjaa: "Punainen tupa ja erämaa : Rikkaan arjen allakka", joka ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2000. ISBN 951-31-1626-3.
Kirja on järjestetty almanakan tapaan kuukausittain. Se sisältää lyhyitä, huumorin pilkkeellä kirjoitettuja artikkeleita ajankohdan töistä, perinteistä, kasveista jne. Ja tietenkin ruoanvalmistusohjeita.
Jori on Suomessa käytetty muoto Georgista eli Yrjöstä.
Lisää tietoa löytyy kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Kirjoja voi kysellä kirjastoista.
