Ensimmäisenä varsinaisena rynnäkkökiväärinä pidetään toisen maailmansodan aikaista saksalaista Sturmgeweher 44:ää, jonka nimestä tuli koko asetyypin nimi. Jo ensimmäisessä maailmansodassa käytettyä venäläistä Avtomat Fjodorovaa on myös pidetty ensimmäisenä rynnäkkökivääriä vastaavana aseena.Lähteet:Rynnäkkökivääri – WikipediaSturmgewehr 44 – WikipediaHistoric Firearm of the Month, February 2000
PallasPro-aineistohaun mukaan uutuusteos on parhaillaan hankinnassa siellä Torniossa. Varauksia voi tehdä kun kirja on tullut kustantajalta kirjastoihin. Tarkista tilanne kuitenkin omasta kirjastostasi.
Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.
Torinon 2006 talviolympialaisten avajaisten ohjelmajärjestys kertoo seuraavaa ohjelmanumerosta Italian passion / Flag wawers:(Olen kääntänyt tämän vapaasti englanninkielisestä tekstistä. Katsoin itsekin avajaiset ja näin tämän ohjelmanumeron.):
Yhteenveto: Lipunheiluttajat (koreografia: Stefano Mosele)
(musiikki: traditionaalinen vanha musiikki, 48 muusikkoa, rummut ja trumpetit)(pukusuunnittelu Gabriella Pescucci).
"Lipunheiluttajat tulevat areenalle, he tulevat taitoineen eri puolilta Italiaa. He täyttävät soljuvalla taidollaan "lavan" samalla kun lippujen värikkyys ja vanhan musiikin rytmi rumpuineen ja trumpetteineen säestää heitä. He esittävät lipunheilutustyyliä, joka lähtee aivan keskiajalta renessanssiin ja siitä pienempimuotoisiin...
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Tanskalaiselokuva Russian Pizza Blues (1992) on näytetty MTV3-kanavalla elokuussa 1999.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan elokuvasta ei näyttäisi olevan DVD-versiota lainattavissa Suomen kirjastoista.
Mahdollista ostettavaa DVD-kappaletta voi yrittää etsiä esimerkiksi verkon myyntipalstoilta.
Elokuva on mahdollista katsoa suoratoistona KAVIn tiloissa Helsingissä, joko kirjastossa tai Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteellä.
Päivi Heikinheimo ja Eero Erkkilä ovat levyttäneet suomeksi dueton "Ai nostri monti" Verdin oopperasta "Il trovatore" nimellä "Vuorille kauas vaeltakaamme". Duetto alkaa: "Oi kuule mua". Suomenkielisen sanoituksen tekijä on tuntematon. En löytänyt suomenkielistä sanoitusta kirjoitettuna enkä muita suomenkielisiä versioita tästä duetosta. Suomenkielinen versio tästä duetosta on harvinainen.
Leena Vallisaari on suomentanut oopperan libreton. Tämä suomennos ei ole tarkoitettu laulettavaksi. Siinä tuo kohta on käännetty: "Me palaamme vuorillemme."
Yleensä oopperat esitetään nykyään alkukielellä ja tekstitettyinä. Oopperan tekstittäminen on yksi kääntämisen muoto. Se on eri asia kuin laulettava käännös.
Lähteitä:
Fenno :...
Singerin kattavasta sarjanumerolistauksesta ei löytynyt, outoa kyllä, tuota numeroa,https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-… ajoittajasta löytyi tieto, että kone on valmistettu USA:ssa 1925 New Jerseyssä Elizabethportin tehtaalla, https://serial-number-decoder.com/singer-sewing-machines/singer-sewing-…. Elizabethportin tehdas, https://www.singersewinginfo.co.uk/elizabethport.
Ohjeita ajoitukseen, https://www.singermachines.co.uk/faq/finding-model-from-serial-number.h…
Arvioita arvosta kannattaa pyytää antiikkikauppiailta, Bukowskis, https://www.bukowskis.com/fi tai Helander, https://helander.com/
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on ennenkin kysytty Kaija Väreestä. Tässä linkki silloiseen vastaukseen: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=695cfed0-b5b3-4b4…
Myös Kysy museolta -palvelussa on etsitty tietoa Kaija Väreestä:
http://www.kysymuseolta.fi/teatterimuseo/#!id=52
Lapuan historiallisesta tietokannasta Helemistä löytyy kuva Väreen maalaamasta teoksesta Anna Sjöstedtin muotokuva (1949):
http://helemi.lapua.fi/index.php?iContentID=1064
Valitettavan vähäisiksi siis jäävät tästä taiteilijasta löytyvät tiedot.
Peltolammin kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/peltola/ löytyy linkit sekä Multisillan että Peltolammin pieniin historiikkeihin. Jutuissa on mainittu myös muutama lähdeteos, joista saa lisätietoa.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava kirja: Reinikainen, Juha, Eränkäynnistä aluerakentamiseen: Peltolammi, Multisilta ja Lakalaiva. Kirja löytyy luokasta 92.843. Metsossa on myös nk. Pirkanmaa-kokoelma asiakkaiden käytössä ja sieltä löytyy Peltolammiseuran julkaisemaa Peltolammiseuran tiedotuslehteä (ensimmäinen numero vuodelta 1969) ja näistä lehdistä luultavasti saa hyvää ja tarpeellista informaatiota tutkielmaasi varten.
Laulupuu-ohjelmasarjaa esitettiin vuosina 1987 - 1989.
Laulupuusta on tietoa Ylen Elävässä arkistossa sekä Elonet Kansallisfilmografiassa.
Sarjasta tehty videotallenne sisältää yhdeksän jaksoa, mutta lähteistä ei käy ilmi onko kyseessä vain valikoima vai koko sarja.
Sarjan jaksojen kokonaismäärää voi tiedustella Ylen palautesivun kautta.
Choir - Boys do't sing -ohjelman lopputeksteissä kuultu sävellys on:
Le carnaval des animaux (Eläinten karnevaali) soitinyhtyeelle, 14 osaa. Säveltäjä Camille Saint-Saëns. Orkesteriteoksen kesto 22 - 30 minuuttia.
Ohjelmassa kuullun osan nimi on Aquarium.
Linkki kappaleen tietoihin. http://en.wikipedia.org/wiki/The_Carnival_of_the_Animals
tai
http://www.youtube.com/watch?v=AsD0FDLOKGA&feature=related
Aquarium -osaa on käytetty lukuisissa elokuvissa.
Muun muassa Malickin Days of Heaven (Onnellisten aika) -elokuvan teemana tai Simpsonien jaksossa
"The Wife Aquatic".- Walt Disney's Beauty and the Beast (Kaunotar ja hirviö) -elokuvan teema on saanut siitä vaikutteita.
Ruotsinkielisessä Bach-elämänkerrassa kyseisestä soittimesta käytettiin nimeä "cittra" (Bengtsson: Bach och hans tid). Musiikkisanakirjasta (Brodin) puolestaan löytyy cittra-sanalle käännös: "sitra". Samassa teoksessa mainitaan Bellmanin soittaneen kielisoitinta nimeltä "citrinchen" ja kyseisestä soittimesta löytyy myös kuva.
Vastauksen löytäminen oli kovin vaikeata, pahoittelen sen viivästymistä. Darren Shanin uusinta nuortenkirjaa Kuoleman koetukset ei ole ainakaan näillä näkymin tulossa kirjastoihin. Tämä johtuu siitä, ettei sitä ole myynnissä kirjakaupassa. Pokkarina se on kuitenkin ostettavissa lehtipisteissä ja R-kioskeissa.
Pikaisella nettihaulla löytyi seuraavia vinkkisivuja:
http://www.elinarouhiainen.com/fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Elina_Rouhiainen
Vaski kirjastojen haussa löytyy Rouhiaisesta tietoa myös kirjan muodossa.
Käytä tarkennettua hakua. Merkitse Elina Rouhiainen aiheeksi ja rajaa hakutulosta kielellä ja aineistolajilla.
https://vaski.finna.fi/Search/Advanced
Aiheesta löytyy painettuna Heljä Pullin toimittama julkaisu nimeltään Parikkala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754.
Parikkalan kirjastosta löytyy sitä yksi kappale, joka on käytettävissä lukusalissa.
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Parikkala+papiston+laatimassa+Vanhan+Suomen+v%C3%A4est%C3%B6luettelossa+1754+&type=AllFields&limit=20&sort=
Myös Sukututkimusseuran kirjastossa on yksi kappale, joka myöskin on käytettävissä vain kirjastossa.
http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=7217&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0
Kansallisarkistosta sitä ei löytynyt, sieltä löytyy alkuperäinen asiakirja Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien...
Tammikuun 1960 Aamulehdet löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Kuvia ja artikkeleita niistä voi skannata pääkirjaston mikrofilmihuoneessa käytettävissä olevilla laitteilla. Koneet ovat varattavissa asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (maksimikäyttöaika 3 tuntia päivässä).
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi
