Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Mukavaa, että kirjastotyö kiinnostaa teitä! Helsingin kaupunginkirjaston työhönotto on nykyään osa Helsingin kaupungin työhönottoa. Tässä avoin hakemuslomake, jonka voitte täyttää ja lähettää, https://response.questback.com/isa/qbv.dll/ShowQuest?QuestID=5052219&sid=qWrrHytvhN
Suomi on sen verran kapea maa, että paikallisajat mahtuivat 45 minuutin sisälle. Kuopion aika olisi n. 10 minuuttia edellä Jyväskylän aikaa ja Tampere 10 minuttia jäljessä, Lisätietoa paikallisajasta Suomi9000 -sivustolla: https://www.suomi9000.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-19nl.htm
Lähde: Pikkujättiläinen, WSOY 1985
Medical News Today -nettilehdessä kerrotaan, että kolapähkinän uutetta on käytetty paitsi elintarvikkeiden lisäaineena myös lääkinnällisiin tarkoituksiin, kuten ruoansulatusvaivoihin. Sivuston mukaan Journal of Biosciences and Medicines on raportoinut tutkimuksesta, jossa on havaittu kolauutteessa antibakteerisia ominaisuuksia. Healthline.com kertoo, että aiemmin kolauutetta on käytetty tietyissä laihdutuslääkkeissä ja reseptivapaissa piristeissä.
Health benefits of the kola nut. Medical News Today. https://www.medicalnewstoday.com/articles/319626. (Viitattu 20.10.2021)
Forms and uses. https://www.healthline.com/health/kola-nut#forms-and-uses. (20.10.2021)
Kakko-sanalla on suomen murteissa useita merkityksiä. Useimmiten kakko merkitsee reiätöntä leipää, hiivaleipää, leipäkakkaraa. Joillakin seuduilla kakko-sanaa on kuitenkin käytetty merkityksessä kakku eli makea (vuoassa paistettu kookas) leivonnainen tai pikkuleipä.
Suomen murteiden sanakirja mainitsee esimerkin Vampulasta: "Kyl se ikä̀väm muutteen tekì ko kakòsta leìpääv vetì" (kun juhlien ja pyhien jälkeen tuli arkiruoat.) Toinen esimerkki on kerätty Raisista: "Juo vain että kakko vajjoo pohhaan" (alas). Tässä kakolla tarkoitetaan ohukaista.
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Hakusanoilla sisarukset ja lastenkirjallisuus löytyy kirjaston tietokannasta monenlaisia kirjoja sisaruudesta. Kuitenkin aivan ensimmäiseksi minulle tuli mieleen runsaasti kuvitettu Teija Rekolan lastenromaani Eetu ja ruma Rusina. Siinä Eetu oppii tykkäämään siskostaan, vaikka aluksi sisko on ihan kamala. Samantyyppinen asetelma on Anneli Kannon kuvakirjassa Perttu Virtanen ja kamala kateus. Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjassa sisaruus on tärkeä aihepiiri. Muita vinkkejä: Langreuterin Kaverit kaikesta huolimatta, Scharenbergin Tänään ei riidellä, Känkäsen Ilo irti, Apo Aapponen!, Jarmanin Isoveli auttaa sekä Franklin-kilpikonnasta kertovat kirjat Franklin ja Harriet & Franklin antaa anteeksi.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
Kiitos kysymyksestä. Helsingin kaupunginkirjasto alkoi käyttää Contant-perintätoimistoa palauttamatta jääneen
aineiston perinnässä 1.3.2002 lähtien. Perittäväksi siirretään aluksi 1.3.02 ja sen jälkeen lainattu 60 vrk myöhässä oleva aineisto. Tätä ennen lainattu aineisto siirtyy perintään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Perittäväksi siirrettävän aineiston alaraja on 8,40 euroa. Perintään siirtyvät aineiston arvo, myöhästymismaksut aikuisten aineistosta ja kirjaston käsittelykulut on 5 euroa/tapaus. http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm
Kirjaston käyttösääntöjen mukaan kirjastokortti on henkilökohtainen, jolloin kortin haltija on vastuussa kortilla lainatusta aineistosta. Tässä tapauksessa Teidän kannattaa sopia asia...
Helsingin pääkirjastossa Pasilassa on topografisia karttoja. Jongunjoen alue ulottuu kolmelle karttalehdelle: 4323 (Vieki), 4324 (Lauvuskylä) ja 4341 (Hattuselkonen).
Kartat ovat käsikirjastokappaleina, joita ei lainata, mutta kopioita voi ottaa hintaan à 30 senttiä.
Kouvolan kansalaisopiston (Salpausselänkatu 38) nuorisoteatteriryhmä 10-12 vuotiaille on jo alkanut tammikuussa, syksyllä alkaa mahdollisesti uusi kurssi. http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Kouvolan nuorisoseura vastaa Kouvolan kesäteatterista. Esityksestä riippuen myös lapsia otetaan mukaan. Sielläkin on varmaan jo harjoittelu kesää varten alkanut, mutta aina voi tietysti kysyä.
Haanojan Haalin nuorisotilojen kerhojen sisällöistä ei kaupungin nettisivuilta kerrota kovin tarkasti, joten niistäkin voi kysyä.
http://www.kouvola.fi/palvelut/nuoriso/perusnuorisotyo/p.html
Ainakin Hanna Haurun teoksen Viimeinen vuosi (2021) päähenkilö on syrjäytynyt mies. Kirjasampo: Viimeinen vuosi https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Aivan kuvan kaltaisen liivin ohjetta en onnistunut löytämään. Tässä muutama muu:
Novita: https://www.novitaknits.com/fi/naisen-virkattu-liivi-novita-pikkusisko-…
Drops Design: https://www.garnstudio.com/pattern.php?id=4232&cid=11
Kokonaisista paloista liivin voi sommitella itse. Isoäidinneliön perusohje löytyy esim. Novitalta: https://1588670.167.directo.fi/@Bin/1265741446aee17f8c63c52ab97e30e5/16…
Taiteen tunnistaminen vaatia aina asiantuntijaa. Voisit kysyä neuvoa esim. Suomen taidegraafikot ry:ltä. Linkki Yhteystietoihin.
Myös monet huutokauppakamarit arvioivat esineitä ja taidetta ilmaiseksi.
Kyseessä on Christine Nöstlingerin Mini-kirjasarja. Siihen kuuluvat seuraavat kirjat:
Mini epäiltynä
Mini hiihtolomalla
Mini hoitaa kotia
Mini ja Miuku-Mauku
Mini joutuu sairaalaan
Mini menee kouluun
Mini merellä
Mini naamiaisissa
Mini on paras
Mini on sankari
Mini rakastuu
Mini saa isoisän
Mini salapoliisina
Mini tapaa joulupukin
Minin syntymäpäivät
Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://finna.fi
http://www....
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Helsingin kaupungin asuntojen ilmanvaihtoa käsittelevällä sivulla kerrotaan asunnon vetoisuuden johtuvan useimmiten "ikkunoiden puutteellisista tiivistyksistä, rakenteiden ilmavuodoista, väärän mallisista tai väärin sijoitetuista tuloilmaventtiileistä tai liian suurista ilmavirroista. Liian alhaiset sisäilman tai rakenteiden lämpötilat saattavat myös aiheuttaa vedon tunnetta." Jos näistä löytyy syy tai syitä vetoisuuteen, kannattaa miettiä ratkaisuvaihtoehtoja.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/terveellinen/sisa/
Lisää tietoa vaikkapa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) sivuilta:
http://www.valvira.fi/ymparistoterveys/terveydensuojelu/asumisterveys/fysikaaliset_olosuhteet
