Kirjastojen yhteistietokanta Melindan kautta löytyy veneilyseurojen historiikkeja ja muutakin aiheeseen liittyvää. Asiasanoina on käytetty sanoja veneily (and) historia:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/TX6TKC8LHURVM558J756IHE9K1L9PMK1G…
Muutama lehtiartikkeli löytyi myös:
- Oikkonen, Markku
Oi niitä kilpaveneaikoja: Nopeat huviveneet yleistyivät Suomessa 60-luvulla (Vene 2012, nro 12, s, 74-78)
- Salkola, Klaus
Sähköiset laitteet helpottavat veneily arkea: elektroniikka mullisti veneilyn. Veneilyelektroniikan kehitys 1970-luvulta lähtien (Kippari,
2015, nro 5, s. 58-63)
Vene-lehti on Helmet-kirjastojen Pasilan kirjastossa vuodesta 1970-alkaen. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1966, joten ensimmäisiä vuosia ei meillä ole.
Lehden...
Useimmista kirjastoista löytyy nuotit sanoineen sisältävä Suuri toivelaulukirja-sarja, jossa on useita osia. Lisäksi voit hakea kappaleen nimen mukaan pääakaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) haluamaasi kappaletta ja saat tietää mihin teokseen kyseinen kappale sisältyy.
Joidenkin artistien kotisivuilta saattaa löytyä myös laulujen sanoituksia.
Kopioida voi paikan päällä kirjastossa. Yhden kopiosivun hinta on yksi markka.
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
Kuten muullekin inhimilliselle toiminnalle, myös sodalle on luotu oikeussäännöt, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Näistä tärkeimmät ovat neljä Geneven sopimusta, jotka kaikki maailman valtiot ovat ratifioineet eli ottaneet osaksi omaa lainsäädäntöään.
Sodan säännöt suojelevat erityisesti siviilejä, haavoittuneita ja vangittuja. Taistelijoiden keskinäisestä väkivallasta ei rangaista, koska säännöt on laadittu tilanteisiin, jossa sodan osapuolet käyttävät tappavaa voimaa toisiaan vastaan. Niitä sovelletaan vain aseellisissa selkkauksissa, kun konflikti on jo alkanut.
Geneven sopimusten lisäksi on olemassa myös esimerkiksi tiettyjen aseiden käyttöä kieltäviä sopimuksia.
Lisätietoa asiasta löytyy Punaisen ristin sivuilta: https...
Kysymyksen kuvaus voisi viitata – tapahtumapaikkaa lukuunottamatta – Laura Ingalls Wilderin kirjaan Luumujen poukama (Gummerus, 1964). Siinä on 337 sivua.
Seuraavissa kirjoissa on tutkittu kioskikirjallisuutta:
Kallioniemi, Kari
Porvariskodista maailmankylään : populaarikulttuurin historiaa
2. uud. p. 1995
ISBN 951-29-0522-1
- sivuilla 169-174 on kioskikirjallisuuden historiasta.
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä. 1975, 2. P 1984.
Törrönen, Jukka
Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa : Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa 1996, ISBN 951-34-0710-1.
LINDA-yhteisluettelosta löytyi Kaisa Simolan kaksi opinnäytettä:
Simola, Kaisa
Kioskikirjallisuuden struktuureja : näkökulmia kioskiromaanien maailmaan
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1981
Pro gradu -työ, Yleinen kirjallisuustiede
Simola, Kaisa...
Asetan ehdolle seuraavaa. Näitä voi kysellä kirjastosta:
1.
Tekijä Fritz, Oz (esitt.)
Teoksen nimi All around the world / Oz Fritz
Julkaisutiedot [S.l.] : Sub Rosa, 2004
CDLEVY
äänimaisema
ambient
kollaasit
2.
Tekijä Denny, Martin (esitt.)
Teoksen nimi Afro-desia : The exotic sounds of Martin Denny
Julkaisutiedot [S.l.] : Liberty Records, Caroline Records, p1995
Huomautus Julkaistu alunperin 1959.
Sisällys Tsetse fly. Ma'chumba. Jungle drums. Cubano chant. Baia. Swamp fire. Temptation. Simba. Mumba. Aku aku. Raftero. Siboney.
Esittäjä Martin Denny, The Randy Van Horne Singers (voices), Julius Wechter (perc), Augie Colon (perc), Harvey Ragsdale (b, mar).
Kieli Soitinmusiikki
Aineistolaji CDLEVY / CDSKIVA
sademetsät
äänimaisema...
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Ensimmäiset rahat lyötiin Lyydiassa noin 560 eKr. Aiheeseen voi tutustua lisää esim. Rahapajan sivuilla http://www.suomenrahapaja.fi/fin/about_money/the_history_of_money.
Seuraavista kirjoista voi olla apua lisätiedon hakemisessa: Rahan nousu, maailman rahoitushistoria ; Niall Ferguson : Coins and currency, an historical encyclopedia ; Snodgrass, Mary Ellen : A history of money, From ancient times to the present day ; Davies, Glyn.
Täsmällistä listaa kymmenestä käännetyimmästä kirjailijasta ei ole olemassa, sillä aivan tarkkoja lukuja ei ole saatavilla mistään. Käännöksistä voi hakea tietoa FILI:n Käännöstietokannasta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Tietokannan mukaan näyttää siltä, että eniten käännöksiä eri kielille on julkaistu Tove Janssonin ja Mauri Kunnaksen lastenkirjoista. Kannoilla tulevat klassikoista Sakari Topelius ja uudemmista tekijöistä Aino Havukainen ja Sami Toivonen sekä Sinikka ja Tiina Nopola. Yli kymmenelle kielelle on käännetty kirjoja myös ainakin seuraavilta tekijöiltä: Timo Parvela, Salla Simukka, Hannu Mäkelä, Irmeli Sandman Lilius, Leena Krohn, Bo Carpelan, Riitta Jalonen, Kristiina Louhi ja Markus Majaluoma.
Tällainen oikeus on vain tieteellisillä ja maakuntakirjastoilla, jotka voivat laillisesti korvata julkaisuista puuttuvia osia (esimerkiksi yksittäisiä tietosanakirjan varastettuja sivuja) valokopioimalla. On tietenkin epätodennäköistä, että kukaan puuttuisi tällaisiin kansikopioihin, mutta tavallisella kunnankirjastolla ei edes näin vähäiseen kopiointiin ole sinänsä lupaa.
Asian voi tietysti hoitaa helposti tekemällä tekstinkäsittelyohjelmalla näihin erillisiin koteloihin kannet, joissa on kaikki olennainen tieto. Kuvan skannaaminen tällaiseen ei kuitenkaan ole laillista, mutta faktateksti sinänsä on vapaata.
Heikki Poroila 27.9.2011
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivujen osoite on http://www.tampere.fi/kirjasto. Tampereen kaupunginkirjaston lasten osaston sivujen kautta löytyy ehkä jotakin kiinnostavaa osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset. Kaikkien Suomen yleisten kirjastojen yhteiset verkkosivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi. Tämän osoitteen kautta löytyy myös joitakin pelejä. Hyödyllinen ja hyvä linkkihakemisto verkossa on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tekemä Makupalat-hakemisto. Se on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm. Täältä on linkkejä vaikka mihin: peleihin, aikatauluihin ja kaikkeen mielenkiintoiseen ja hyödylliseen.
Arkistolaitos säilyttää lainhuudatusasioiden pöytäkirjoja. Kannattaa kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen. Arkistolaitoksen yhteystiedot löytyvät täältä: https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Suomen Akatemian Kysy tieteestä -palstalla on kysytty koko maapallolle mahtuvien ihmisten määrästä. Vastauksessa on pohdittu asiaa ottamalla huomioon mm. maapallon pinta-ala, maapinta-ala, maapallon asumiskelpoinen pinta-ala, ruoan ja muiden resurssien tuotanto ja maapallon todellinen kestokyky mm. ravinnontuotannon kannalta. Eri seikat huomioon ottamalla saadaan erilaisia lukuja. Myös Suomen suurin mahdollista asukasmäärää riippuu näistä samoista muuttujista, eikä yhtä lukua ole mahdollista antaa.
Alla linkki Kysy tieteestä -palstan vastaukseen:
https://www.aka.fi/fi/tietysti/kysy-tieteesta/miten-paljon-ihmisia-mahtuu-elamaan-maapallolle/#5fd351d5
Runo on nimeltään ”Ääniä sieluni ovenraosta” ja se löytyy kokoelmasta Anna minä kumoan vielä tämän maljan (Weilin + Göös, 1977)
Vaski-verkkokirjastossa:
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.138326
