Voisiko kyseessä olla Liisa Karakorven Lentävä Lallero? Kirjassa äiti leipoo vihreää yrttileipää. Tarinan poika haluaa ison, mustan koiran, mutta paikalle ilmaantuukin lentävä corgi (?) Lallero, joka vie tytön ja pojan lentävässä pulkassa matkalle fantasiamaailmaan, jossa on jättiläisiä sun muuta jännittävää!
Hei,tässä muutama vaihtoehto:Skimap.org Karttoja eri maista, joissa esitellään hiihtolatuja ja reittejä. Tässä Grönlannin (Greenland) kartat: GreenlandArtic Circle Trail:Tietoa Grönlannista ja vaellusreiteistä, myös talvireiteistä. Arctic Circle Trail - Official website10 Best trails and hikes in Greenland10 erilaista reittiä Gröölannissa, sisältää kartat ja kuvia.10 Best trails and hikes in Greenland | AllTrails
Peninkulmasaappaat (seitsemän peninkulman saappaat) esiintyvät tunnetuimmin jätillä sadussa Peukaloinen, ja Peukaloinen varastaa ne häneltä. Saappaiden avulla Peukaloinen pystyy ottamaan valtavia harppauksia ja päätyy kuninkaan sanansaattajaksi. Peukaloinen on alkujaan suullisesti kerrottu kansansatu, joka julkaistiin kirjallisesti Charles Perrault'n muokkaamana satukokoelmassa Hanhiemon tarinoita (ransk. Contes de ma mère l'Oye) Ranskassa vuonna 1697. Lähde: Wikipedia
Laulu Kaksin julkaistiin alkujaan vuonna 1972 single-levyllä. Ainoa cd-versio siitä näyttää olevan Bo Anderssonin itse julkaisemalla cd:llä "Kiirehdi rakkain... Erna Tauro flyygelin ääressä seuranaan Bo Andersson" (BOCD-4, 2004)
Valitettavasti tätä cd:tä ei näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä Kansalliskirjaston kansalliskokoelmassa se toki on, mutta ainoastaan kuunneltavissa paikan päällä, ei lainattavana.
Sama tilanne on myös laulun ruotsinkielisellä versiolla, Tillsammans, joka on Anderssonin julkaisemalla cd:llä Skynda dig älskade (BOCD-1, 2001).
Lihansyöjäkasveista kerrotaan useassa kasvikirjassa, esimerkiksi seuraavissa:
Kirjassa Kasvien maailma 3 (Otavan iso kasvitietosanakirja), kohdassa lihansyöjät, kerrotaan lihansyöjäkasveista ja niiden erilaisista eläinten pyydystämiseen kehittyneistä pyyntilaitteista.
David Attenborough kertoo myös erilaisista lihansyöjäkasveista kirjassaan Kasvien salaperäinen elämä. Tässä kirjassa on runsaasti kuvia erilaisista lihansyöjistä.
Suomen luonto sarjan kirjassa Kasvit(1) kerrotaan Suomessa kasvavista eläinravintoa käyttävistä kasveista, joita on yksitoista lajia.
Näiden kirjojen saatavuuden näet aineistotietokannastamme osoitteesta http://www.helmet.fi.
Alla joitakin mielestäni hyviä lastenkirjoja, joissa eläimet ovat pääosassa. Monia muitakin löytyy.
- Kaiken maailman eläinsadut / toimittanut Katriina Kauppila ; kuvittanut Matti Pikkujämsä
- Suomen lasten eläinsadut / kuvittanut ja toimittanut Pirkko-Liisa Surojegin
- Satayksi dalmatiankoiraa / Dodie Smith
- Nalle Puh / A. A. Milne
- Ruohometsän kansa / Richard Adams
- Kaislikossa suhisee / Kenneth Grahame
- Korppi ja korven veikot / Jukka Parkkinen (ja muut Parkkisen Kalevi Korpista kertovat kirjat)
- Pekka Töpöhäntä -kirjat / Gösta Knutsson
- Rakastunut krokotiili / Hannu Hirvonen
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Aylan poika Durc ei esiinny sarjassa enää ensimmäisen osan jälkeen, vaikka hän Aylan ajatuksissa toki onkin. Mammutin metsästäjät -kirjassa Ayla pohtii myös mahdollisuutta lähteä etsimään poikaansa, mutta hylkää ajatuksen, koska uskoo, että olisi epäreilua irrottaa poika klaanista, jonka parissa hän on kasvanut. Ayla ei myöskään tiedä, missä klaani nykyään asuu.
Vuonna 2002 antamassaan haastattelussa Jean M. Untinen-Auel paljasti jo ennen sarjan viimeisen osan ilmestymistä, etteivät Ayla ja Durc lukijoiden toivomuksesta huolimatta tule enää koskaan tapaamaan.
Untinen-Auelin haastattelu:
https://bookpage.com/interviews/8132-jean-auel#.V6LQM3rUWd5
Tietoa Durcista Wikia-sivustolla: http://earthschildren.wikia.com/wiki/Durc
Vuotunki-nimen alkuperää käsittelevät mm. T. I. Itkonen ja A. Räisänen artikkeleissaan. Nimi saattaa johtua saamen verbistä vuottet, ‘jäljittää, löytää (jonkin eläimen) jäljet’. Nykypohjoissaamessa sana on vuohttit.
Vuotunki paikannimenä esiintyy lähinnä Kuusamon alueella, esimerkiksi Vuotunkijärvi. Vuotunkia sukunimenä voi tutkia kuusamolaissuvuista tehdyistä sukuselvityksistä.
Artikkelit:
Itkonen, T. I. (1920). Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella. Virittäjä, 24, 49. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/27779.
Räisänen, A. (2005). Saamelaisjäljet Kuusamon ja Posion paikannimistössä. Virittäjä, 109(3), 336. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/40417.
Valitettavasti emme tunnistaneet etsimääsi laulua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei,Valitettavasti Antti Ketosen lauluun Tähän matkaan tarvitaan kaksi ei löydy nuottia Suomen yleistä kirjastoista. Veikkaukseni on, että kyseistä kappaletta ei ole julkaistu, ainakaan vielä kaupallisena julkaisuna nuotti-versiona ollenkaan.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa on tehty vuonna 2003 opinnäytetyö lastenkirjastotyöstä:Berg, Kaisu - Soikkeli, Elissa, Tutkimus lastenkirjastotyöstä Suomessa. Oulu, 2003.AMK-opinnäytetyö : Oulun seudun ammattikorkeakoulu, kaupan ja hallinnon yksikkö, kirjasto- ja tietopalvelun koulutusohjelma. Opinnäytteen lopussa on melko kattava lähdeluettelo aiheesta. Se löytyy Oulun Ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lastenkirjastotyön nykynäkymiä esittelee myös Vuokko Blinnikan artikkeli ”Uudistuva lastenkirjastotyö” teoksessa Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia (Tammi 2003, s. 148–152).
Tuore opinnäytetyö Oulun yliopistossa on
Lindström, Anni, Lasten- ja nuortenkokoelmien kehittäminen ja arviointi :...
Valitettavasti näistä tanskalaisista nuorten salapoliisisarjojen kirjoittajista ei löydy tietoja suomeksi. He ovat yhdessä kirjoittaneet 12-osaisen Jan-sarjan, joka suomennettin 1970-luvulla sekä teokset Nelitoistavuotias salapoliisi, Käykää päälle, pojat ja Nuoret salapoliisit (nämä kolme kirjaa kertovat samoista henkilöistä ja tämä kolmiosainen sarja suomennettiin 1950-luvulla).
Internetistä löysin pari sivua, joilta saa kirjailijoiden synnyin- ja kuolinajat sekä luettelot heidän tuotannostaan, tanskankielisinä.
Osoitteet ovat http://www.bibliografi.dk/forfatter.asp?nr=48 (samalta sivulta löytyvät tiedot molemmista kirjailijoista) ja http://www.gravsted.dk/person.php?navn=knudmeister (täältä löytyy jopa kuva kirjailija Meisterista).
Emme löytäneet termille virallista käännöstä. Sanakirjoista sitä ei löytynyt ja suomalaiset hajuvesikaupat eivät käytä termin käännöksiä omissa luetteloissaan.
Suomessa 'skin scent' tai 'skinscent' -tuotteet ryhmitellään yleensä hajuvesiksi tai parfyymeiksi. Näyttää siltä, että tietyt hajuvesimerkit käyttävät termiä tuotteittensa nimissä, vaikka ne ovatkin aivan tavallisia hajuvesiä. Näitä ovat mm. Estee Lauder ja New West.
Tuotenimien ulkopuolella termiä käytetään yleensä lainausmerkeissä, mikä viittaa sen epävirallisuuteen. Eräässä internet-sivustossa termi oli käänetty muotoon "ihotuoksu": http://www.shopping4net.fi/Kauneudenhoito/Naisille/Parfyymit/Eau-de-par…
Alla joitakin tutkimuksia ja lehtiartikkeleita aiheestasi. Lähteesihän eivät saa olla kovin vanhoja, vanhemmissa puhutaan ehkä eri sukupolvista. Näidenkin "oikeat sukupolvet" kannattaa tarkistaa. Lähteet ovat peräisin yliopistojen Arto-tietokannasta. Sopivia asiasanoja ovat ainakin isät, isyys, kasvatus, sukupolvet:
- Isyyden muutos : keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus / Merja Korhonen (Väitöskirja, 1999)
- Isyys eilen ja tänään : eräitä näkökulmia isyydestä / Hannu Mustonen. (pro gradu, 2009)
- Isänä olemisen uudet suunnat : hoiva-isiä, etäi-isiä [i.e. etä-isiä] ja ero-isiä / Jouko Huttunen. (2001)
- Isyyden muutos / Sanna Hyry ja Norma Enbuske. (AMK-opinnäytetyö, 1999)
- Elättäjästä läsnäolijaksi : Kasvatuspuheen...
HelMet-kirjastojen varaukset ovat aina yhdessä jonossa, jota palvelevat kaikki varattavissa olevat niteet. Kyseessä olevasta kirjasta on hankittu 7 nidettä, jotka kaikki ovat varattavia. Vastaushetkellä neljä niteistä on lainassa, yksi odottaa hyllyssä noutoa ja kaksi on matkalla. Kirjan kappaleet ovat siis kaikki liikenteessä, vaikka yksi lainassa olevista onkin pari viikkoa myöhässä.
Jonotusaika riippuu siitä, monenneksiko on päässyt. Koska varauksia on enää kaksi, kysyjän varaus toteutunee lähiaikoina. Viime kädessä jonon purkautumisen nopeus riippuu siitä, kuinka pitkään lainaajat lainojaan pitävät. Jos tulee myöhästelijöitä, odotusaika pitenee. Järjestelmän tietojen mukaan kohta pitäisi kuitenkin jo tärpätä.
Heikki Poroila
Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eli yhä useampi maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (8.5.2014) tai peda.net-kouluverkon maantieteen oppimateriaalisivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/maantieto/ge-rinne/maantieto2/suomi2/1tskrp/kogil
