Helsingin kaupunginkirjastossa osa kirjastoista lainaa muita paitsi viimeisintä numeroa ja osa muita paitsi kahta viimeisintä numeroa. Pääkirjasto ei säilytysvelvollisuuden vuoksi lainaa useimpia lehtiä ollenkaan, joten ne ovat aina käytettävissä paikan päällä. Lehtien tietoja voit katsoa osoitteessa http://libpress.lib.hel.fi/search/index.asp tai menemällä sivulle http://www.lib.hel.fi/ ja valitsemalla sieltä linkin LEHDET.
Kalan savustuksessa on monta vaihetta, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi onko kala suolattu suolaliemessä vai karkealla suolalla, kalan koko ja rasvaisuus, savustuksen kesto ja lämpötila. Lisäksi kalan "ulkonäköön" vaikutta, kuinka kauan savustuksesta on (onko pinta ehtinyt kuivahtaa) ja onko pintaa käsitelty esim. öljyllä.
Kuten huomaat, asiaan vaikuttaa moni tekijä ja tuoreutta on todella vaikea selvittää. Kannattaa varmasti kysyä ihan rohkeasti myyjältä, milloin kala on pyydetty ja milloin savustettu.
Helsingin kaupunginkirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa muihin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin maksamalla kuljetusmaksun, joka on 16 mk 1-3 palautettavaa yksikköä kohti.
Useimmat Helsingin kaupunginkirjastossa järjestettävät kurssit ja opastukset alkavat tammikuun aikana. Tarkemmat tiedot löytyvät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Kirja on palautunut Launeelle.
Palautukset Launeen kirjastoon on syytä jättää suoraan kirjastoon kirjaston aukioloaikoina.
Postilaatikko on tarkoitettu postille, siihen ei saa jättää palautuksia.
Pääkirjastossa on palautusluukku, johon kirjoja voi palauttaa myös aukioloaikojen ulkopuolella.
Kirja voisi olla vuonna 1991 julkaistu Lemmikki Beckerin Ratko Ariadnen lankoja. Tekijä on kehittänyt kirjan idean vanhasta seuraleikistä, ja siitä on tehty myös televisio-ohjelma (1991, MTV). Kirjassa kerrotaan tarinoita, ja kuulijoiden tehtävänä on päätella, mitä on tapahtunut.
Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa. Jos sitä ei ole oman kirjastokimppasi kirjastoissa, voit pyytää kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Osoitetietoja voi etsiä Helsingin vanhoista puhelinluetteloista. Niitä säilytetään Pasilan kirjaston yhteydessä olevassa Helmet-kirjavarastossa. Aineisto on käytettävissä kirjaston aukioloaikoina.
Helmet-kirjavarasto
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Helmetkirjavarasto(1373)
Puhelinluetteloita säilytetään myös Helsingin kaupunginarkistossa. Kaupunginarkistossa on käytettävissä myös Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, mutta se kattaa ainoastaan vuodet 1907-1973.
Kaupunginarkiston aineistoesittelyt
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/tietoa-helsingista/kaupunginarkiston-palvelut/aineistoesittelyt/
Asiaa voi myös yrittää selvittää ottamalla...
Kirjaston kokoelmassa on useita etunimikirjoja, nämä löytyvät hakemalla sanalla etunimet.
Näiden kirjojen joukosta en löytänyt kirjaa, jota ehkä haet. Etunimien stereotypioista on kuitenkin tehty useita gradua, tarkoitatko ehkä jotain tällaista tutkimusta.
Saara Pirkolan Etunimien herättämät mielikuvat -gradu on luettavissa vapaasti verkossa, löydät gradun verkosta nimellä. Muita tutkimuksia voit hakea verkosta googlettamalla etunimet stereotypiat.
Arvelin ensin, että kyse on valtiosta työnantajana, mutta taidatkin ehkä kysyä koulutehtävistä? Valtio-aiheisia ryhmätöitä ja tehtäviä on kyllä muissakin kouluissa, mutta ne saattavat olla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia. Opetussuunnitelmassa on mainittu opetukset osat ja päämäärät, mutta ei tehtäviä ja opetustapoja (Opsit löytyvät Opetushallituksen sivulta, aivan alareunasta, https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot).
Jos taas tarkoitat erikoistumislinjoja lukioissa, esimerkiksi Kulosaaren lukiossa on yhteiskunta- ja talouslinja, https://ksyk.fi/hakijalle/. Helsingin kaupungin lukioiden painotuksia voi etsiä kaupungin sivulta, https://www.hel.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/lukiokoulutus.
Valitettavasti emme kirjastossa tunne sosiaalisen median maailmaa tarpeeksi hyvin ja termi vaikuttaa oudolta. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Varhaisimmat tiedot joita löysin, olivat Mannelin-nimisten syntymäpaikat vuosina1888–1920 (1). Syntymäpaikat sijaitsevat pääasiassa Satakunnan ja Pirkanmaan alueella (Pori, Laitila, Kokemäki, Pöytyä, Lavia, Urjala ja Tampere). Myös Vaasassa ja Helsingissä syntyi Mannelineja tuona ajanjaksona.Alla linkki myös Digi- ja väestötietoviraston sukunimihakuun (2).https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/mannelin.htmlhttps://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Mannelin
Kirjassa Sopulisilppuri:mediakritiikin näkökulmia on Esa Sirkkusen artikkeli Yksi uutinen - monta puntaria s. 61-82. Näistä kirjoista voisi löytyä lisää valittavaksi:Anu Mustonen: Mediapsykologia; Ignacio Ramonet: Median tyrannia. Lisäksi Tiedotustutkimus-lehden numerossa 1993:2, s.46-58 on Veikko Pietilän kirja-arvostelussa esitelty kulttuurilähtöisen uutisutkimuksen lähtökohtia.
Niin & näin-lehden numerossa 2000:4 Erkki Karvosen artikkeli Kaupallisuus journalismietiikan uhkana.
Kysyjän ideoimalle runo-dvd:lle voisi olla kysyntää myös muissa käyttäjäryhmissä, mutta, vammaiskirjaston työntekijänä, vastaan erityisryhmien tarpeita silmällä pitäen. Jäljessä olevissa ohjeissa olen huomioinut selkokielen ohjeistuksia.
Runojen valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota runon pituuteen (mielellään melko lyhyitä runoja) ja kielelliseen ymmärrettävyyteen. Runon ”tapahtumat” saisivat olla tuttuja, arkisia tai yleisesti tunnettuja, kielikuvat konkreettisia. Runot voivat olla kuitenkin monenlaisia: leikillisiä, humoristisia, vakavia.
Puhunnassa / lausunnassa on hyvä huomata: ei liian nopeatempoista lausuntaa, artikuloinnin tulee olla selkeätä ja kuuluvaa. Muutoin ääntä ja äänen väriä voi ja tuleekin varioida, jotta kuulijan...
Foo Fightersin Times like these löytyy useammastakin nuottijulkaisusta: Foo Fighters : One by one (2003) ; Hits 2003 (2003) ; 21st century rock (2003).
Ohjeet lehtien varaamiseen löytyvät HelMet-sivulta (omat tietoni > ohjeet > lehtien varaaminen).
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero".
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista.
Etsimääsi TM Rakennusmaailma -lehden numeroa näyttää löytyvän...
Kun vähän aikaa sitten vastasin kysymykseen, jossa pohdittiin kuvittajan U. Toivo henkilöllisyyttä, rohkenen arvailla, että myös "U. T." on saman henkilön eli Usko Toivo -nimisen piirtäjän signeeraus. Usko Toivo teki sodan aikana joitakin sotatilannekuvia ja vuonna 1945 kuvitti kaksi kustantamo Kirjokannen julkaisemaa satukirjaa. Tuon vuoden kuluttua hänen tekemisistään ei näy jälkiä ainakaan julkaisuluetteloissa. Usko Toivon henkilöllisyydestä en löytänyt tarkempia tietoja.
Heikki Poroila
Useissa kirjastoissa on lainausautomaateissa myös "tarkista varauksesi" toiminto, joka ilmoittaa myös varausten sijainnin, kun näyttää kirjastokortin. Tarvittaessa henkilökunta voi myös auttaa varaussijainnin kanssa jos hankaluuksia ilmenee.
Se onkin mysteeri, miksi kotikunta näkyy ruotsiksi, en osaa siihen sanoa.
