Lastenkirjastotyöstä ja (ehkä vähemmän) sen historiasta löytyy suomeksi mm. seuraavanlaista kirjallisuutta:
Kirjastotyön perusteet (toim. Blinnikka, Holmberg, Lehväslaiho), 1987, s. 78-82
Lastenkirjasto-opas (Suomen kirjastoseura), 1978
Lapsi, kieli ja mieli : lasten kulttuurista ja kirjastosta, 1990
Mäkinen, Ilkka: "Nödvändighet af LainaKirjasto" - modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Närhi, Mauri K: Lukuseurasta kansankirjastoon, 1963, s. 271-275
Voutilainen, Helena: Lastenkirjastotoiminta ja sen asema Suomessa ennen vuotta 1921, 1986
(Pro gradu)
Kirjoja löytyy Helsingin yleisistä kirjastoista lukuun ottamatta Voutilaisen gradua, josta voi tehdä kaukopalvelupyynnön. Lisää kirjallisuutta löytyy ehkä paremmin...
Seuraavassa linkissä on osa Kalevalaa. 15. runo: http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/VIIDESTOISTA.html jossa Lemminkäinen päätyy jokeen ja äiti hänet herättää kuolleista. Kuulemma se on vaarallinen ja kavala, sen yli pitää soutaa kun kuolee. Wikipedia kertoo lyhyemmin ja selkeämmin joesta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuonelan_virta
Google-hakujen lisäksi Finna-palvelusta löytyy haulla "omena maalaukset" muun muassa suomalaiset taiteilijat Maila Järvinen, Lauri Rissanen, Eija-Liisa Löyttyniemi, Gunvor Ekroos, Tapani Raittila, Toini Markkanen, Ritva-Päivi Rantanen, Aimo Kanerva ja Pirkko Valo
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=omena*+maalaukset&type=AllF…
Runo on Ursula Beckertin lastenkirjasta Topi-tonttu menee kouluun (Puck, der wichtel, geht zur schule, suom. Satu Laaksonen, 1982).
Kirjaa ei ole kovinkaan monessa Suomen kirjastossa, ei myöskään sinun verkkokirjastoalueesi kokoelmissa. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaan muualta Suomesta oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/ratamo.56646
https://lastenkirjainstituutti.fi/
Kyseessä on todennäköisesti juuri Henkilötäydennyskeskus 3.
Keskuksen toimintaa vuonna 1942 voi tarkastella esimerkiksi sen digitoitujen sotapäiväkirjojen kautta. Näistä on usein myös paikannettavissa yksikön sijainti. Syksyllä 1942 HTK 3 vaikuttaisi toimineen Nurmoilassa:
4676 VI Armeijakunta. Henkilötäydennyskeskus, 21.6.1941 - 29.3.1942 (1941-1942)
7157 Henkilötäydennyskeskus 3. Esikunta, 20.10.1942 - 8.6.1944 (1942-1944)
Henkilötäydennyskeskusten toiminnasta osana henkilötäydennyskeskusjärjestelmää esimerkiksi Tomi Saikkosen Pro gradu -tutkielmassa:
Saikkonen, T. (2007). Henkilötappioiden täydentäminen talvi- ja jatkosodassa. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Hei, löydät tietoja väestöstä Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta (https://stat.fi/tilasto/vaerak). Ajankohdalla 31.12.2023 Suomessa oli 521 satavuotiasta henkilöä. Vuoden 2024 tiedot julkaistaan 4.4. Tässä vielä poiminta tietokantataulukosta, mistä näet 100-vuotiaiden ja sitä vanhempien määrän tuolla ajankohdalla: https://pxdata.stat.fi:443/PxWeb/sq/e7df4856-7f33-4866-95bc-abfdaddf1c49
Alla mainituissa kirjoissa käsitellään suomen taloutta niin maailmansotien välisenä aikana kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen. Saatavuus tiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Itsenäinen Suomi 80 vuotta / [toimittajat: Henna Karjalainen, Harri Westermarck]
[Helsinki] : Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1997
Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860-1985 : kasvu ja rakennemuutos / Riitta Hjerppe ; [julk.:] Suomen pankki
Hki : Valtion painatuskeskus, 1988
Vesikansa, Jyrki: Kehitysmaasta elintaso-Suomeen : itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa / Jyrki Vesikansa ; [piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen]
Helsingissä : Otava, 1992
Koska yksi Lontoossa järjestettävien olympiakisojen kilpailupaikoista sijaitsee juuri sopivasti Greenwich Parkissa, jonka kautta nollameridiaani kulkee, Olympiastadionin etäisyys itäiseltä pallonpuoliskolta voidaan selvittää kätevästi Sport Map World -verkkosivuston kartan avulla (http://www.sportmapworld.com/venues/london-2012-olympics/): minkä tahansa kahden vapaasti valittavissa olevan kisapaikan etäisyys on määritettävissä sekä linnunteitse että liikenteellisesti.
Linnuntietä Olympiastadionilta Greenwich Parkiin on matkaa noin 6,9 km, katuja pitkin 11,5 km.
Kappale on 1970-luvulla tehdyn saksalaisen, kymmenistä levyistä koostuvan taustamusiikkilevysarjan Studio One musiikkia. Valitettavasti minulla ei ole tarkempaa tietoa levystä tai kappaleesta.
Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Hei!
Kaukolainaa ei voi valitettavasti tilata verkkokirjaston omilta sivuita. Seutuvarauksia, eli siis kimpan sisäisiä (Hattula, Hämeenlinna, Janakkala) varauksia, voi tehdä, mutta kimpan ulkopuolisten kirjastojen aineistoista ei tosiaan voi tehdä varauksia. Kaukolainan tilaaminen onnistuu seuraavilla tavoilla:
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkolomakkeella (https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaa?pa_ulid=6)
Hattulan kirjaston verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-kirjaston-asiakkaille?culture=fi)
Janakkalan kirjastojen verkkolomakkeella (https://www.vanamokirjastot.fi/kaukolainatilaus-hattulan-ja-janakkalan-kirjastojen-asiakkaille?culture=fi...
Hjalmar Appelgrenin Suomen muinaislinnat löytyy eri painoksina sekä Tuusulan että Keravan kirjastoista. Molemmat ovat lainattavissa ja varattavissa. Voit tehdä varauksen kirjautumalla verkkokirjastoon https://kirkes.finna.fi/. Jos haluat noutaa Keravan kirjan Tuusulan pääkirjastosta, valitse varaustyypiksi seutuvaraus. Seutuvarauksen hinta on 1,50 euroa. Tuusulasta löytyvään Suomen muinaislinnat -väitöskirjaan voit tehdä maksuttoman normaalivarauksen. Saat noutoilmoituksen, kun varaamasi teos on noudettavissa.
Kyseessä lienee amerikkalaisen Helen DeWittin esikoisromaani Viimeinen samurai. Alkuteos The Last Samurai ilmestyi vuonna 2000, ja Tammi julkaisi teoksesta Anna-Laura Talvio 'Elonen suomennoksen vuonna 2002. Teos kertoo Lontoossa asuvasta yksinhuoltajaäidistä ja hänen Ludo-pojastaan. Kielten opiskelun lisäksi lapsinero Ludo katselee Seitsemän samuraita -elokuvaa ja etsii isäänsä.
Linkki kirjan tietoihin Finnassa
James Ensor näyttää olevan sen verran tuntemattomampi taiteilija, ettei hänestä tunnu löytyvän suomeksi kirjallisuutta. Internetistä löytyy muutamia häntä käsitteleviä sivuja. Elämäkertatietoja sekä kuvia maalauksista löytyy mm. seuraavilta sivuilta http://www.ukans.edu/~sma/ensor/ensor.htm , http://www.bc.edu/bc_org/avp/cas/fnart/art/ensor.html ja http://www.artmagick.com/artists/ensor2.asp . Ensor tuntuu käsittelevän töissään lähinnä naamioita ja naamiohahmoja, jotka voi tulkita myös nukeiksi. Paul Kleestä puolestaan löytyy tietoja monipuolisemmin. Suomeksi tietoja taiteilijasta löytyy mm. hänen omasta "Pedagogisesta luonnoskirjastaan". Kattava teos on myös Sabine Rewaldin "Paul Klee, The Berggruen Klee Collection in The Metropolitan...
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei löytynyt suoraa vastausta kysymyksiisi. Kehotamme ottamaan yhteyttä Joensuussa sijaitsevaan Matkailualan tietokeskuksen tietopalveluun (015) 511 7868
http://www.matkailu.org/
Eri maissa sijaitsevia hotelli- ja ravintola-alan kouluja voi hakea esim. seuraavan palvelun avulla:
http://www.hotel-school-finder.com/index_2_9.html
Ruotsissa sijaitsvia hotelli- ja matkailualan oppilaitoksia:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Sweden.htm
Norja:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Norway.htm
Tanska:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Denmark.htm
Islanti:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Iceland.htm
Matkailun edistämiskeskuksen kirjasto- ja tietopalvelu:...
Uusi PIKI-verkkokirjasto on tosiaan ihan erilainen kuin entinen ja siksi varaaminen ja kaikki muukin on ensin outoa. Verkkokirjaston toimintaa parannetaan koko ajan, ja kun toiminnot vakiintuvat, sinne tulee kunnon ohjeet. Seuraavassa ensiapua:
Jos haluat varata jonkin kirjan, jonka olet löytänyt haulla, se käy näin:
- Klikkaa kirjan nimeä, jolloin pääset kirjan teostietoihin. Alempana sivulla on lueteltu kaikki kirjastot, joiden kokoelmissa teos on.
- Jos haluat tarkistaa, onko kirjaa Ylöjärven kirjastoissa, klikkaa kirjastolistassa alinna olevaa Ylöjärven kaupunginkirjasto -riviä: näkyviin tulee saatavuus Ylöjärven kirjaston eri toimipisteissä (pääkirjasto, Kuru, Viljakkala, kirjastoauto)
- Teoksen voi varata klikkaamalla samalla...
Tässä muutamia kirjoja, joissa kuvataan vanhemman miehen ja nuoremman naisen suhdetta:
Daniela Krien: Vielä joskus kerromme kaiken
Marja-Liisa Vartio: Mies kuin mies, tyttö kuin tyttö
Jussi Valtonen: Siipien kantamat
Valitettavasti Rolf Ernstin säveltämän ja Aarne Salosen sanoittaman foxtrotin Naantali - Uusikaupunki sanat tai nuotti ei ole saatavilla.
https://finna.fi
https://finna.fi/