Olisikohan kyse Curly Putmanin laulusta On ihmeen hyvä tulla kotiin (Green green grass of home)? Sen viimeisessä säkeistössä tosin lauletaan, että "En kulje kujaa luokse armaan, liityn jatkoks jonon harmaan."
Suomen kieliset sanat lauluun on sommitellut Jussi Raittinen.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osaan 14 sekä teokseen Käymme yhdessä ain' ja muita 60-luvun hittejä (1986).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Vaski-kirjastojen kokoelmista löytyy mm. tällaisia Viroa, virolaisia ja suomalais-ugrilaisten keskinäisiä suhteita käsitteleviä tietokirjoja (mainittujen Hytösen ja Mikitan teosten lisäksi): Paju, Imbi (suom. Sanna Immanen, 2011): Suomenlahden sisaret : kun katsoo toisen tuskaaSiltanen, Raimo (2018): Tarinoita VirostaTarkiainen, Kari (2024): Taikaa ilmassa : esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta Terras, Antto (2020): Viro (sensuroimaton) Zetterberg, Seppo (2015): Suomen sillan kulkijoita : yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla Jos suomalaisten-ugrilaisten kansojen historia ja tarinat yleisesti kiinnostavat, löytyy esimerkiksi:Jokipii, Mauno, toim. (1995): Itämerensuomalaiset : heimokansojen historiaa ja kohtaloita
Helsingin kaupunginkirjastossa on koottuna Helsinki-kokoelma, joka tarjoaa asiakkaille pääkaupunkiaiheista aineistoa käytettäväksi pääkirjaston (Rautatieläisenkatu 8, Itä-Pasila ) tiloissa. Kokoelmassa on aineistoa kaupunginkirjaston toiminnan alkuajoilta 1860-luvulta asti. Helsinki-kokoelma on käsikirjastokokoelma, josta ei anneta kotilainoja, mutta useista teoksista on olemassa myös lainattavia niteitä kirjastojen yleiskokoelmissa. Kokoelman tuoreimpien teosten tietoja voit selata Plussa-aineitotietokannasta http://www.libplussa.fi/ Hakusanoina voi käyttää Helsinki ja kaupunginhistoria. Tässä yksi esimerkki Kaupungin Leijona-sydän--Stadens Lejonhjärta--The Lionheart of the City / Helsingin kaupunginmuseo, 1998.
Helsingin...
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Suomalaiset, jotka osallistuivat sodankäyntiin v. 1939-1945, löytyvät kirjassarjasta Suomen rintamamiehet 1939-1945. Kirjoista löytyy mm. heidän taistelupaikkansa sotien aikana. Jotta löytäisi hakemansa henkilön tästä kirjasarjasta, tulisi tietää divisioona, jossa hän palveli; muussa tapauksessa joutuu selaamaan ko. kirjoja tiedon löytämiseksi. Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy kyseinen kirjasarja, myös lainakappaleina.
Tietoa v. 1939-1945 sodassa mukana olleista saa myös Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteestä (ent. Sota-arkisto) http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistojakoko/sornai….
Pikalainoilla tarkoitettaneen tällä hetkellä pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen Bestseller-kokoelmaa, johon on valittu uutta ja suurimenekkistä aikuisten kirjallisuutta. Bestseller-tunnuksella merkittyjen kirjojen laina-aika on 7 vuorokautta, eikä niitä voi varata eikä uusia. Bestseller-kokoelman luominen käynnistyi kokeiluna joissakin kirjastossa v. 2006 ja laajennettiin sekä vakinaistettiin kaikkiin HelMet-kirjastoihin toukokuusta 2007 alkaen. Tätä aikaisemminkin Helsingin kirjastoilla oli mahdollisuus valintansa mukaan merkitä haluttuja kirjoja pikalainoiksi jo 1990-luvun alusta lähtien, jolloin laina-aika oli pääsääntöisesti 2 viikkoa.
Suosittujen musiikkiäänitteiden 7 vuorokauden laina-ajan merkitseminen keskitetysti käynnistyi v....
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Mirjami Läheenkorvan runo Kun valvoin yössä huhtikuun sisältyy Lähteenkorvan runokokoelmaan Kuin kukat ja linnut vuodelta 1968 (Gummerus).
Saatte runon sähköpostiinne.
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Lähteenkorva, Mirjami: Kukin kukat ja linnut (Gummerus, 1968)
Muutamien keskustelupalstojen mukaan mainos olisi 1980-luvulta. Sen tarkempaa tietoa emme onnistuneet löytämään. Ottamalla yhteyttä SodaStream Suomeen voisit saada tarkempaa tietoa.
https://sodastream.fi/ota_yhteytta
kannattaa ottaa yhteyttä numismaatikkopiireihin. Esimerkiksi Jyväskylän seudulta löytyy Matinmarkka oy, mistä asiaa voisi tiedustella. Alla linkki yhteystietoihin.
https://www.matinmarkka.com/
Maksu riippuu siitä, mistä kirja tulee. Jos teosta on saatavana jossain muussa kunnassa Eepos-kirjastojen alueella, voit tehdä ns. seutuvarauksen, johon tulee kahden euron kuljetusmaksu. Seutuvarauksen voi tehdä suoraan verkkokirjastossa https://eepos.finna.fi/.
Jos kirjaa ei ole missään Eepos-kirjastossa, siitä voi tehdä kaukolainatilauksen. Kaukolaina Suomesta maksaa viisi euroa. Voit lukea lisää kaukolainoista ja tarvittaessa jättää kaukolainapyynnön kirjaston sivulla https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kaukolainat/.
Tietoa Kupariesineistä voisi etsiä kirjasta Koko kansan kupari : Pentti ja Anne Siivosen kuparikokoelma / Matti Jussila, Wenzel Hagelstam ; valokuvat: Katja Hagelstam, Mika Reinholm Helmet hakutulos
Apua voisi löytyä myös Kysy museolta palvelusta. https://kysymuseolta.fi/
Tai sitten voi ottaa yhteyttä suurempiin huutokauppakamareihin. Heillä on yleensä ilmainen arviointipalvelu.
Vuonna 1939 perustettu autoliike Veho avasi ensimmäisen Helsingin ulkopuolisen toimipisteensä Kouvolaan, jota seurasivat Tampere ja Pori vuonna 1965 sekä Rauma vuonna 1966. Hämeenlinnan Veho avattiin ilmeisesti joskus kuusikymmenluvun loppuvuosina. Vuonna 1970 Veho joka tapauksessa jo toimi Hämeenlinnassa. Teoksessa: Suomen kauppa ja teollisuus kuvina, osa III vuodelta 1970 todetaan Hämeenlinnan Vehosta näin:
”OY VEHO AB, Hämeenlinnan konttori, Raatihuoneenkatu 20, Hämeenlinna.
Yhtiö on perustettu v. 1939 ja sen pääkonttori on Helsingissä. Toimitusjohtaja ekonomi Tor Kumlin, varatoimitusjohtaja agronomi Sten Jansson. Yhtiöllä on Hämeenlinnassa Austin, Mercedes-Benz, Unimog ja Auto-Unionin autojen myyntiedustus sekä...
Oma työsi koskee avointa päiväkotia perheiden verkostoitumisen tukena. Asiasanoilla verkostoituminen ja vanhemmat löytyy Linda-tietokannasta koulumaailmaan liittyvä opinnäytetutkimus :
Kuvaja, Elina : Mannerheimin lastensuojeluliiton kimppaperheprojekti : tapaustutkimus projektin tarpeellisuudesta ja onnistumisesta opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta, 2002
Tämä on verkkoaineistona osoitteessa http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/elkuva.pdf .
Turun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnassa on meneillään Rauman seudun erityisvarhaiskasvatuksen resurssiaseman Pikku Kukon tutkimusyhteistyö, jonka aihepiirinä on perheiden vuorovaikutusverkostot ja esiopetuksen oppimisympäristöt. Yhteystiedot löytyvät sivulta http://www.edu.utu.fi/...
Kirja "Kylä kahden veden välissä : Rieponlahden - Virmaanrannan kyläkirja" (2001) löytyy Kuopion kaupunginkirjastosta Karttulan lähikirjastosta sekä Varastokirjastosta. Kirjan voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Kollega muisteli että kyseinen runo löytyisi Elsa Beskowin teoksesta Tonttulan lapset. Teosta näyttäisi löytyvän myös Rovaniemen pääkirjastosta. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lapin kirjaston tietokannasta: https://lappi.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Valitettavasti en löytänyt etsimäänne kirjaa suomenkielisenä. Sellainen saattaa kuitenkin olla olemassa.
Englanniksi kirjoja ja niiden osia löytyy useita. https://www.google.com/search?q=How+many+soldiers+have+died+from+friendly+fire&rlz=1C1GCEB_enFI869FI869&source=lnms&tbm=bks&sa=X&ved=0ahUKEwj11-m92b7lAhVFwqYKHTafBQsQ_AUIFygB&biw=1920&bih=969
Esim. Ron Corbett: First soldiers down ja Earl R. Anderson:Friendly Fire in the Literature of War.
Rauhanturvaajien joukoissa on tapahtunut onnettomuuksia. Suomalainenkin rauhanturvaaja on joutunut ristituleen ja haavoittunut 2006. https://yle.fi/uutiset/3-5753307
Ylen uutisarkisto kertoo tästä ja muista suomalaisia rauhanturvaajia koskevista uutisista. https://yle.fi...
