Vaikuttaisi, että tämä voisi olla satu- tai loruteksti. Löysin sadun Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä, jossa jättiläinen haistelee kristityn veren hajua, mutta maa, taivas ja meri eivät ole sadun ainakaan kahdessa löytämässäni versiossa mukana,
Hupaisia satuja, https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130245/Hupaisia_satuja.pdf?sequence=1
Pohjoismaisia satuja, http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/pksnorja.htm
Jaakossa ja pavunvarressa on tuota samaa teemaa, jättiläinen haistelee ihmisen tuoksua ja on aikeissa syödä Jaakon. Löysin erilaisia sanamuotoja, mutta en juuri tuota. Voisi olla, että on kyse joko tuosta Jättiläinen, jolla ei ollut sydäntä -sadun tai Jaakko ja pavunvarsi -sadun jostakin versiosta....
Kirjaston käyttökieliä ovat ainakin suomi, ruotsi ja englanti. Melko usein myös venäjä ja viro. Joskus jopa arabia.
Koneessa oli varmaan jäänyt päälle edellisen asiakkaan kielivalinta.
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933)....
Kerake on vanha sana konsonantille. Näin ollen r, g, s, t ja r ovat kerakkeita.
Konsonantithan ovat "äänteitä joita tuotettaessa jk ääniväylän kohta supistuu ja jotka suomessa muodostavat tavuja vain vokaalien kanssa".
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kerake?searchMode=all
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/konsonantti?searchMode=all
Valitettavasti suomeksi on vain valittuja kappaleita teoksesta Parerga and Paralipomena. Suomennettu kirja on Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista. Kirjassa ovat luvut: Die Welt als Wille und Vorstellung II, luvut 17, 31 ja 39, 46,Über den Willen in der NaturParerga und Paralipomena I.Parerga und Paralipomena II, luvut 8, 24 ja 28 Linkki Finna.fi.Muista teoksista kannattaa varmaan kysyä Filosofia.fi toimitukselta. Linkki sivulle.
Suomi hävisi Länsi-Saksalle 4-3 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1983. Suomi hävisi toistamiseen Länsi-Saksalle 4-3 samojen kisojen karsintasarjan ottelussa.
Lähteet:
http://worldisaweiredplacetolive.blogspot.com/2016/05/jaakiekon-mm-kisat-1983-lansi-saksa-ja.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1983
Kyseessä on varmaankin Iiris Härmän vuonna 2024 valmistunut henkilödokumentti Kurkien äiti. Elokuva kertoo 55 vuotta Iranissa asuneesta Ellen Vuosalosta.http://guerillafilms.fi/portfolio/mother-of-snow-cranes/https://kulttuuritoimitus.fi/artikkelit/artikkelit-elokuva/kurkien-aiti…
Flaamin kirjakieli on sama kuin hollannin kieli. Flaamin puhekielikin eroaa hollannista vähemmän kuin suomenruotsi riikinruotsista. On mahdollista, että flaamin kielen oppikirjoja on olemassa, mutta niiden jäljille ei valitettavasti pääse internetin kautta. Suomen kirjastoissa niitä ei ole. Sinun täytynee tyytyä hollannin kielen kursseihin.
Kiintoisia linkkejä internetistä kuitenkin löytyy. Suosikkeihin kannattaa lisätä Suomen yleisten kirjastojen etusivu http://www.kirjastot.fi, josta voit valita tiedonhaun ja haluamasi hakupalvelun (AltaVista, Fast jne.), josta löytyy hakusanalla flemish esim. osoite http://www.vl-brabant.be/website Ulkomaalaiskirjaston maahakemisto on myös kiintoisa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -World Info
Vuoden 1996 painos on samansisältöinen vuosien 2000 ja 2002 kanssa eli painokset 5-7 ovat samanlaiset. Tätä teosta on hankittu moniin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Voit varata sen soittamalla kirjastoon tai tekemällä varauksen Helmetin kautta (www.helmet.fi).
Maanmittauslaitoksen tietopalvelusta kerrotaan, että nuo kysymyksen alussa esiintyvät paikat ja koordinaatit selviävät mm. asiakirjasta, jolla Struven ketju aikanaan esitettiin maailmanperintöluetteloon. Se löytyy Maailmanperintökeskuksen sivulta(=Nomination file)osoitteesta
http://whc.unesco.org/en/list/1187/documents/
Vastaus siihen, miksi Porlammilla on kaksi pistettä niin lähekkäin, on se, että maaston muodoista johtuen ei ole ollut mahdollista löytää sellaista yhtä pistettä, josta olisi näkynyt suoraan seuraaville pisteelle sekä etelään että pohjoiseen.
Tietoa voi etsiä Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Ranskasta suomeksi käännetty kirjallisuus: tarkennettuun hakuun hakusanaksi "fre" (=ranskan kieli) ja hakutyypiksi "Alkuteoksen kieli". Kieleksi "suomi", ja lisäksi voi antaa haluamansa aikarajauksen. Lastenkirjat saa esiin lisäämällä vielä hakusanaksi "024.7" (= lastenkirjallisuuden luokitusnumero) ja valitsemalla hakutyypiksi "UDK-luokitus".
https://finna.fi
Suomesta ranskaksi käännetty kirjallisuus löytyy vastaavalla tavalla Fennicasta kielikoodeja vaihtamalla, tai Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta: hakutyypiksi valitaan "käännöskieli" ja "ranska". Lisätyksi hakuehdoksi voi vielä laittaa "kohderyhmä" ja "lapset ja nuoret".
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/...
Esimerkiksi Kirjasampo.fi sivustolta voi hakea 1800-luvulle sijoittuvia romaaneja.
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/helsinki%201800#.VWasAvPyXL8
HelMet haussa voi myös rajata samalla tavoin
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shelsinki%201800-luku__Origh…
Lisäksi löytyy esim.kirja Kirjailijoiden Helsinki
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2035812__Skirjailijoiden%2…
Pääkirjastossa Pasilassa sekä Rikhardinkadulla on kattavat Helsinki-kokoelmat,josta löytyy hyvin Helsinkiä käsittelevää kirjallisuutta.
Barbara Winckelman on kirjoittanut kirjasarjan tuon ajan Helsingistä, Juhani Ahon Yksin ja Tuula Levon Neiti Soldan kertovat taiteiljaparin elämästä, aikansa kohukirja oli mm.Silkki-Saaran muistelmat, kirjoittajana Eric...
Kaikki yleiset kirjastot käyttävät Suomessa Microsoftin ohjelmia, koska muita vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut viime aikoihin asti. Asiakastyöasemilla voidaan tarjota vain yleisimpiä ohjelmia ja sama on aika pitkälle pätenyt myös henkilökunnan työasemiin. Kirjakaapelissa on kokeiluluonteisesti ollut Linux-asiakastyöasemia jo vuodesta 1994 lähtien ja parhaillaan siitä kehitetään uutta versiota. Kirjastojen www-palvelinten käyttöjärjestelmänä on pääasiassa Linux. Helsingin kaupunginkirjaston keskeisin tietojärjestelmä eli kirjastojärjestelmä ei ole Microsoftin tekemä ja esim. kirjaston postijärjestelmänä on Tiimi. Myöskään hallinnon tietojärjestelmät eivät perustu Microsoftin tuotteille. Sen sijaan Kirjastot.fi-palveluissa käytetään...
Tämäntyyppisiä kysymyksiä on kysytty aiemminkin etätietopalvelussa. Voit etsiä vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla kirjastot tai kirjastoala. Samoilla asiasanoilla voit katsoa vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/.
Kirjastot-fi sivuston kautta http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=221 löydät mm. kirjastolain- ja asetuksen, opetusministeriön sivuston kirjastotoimesta sekä kirjastopoliittisen ohjelman.
Tässä muutamia esimerkkejä teoksista, joita kannattaisi katsoa:
- Kirjastopoliittinen työryhmä: Kirjastopoliittinen ohjelma 2001-2004 - työryhmän muistio, 2001
- Kirjasto muutti elämäni - kirjasto mukana elämässä / toim. Jaakko Korpisaari ja Maisa Lovio, 2000
-...
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu Valkeakosken sanomia mihinkään yksikköön, ei myöskään Espoon, Vantaan eikä Kauniaisten kirjastoihin. Lehti tulee Yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan, sitä voi pyytää luettavaksi Yliopiston pääkirjastossa (Unioninkatu 36). En osaa sanoa, miten tuoreina lehdet siellä ovat saatavissa. Valkeakosken sanomilla on myös verkkoversio osoitteessa http://www.valkeakoskensanomat.sps.fi/ .
