Kyllä saa. Kaikkia kirjastoon hankittuja fyysisiä tallenteita saa myydä edelleen asiakkaille. Kun myydään elokuvia, joihin on hankittu lainausoikeus, tämä oikeus ei siirry myynnin yhteydessä eikä siitä saa periä maksua.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kalevalaisesta perinteestä löytyy paljon tietoa, mutta koska henkilö on kotoisin Ilomantsista, tässä muutama lähde ilomantsilaisesta perinteestä Kalevalaan liittyen:
Runon ja rajan teillä, Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
Turunen, Aimo: Mantsin laulu, 1987.
Turunen, Aimo: Mateli Kuivalatar, 1985.
Kotiseutumme Ilomantsi : Kalevala-kunnan kotiseutulukemisto, 1987. Tässä on myös muuta tietoa Ilomantsista.
Eino Leinon runoudessa on myös vaikutteita kalevalaisesta lauluperinteestä, hänhän vietti jonkin aikaa Ilomantsin Mekrijärvellä (Megrijärvellä). Runoteos Yökehrääjä liittyy tähän aikaan. Helkavirret myöhemmin ovat tietysti myös tätä perinnettä. Eino Leinon kirjoitelmista, joista osa ajoittuu vuodelle 1921, voi aistia tuon ajan henkeä. Ne...
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy Suomen kartasto. vihko 123-126:geologia jossa on kartta muinaisrannoista, sekä Järvi-Suomen järvien rannansiirtymisestä jääkauden jälkeen. Lisäksi pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta http://www.libplussa.fi/ löytyy teos Päijänne : suomalainen suurjärvi, 1998 jossa myös historiallinen katsaus.
Suosittelen myös Geologian tutkimuskeskuksen kirjastoa, joka palvelee geologisen tiedon tarvitsijoita, kirjasto sijaitsee Espoossa. http://www.gsf.fi/info/kirjasto.html Tutkimuskeskuksen kirjaston aineistohausta http://info.gsf.fi/library/kirjat.html löytyivät seuraavat Suursaimaa ja Muinaispäijänne laajimmillaan noin 6000 vuotta sitten , 1996 PGN: juliste MSC: 1 cm = n. 5 km
RÖNKKÖ, Kyösti...
Voit hakea salmiakki-aiheisia teoksia Vaski-kirjastojen verkkopalvelussa:
https://vaski.finna.fi/
Valitse etusivulta tarkennettu haku. Kirjoita hakukenttään aiheeksi salmiakki ja valitse viereisestä alasvetovalikosta "Aihe". Voit rajata hakutuloksia oikealla puolella olevista valikoista. Asiasanalla makeiset saat tietoa makeisista laajemminkin.
Vaski-kirjastojen kokoelmissa on ainakin nämä salmiakkiin liittyvät teokset, joista pääset tiedon lähteille:
- Annala, Jukka (2001). Salmiakki
- Jaatinen, Satu (2005). Karkkipäivä : sokerin synnystä makeaan elämään
- Sainio, Ari (2004). Suomalaisia ilmiöitä.
Kysymyksiin 1-3 ja 5 löytää vastauksen, kun tekee osoitteessa https://luettelo.helmet.fi tarkennettuja hakuja seuraavasti:
Montako saksankielistä materiaalia: hakutermiksi *, rajoittimeksi kieli=saksa, tulos 21175 nimekettä
Montako kirjaa: muuten sama kuin edellä, mutta lisäksi toinen rajoitin aineisto=kirja, tulos 11267 nimekettä
Montako muita aineistoja: edellisistä vähennyslaskulla 9908 nimekettä (jos haluaa yksittäisiä aineistotyyppejä, tehdään kakkoshaku siten, että aineistona on kirjan sijasta esimerkiksi DVD-levy, tuloksena 1866 nimekettä (tätä tulosta vääristää se, että mukaan tulevat myös saksankieliset tekstitykset)
Montako saksankielistä e-kirjaa: kakkoshaku ja lisärajoittimeksi aineisto=e-kirja, tulos 14 nimekettä....
Hei,
Kyseessä näyttäisi olevan Ty leti, moja dusha (Ты лети, моя душа). En ainakaan löytänyt Helene Fischeriltä muuta versiota, kuin tuon levyltä Best Of Helene Fischer Live - So Wie Ich Bin (2010), joka on vain 1:47 pitkä. Muita (venäjänkielisiä) versioita kyllä löytyy ainakin kyrillisillä kirjaimilla kirjoittettuna etsittäessä. En tosin onnistunut löytänyt kirjastojen kokoelmista.
Etsitty kirja saattaisi olla Camilla Gripen Kynänpätkä (Kirjalito, 1977). Siinä Kaisalla on isoisältä saatu kynäkotelo ja siellä kynänpätkä, jonka toinen pää on sininen, toinen punainen. Äiti lainaa kynää ja panee alulle tapahtumasarjan, jossa kynä kiertää henkilöltä toiselle - opettajan käsissäkin se käy. Lopulta kynänpätkä päätyy Tiina-nimiselle tytölle, joka kohtaa Kaisan...
Aapon ja Aappon nimipäivä on 18.12.
Kohtuullisen hyvin toimiva nimipäivähakukone osoitteessa http://koti.mbnet.fi/~stinger/namedays.php?pvm=&nimi=jenna
Kirjassa Yhdessä lavalle: lasten esityksiä ja näytelmiä (toimittanut Kirsti Koivula) on sekä näytelmiä että lauluja. Kirja löytyy Järvenpään kirjastosta.
Sophie Kinsellalta ilmestyy syksyllä 2015 kirja nimeltä "Kadonnut. Audrey". Tarkempaa tietoa Otavan sivuilla: http://www.kauppakv.fi/sis/Otava/tuote/9789511291732.
Aiemmin Kinsellan kirjoja on julkaissut suomeksi WSOY. Himoshoppaaja-sarja on julkaistu jo aiemmin pokkareina kokonaan, mutta painokset on myyty loppuun. Uusin julkaisukierros alkoi 2015, ja siinä on ilmestynyt toistaiseksi kolme osaa, Himoshoppaajan salaiset unelmat, Himoshoppaaja vierailla mailla ja Minishoppaaja. Uusista julkaisuista en löytänyt tietoa, mutta voit kysyä niistä suoraan kustantajalta. Yhteystietoja löytyy sivulta http://www.wsoy.fi/kustantamo/yhteystiedot/.
Myös vielä suomentamattomien kirjojen mahdollisesta julkaisusta voi kysyä kustantajilta eli edellä...
Tällaiselle termille ei ole varsinaista sanakirjamääritelmää olemassa, mutta oikeistodemareiksi kutsutaan sosiaalidemokraatteja, joiden arvomaailman katsotaan jostain syystä olevan lähempänä oikeistoa kuin toisen laidan sosiaalidemokraattien. Talouselämän Jouko Kärki arvioi pääkirjoituksessaan (15.2.2023) oikeistodemareiksi Tytti Tuppuraisen ja Ville Skinnarin. Kärki käyttää kriteerinä mm. halukkuutta valtiontalouden leikkauksiin.
Kollega tarjosi tällaista laululeikkiä Metsien kätköissä tanssii tontut ne hyörii, hiljaisna hiipii ja sipsuttaa, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985403?page=79.Haulla Violasta löytyyPäivä paistaa : lauluja ja leikkejäNuottiMelander, Ester , säveltäjä; Varjo, Pirkko , kuvittaja, kuvaaja; Melander, Ester , sanoittaja, 1901-2008 WSOY [1952]Tuon nuottijulkaisun laulun Tonttujen joulukiireet pitäisi luettelointitietojen mukaan pitää sisällään sanat joulutontut ne sipsuttaa. Verkosta etsimällä Tonttujen joulukiireet löytyvän kappaleen sanat eivät mene noin. Valitettavasti kirjastossani ei ole saatavilla tuota nuottia, mutta sitä on mm. Lapin kirjastossa lainattavaksi.
Pasilan kirjastossa järjestettävä Internetin perusteiden tehokertaus on tiistaina 26.1 ja torstaina 28.1 klo 13-15. Ilmoittautua voi paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse 09-310 85 001. Opetuspaikkana on Oppisoppi, kirjaston 2. krs. Tietoa muista kursseista löytyy tältä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tietotekniikkakurssit/ . Tiedot Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteiden kursseista on koottu tälle sivulle http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/ .
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki...
Evakkolasten muistoja ja kokemuksia on kerätty, tutkittu ja julkaistu monella taholla. Alla on esimerkkejä julkaisuista ja keräyksistä, mutta lista ei ole kattava. Yksittäisten henkilöiden muistelmia voi hakea kirjaston tietokannasta hakusanoilla "muistelmat evakot". Monet niistä on tosin julkaistu omakustanteina, joiden saatavuus voi olla rajoitettu.
Riutamaa, Eeva: Maan korvessa kulkevi – Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (2016)
Kysely- ja haastatteluaineistolle perustuva väitöskirjatutkimus, joka tarkastelee luovutetusta Karjalasta lähtöisin olevien evakkolasten tunnemuistoja ja niiden yhteyttä myöhempään hyvinvointiin. Luettavissa kokonaisuudessaan verkossa: http://www.utupub.fi/handle/10024/124778, saatavana...
Löysin aiheesta sivun, jossa oli ohjeita siihen, miten viitataan johonkin runolähteeseen. Linkki alla:
http://www.xn--minjanikk-02ad.fi/AeI-3-Kirjallisuuden-keinoja-ja-tulkintaa/Runous/Kuinka-runoon-viitataan/mobile/
Signeeraus muistuttaa graafikko Esa Riipan tapaa merkitä työnsä. Riipan grafiikasta löytyy runsaasti kuvia verkosta, joten voit vertailla niiden signeerauksia omaasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Riippa
Kirja löytyy Hyvinkään ja Nurmijärven kirjastoista. Jos haluat lainata kirjan Helmet-kirjastosta, voit tilata sen kaukolainana. Kaukolaina kotimaasta maksaa 4 €.Finna-tietue : https://finna.fi/Record/ratamo.85726?sid=4878160146Helmet-kaukopalvelu.
