Suomalaista rockia käsitteleviä kirjoja on kirjastoissa, mutta niissä ei valitettavasti ole tietoa Negative-yhtyeestä. Negativesta ja sen laulajasta Jonne Aaronista on kirjoitettu useissa lehdissä. Aleksi-viitetietokannasta löytyi tiedot seuraavista artikkeleista:
Anna 2003/28 s. 20
Eeva 2004/12 s. 46-51, 110
Rumba 2004/18 s. 20-21, 2003/24 s. 15-17, 2003/16 s. 21-25
Soundi 2004/8 s. 30-32, 2003/6-7 s. 100-101
Jälkimmäinen Soundin artikkeli löytyy myös Internetistä osoitteesta:
http://www.soundi.fi/juttu_0603.html . Lehtien saatavuuden pääakaupunkiseudun yleisistä kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta: http://www.helmet.fi
Negativen-kotisivut taidat jo tietääkin, mutta alla on varmuudeksi linkki sivulle. Sieltä löytyy aika...
Marja-Tertun rukous -niminen laulu löytyy Kotipiirin lauluja : helppoja yksi-, kaksi- ja kolmiäänisiä laulelmia pienempäin ja suurempain laulajain käytettäväksi -nimisestä nuottikokoelmasta vuodelta 1932. Mahtaako tämä olla etsimäsi? Tarkempia tietoja kappaleesta löytyy Fnna-hakupalvelusta alla olevasta linkistä:
https://www.finna.fi/Record/piki.1167933?checkRoute=1
Pentti Lempiäisen Kummin kirja on lapsen kummille tarkoitettu kirjanen. Pia Perkiön Rakkaudella, kummisi ja Eeva Johanssonin Kummin kaa käsittelee myös samaa aihetta.
Tutustumiseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla ystävystyminen, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet ja tunnetaidot.
Tervehdys kirjastolta!
Tällä hetkellä kirjaston ei ole mahdollista hankkia näitä Roland af Hällströmin 50-luvulla ohjaamia elokuvia DVD-formaatissa. Yleisradion Tallennepalvelu, joka omistaa oikeudet, on tallentanut elokuvat vain VHS-nauhalle. Lappeenrannan kirjastolla on molemmat elokuvat nauhamuodossa pääkirjaston hyllyssä tällä hetkellä.
Opiskelu Yrkesinstitutet Prakticumissa on kolmivuotista kaikilla linjoilla.
http://www.prakticum.fi/suomeksi
http://www.prakticum.fi/
Lisäksi oppilaitoksessa voi opiskella aikuiskulutuslinjalla. Siellä koulutusten kesto vaihtelee.
Nuottijulkaisujen painovuodet löytyvät varmimmin Suomen kansallisdiskografia Violasta:
https://finna.fi
Kaikille julkaisuille ei tosin tässäkään tietokannassa ole löytynyt julkaisuvuotta.
Kansanedustajat eivät ole töissä, vaan luottamustehtävässä kansalta saadun valtakirjan voimalla, ja siitä heille maksetaan palkkiota, ei palkkaa.
Lomaoikeus liitetään normaalisti palkkaan ja se perustuu työsopimukseen, jossa vuosilomalaki otetaan huomioon. Kansanedustajat eivät siis ole lomalla, vaan he ovat istuntovapaalla.
Vaalikauden istuntosuunnitelma (eduskunta.fi)
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Elokuva Racing with the Moon (Tästä alkaa elämä, 1984) on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Dailymotion-sivustolla.Elokuvasta on myös tulossa Blu-ray-versio.
Suomeksi Krossin muistopuhe on julkaistu Tuglas-seuran jäsenlehdessä 3/2006 sivulla 5. Löytyy myös netistä: http://www.tuglas.fi/lehti/3-06/tuglas-seura-3-06.pdf
Viime vuonna on ilmestynyt mainio kirja 1970-luvusta nimeltään Reilusti ruskeaa, tekijänä Minna Sarantola-Weiss (WSOY). Tuon ajan ruokakulttuuria on esitelty kirjassa 70-luku tarjottimella, tekijänä Christina Aalto (Schildt 2002). Muodista ja muotoilusta löytyy esim. kirjasta Muodon kuvat 1960-1990, toimittanut Juliana Balint (Tietopuu 1991) ja nuorisokulttuurista kirjassa Täältä tulee nuoriso: 1950-1979, toimittanut Kaj Häggman ( WSOY 2006). Lähiöelämää on tutkittu mm. seuraavissa kirjoissa: Matti Kortteinen: Lähiö, tutkimus elämäntapojen muutoksesta (Otava 1982), Kotikaduilla, kaupunkilaiselämää 1970-luvun Helsingissä (Edita 1990) ja Riitta Astikainen: Elämää lähiössä (Helsingin Sanomat 1997) sekä Riitta Hurme: Suomalainen lähiö...
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
Tiedustelemasi teos Antikainen, Ari: Kasvatussosiologia. WSOY, 2000. on tällä hetkellä lainassa Oulunsalon kunnakirjastosta, eräpäivä on tänään 15.2. Jos haluat jättää teoksesta varauksen, ota yhteyttä kirjastoon tai voit vaikka lähettää kirjastokorttisi numerosarjan vastausmailina.
Kirjavarauksen voit myös tehdä Outi-kirjastojen aineistotietokannassa osoitteessa http://www.outikirjastot.fi/
Kuullostaa varsin oudolta ongelmalta, jos osa kirjaston ilmoituksista on tullut sähköpostitse, mutta osa ei ole?
Jos kirjastojärjestelmään on tallennettu asiakkaan tietoihin asetus, että kirjaston ilmoitukset tulevat asiakkaalle sähköpostitse, ja jos tallennettu sähköpostiosoite on oikea, kaikkien kirjaston ilmoitusten (varaukset, myöhästymisilmoitukset jne.) tulisi tällöin kyllä tulla asiakkaan sähköpostiin ilman poikkeuksia ja automaattisesti.
Jos ongelma kuitenkin tuntuu toistuvan, kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta voidaan selvittää, onko esimerkiksi sähköpostiosoite tallennettu oikein järjestelmään.
Tarkistin sähköpostiosoitteenne järjestelmästämme ja se näyttäisi kyllä olevan aivan sama kuin se osoite, jonka mainitsitte...
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon...
Käytössämme olevista lähteistä ainoastaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja tuntee nimen Janni. Kirjan mukaan Janni on muunnos nimistä Johanna, Jane ja Jeannette sekä lyhentymä Jani- ja Janni-alkuisista nimistä, jotka palautuvat myös nimeen Johanna. Kantanimi Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) on ns. Johanneksen sisarnimi.
tietoa nimistä voit hakea mm. myös seuraavista osoitteista: http://almanakka.helsinki.fi/teemmekal/kal.tiedot.html, http://www.vaestorekisterikeskus.fi/etunimsu.htm, http://www.nicehouse.fi/frame7.htm ja http://www.helsinki.fi/lehdet/tiedevinkki/tv698.html.
