Kyseinen teos ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa. Kappalehakemistoista sitä ei liioin löydy. Levytys on vuodelta 1971. Jos sanat on julkaistu painettuna, pitäisi yliopistonkirjastojen pystyä auttamaan.
Alla mainituissa kirjoissa käsitellään suomen taloutta niin maailmansotien välisenä aikana kuin myös sitä ennen ja sen jälkeen. Saatavuus tiedot löydät osoitteesta: www.helmet.fi
Itsenäinen Suomi 80 vuotta / [toimittajat: Henna Karjalainen, Harri Westermarck]
[Helsinki] : Helsingin yliopisto, vapaan sivistystyön toimikunta, 1997
Hjerppe, Riitta: Suomen talous 1860-1985 : kasvu ja rakennemuutos / Riitta Hjerppe ; [julk.:] Suomen pankki
Hki : Valtion painatuskeskus, 1988
Vesikansa, Jyrki: Kehitysmaasta elintaso-Suomeen : itsenäisen Suomen talouden vaiheita ja niiden taustaa / Jyrki Vesikansa ; [piirrokset: Camilla Ekman-Suhonen]
Helsingissä : Otava, 1992
Kofeiinia on yli 60 kasvin lehdissä, siemenissä tai hedelmissä. Sitä on luonnollisena aineosana mm. kaakaopavuissa, ja niiden kautta siis myös suklaassa.
Kaikkien kofeiinia sisältävien ruokien tai juomien nimeäminen on mahdotonta, koska samannimisissäkin ruoissa käytetään eri ruoka-aineita. Kofeiinia sisältävien kasvien lista löytyy täältä:
http://www.liberherbarum.com/In0952.HTM
Kofeiinia on lisättynä monissa elintarvikkeissa. Alla on listaa joistakin:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01…
Tässä myös muita kofeiinia ja sen lähteitä käsitteleviä sivuja:
http://www.kahvijaterveys.fi/kaikki-kofeiinista/kofeiinin-lahteet.html
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/el…
http://...
Lähde: Kaira, Kaarlo: Suomen kansalaisuuden saamisesta ja menettämisestä. 1930. Teos on ilmestynyt uuden avioliittolain (1929) jälkeen, mutta sisältää paljon tietoa vanhemmasta käytännöstä. Ohessa lähes suorat lainaukset ko. teoksesta.
Suomessa syntyneen aviolapsen kansalaisuus määräytyy isän kotivaltion lakien mukaan, aviottoman lapsen taas äidin kotimaan mukaan. -- Aviolapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, jos vain sen äiti on Suomen kansalainen. Mutta saako lapsi isänsä kotimaan vaiko sen maan kansalaisuuden, jossa lapsi on syntynyt, vai ehkä molemmat, riippuu asianomaisten valtioiden lainsäädännöstä. Avioton lapsi taas on äitinsä suomalaisen kansalaisuuden perusteella Suomen kansalainen. -- Periaatteen, jonka mukaan aviolapset...
Laajasalon kirjastossa on 3-10 hengelle tarkoitettu kokoustila Luoto. Tilan voi varata max. 2 tunniksi ja sen käyttö on maksutonta.
Tilan voi varata Varaamossa https://tilavaraus.hel.fi/. Kirjoittamalla hakukenttään Laajasalon kirjasto, löytää kokoushuoneen. Varauksen tehdäkseen on palveluun kirjauduttava pankkitunnuksilla.
Kaj Chydeniuksen japanilaisten pikkurunojen suomennoksiin säveltämä laulusarja Taimen asuu koskessa koostuu eri tekijöiden erillisistä runoista – sarjana ne esiintyvät vain tässä. Kokonaisuuteen sisältyvät runot löytyvät kaikki Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta antologiasta Maailman runosydän. Suurin osa laulusarjan suomennoksista on Tuomas Anhavan; kolme käännöstä on peräisin G. J. Ramstedtilta (Jylhä maisema, Satakieli, Haukotteli), kaksi Kai Niemiseltä (Voi ihmiselämää, Taimen asuu koskessa). Useimmat Anhavan käännöksistä ovat peräisin hänen tankavalikoimistaan Kuuntelen, vieras (1960), Oikukas tuuli (1970) ja Täällä kaukana (1975) sekä hänen koottujen tankarunojensa kokoelmasta Kevään kukat, syksyn kuu (2000). Ramstedtin suomentamat...
Valitettavasti Kavin tietokannoista ei löytynyt mainintaa tällaisesta animaatiosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Käytettävissämme olevista tietolähteistä ei löytynyt suoraa vastausta kysymyksiisi. Kehotamme ottamaan yhteyttä Joensuussa sijaitsevaan Matkailualan tietokeskuksen tietopalveluun (015) 511 7868
http://www.matkailu.org/
Eri maissa sijaitsevia hotelli- ja ravintola-alan kouluja voi hakea esim. seuraavan palvelun avulla:
http://www.hotel-school-finder.com/index_2_9.html
Ruotsissa sijaitsvia hotelli- ja matkailualan oppilaitoksia:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Sweden.htm
Norja:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Norway.htm
Tanska:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Denmark.htm
Islanti:
http://www.hospitalityguild.com/Education/World/Iceland.htm
Matkailun edistämiskeskuksen kirjasto- ja tietopalvelu:...
Asiasanalla "tapahtumamarkkinointi" ei tule Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä yhtään viitettä.
Saat kuitenkin yleistä kirjallisuutta aiheesta esim. käyttämällä asiasanoja "markkinointiviestintä", "markkinointi" + "suunnittelu" tai "myynninedistäminen". Jos on kysymys esim. messujen järjestä-
misestä kirjastossa on teos Siskind, Barry: The power of exhibit marketing (1998). Tiedottamisesta on
hyvänä esimerkkinä Ikävalko, Elisa: Käytännön tiedottaminen: yhteisöviestinnän käsikirja (1999) tai Kortetjärvi-Nurmi, Sirkka: Yritysviestinnän ABC (1999).
Lehtiartikkeleita kannattaa hakea Aleksista, joka on CD-Rom-muotoinen artikkelitietokanta ja
asiakaskäytössä käsikirjastossamme. Hakusanoilla "tapahtuma" ja "markkinointi" tulee muutama...
Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta ei löydy Pessin ja Illusian käännöstä englanniksi. Ei myöskään Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta. Englanniksi on käännetty Neljän tuulen tie (The way of the four winds).
Fennica https://finna.fi
Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php
Kotimaisten kielten keskuksen artikkelissa puhutaan nimien kotoistamisesta (https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_…). Suomen kielen kohdalla voidaan puhua myös nimien suomalaistamisesta, mutta samanlainen käytäntö on ollut halllitsijan nimien kohdalla myös ainakin englannin ja ranskan kielissä. Myös esimerkiksi pyhimysten ja paavien nimiä on usein kotoistettu.
Kielitoimiston ohjepankin mukaan kotoistamisesta on luovuttu 2000-luvulla valtaan nousseiden ja tulevien monarkkien kohdalla (http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1821/ohje/157). Takautuvasti nimiä ei kuitenkaan muuteta, vaan historialliset hallitsijat säilyttävät kotoistetun nimensä.
Lemmenlaiva-sarjassa poikettiin Suomessa kahdeksannen tuotantokauden kaksiosaisessa jaksossa Skandinavian kierros (Scandinavia cruise). Mukana on kuvaa Esplanadin puistosta, joka sarjassa tosin on sijoitettu Osloon. Skandinavian kierros esitettiin Suomessa ensimmäisen kerran MTV3:n ohjelmistossa 13. ja 14. marraskuuta 1996. Yhdysvalloissa jakson ensiesitys oli 2. helmikuuta 1985.
Jaksoa varten Lemmenlaiva tekijöineen poikkesi maahamme kesäkuussa 1984. Vierailusta raportoi Katso-lehti numerossaan 26/1984 (Lemmenlaiva piipahti).
Getty Images -kuvapalvelusta löytyy pieni valikoima valokuvia Lemmenlaivan Suomen-visiitistä.
Lähteet:
Katso 26/1984
Katso 46/1996
"Lemmenlaiva" Scandinavia Cruise: Girl of the Midnight Sun/There'll Be Some...
Hei,
Kannattaa lähteä liikkeelle Suomen kielen etymologiaa ja leksikologiaa käsittelevistä teoksista. Seuraavilla pääset hyvään alkuun:
Häkkinen, Kaisa: Mistä sanat tulevat (SKS, 1990)
Kotilainen, Lari: Kielen elämä : Suomen kieli eilisestä huomiseen (Siltala, 2016)
En löytänyt asiasta varmaa tietoa, mutta näyttää siltä, että englanninkielisen sitaatin "Writing isn't hard, no harder than ditch digging" lähteeksi on merkitty useamassa paikassa amerikkalainen kirjailija Patrick Dennis. Quotations about writing & writers
Asiakkaalla saa olla kerrallaan lainoja yhteensä 50, joten periaatteessa voit varata/tilata vaikka kaikki yhdellä kertaa, mikäli Sinulla ei ennestään ole mitään lainassa. Varausmaksu on 5 mk per kirja sellaisista teoksista jotka ovat lainassa. Jos kirjaa löytyy hyllystä jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta, sen voi yleensä tilata maksutta toiseen kirjastoon vaikkapa puhelimitse.
Esimerkiksi seuraavissa muistelmissa kerrotaan syövästä selviämisestä:
Sirkka Garam: Rintamalla: syöpä, minä, me ( Gummerus, 2005), Kristiina Helenius: Mikä maa, mikä syöpä ( Tammi, 2008), Niina Repo: Arpi ( WSOY, 2002), Satu Hassi: Tukka hattuhyllyllä ( WSOY, 2002), Katelijne Heukelom: Rinta rinnan ( Like, 2006) ja Pekka Kymäläinen: Pussin kuljettaja (WSOY, 2002). 2012 ilmestyneessä Riikka Ala-Harjan kirjassa Maihinnousu kerrotaan lapsen sairastumisesta syöpään ja esim. Gunnar Mattssonin kirja Prinsessa ( WSOY, 1965) kertoo imukudossyöpään sairastuneesta naisesta.
Lukijamme keksivät varmaan lisääkin aiheesta kertovia kirjoja.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849945__Sgaram%20sirkka__…
Osoitteessa http://www.stat.fi (Tilastokeskuksen kotisivu 'tilastotietoa' (rullaa ruutua alaspäin, otsakkeen Muuta tilastotietoa alla) tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta - tietoyhteiskuntatilastot - (rullaa alaspäin) tiivistelmä, ja rullaa lopuksi tekstiä reippaasti alaspäin. Löydät juuri haluamasi tilastot.
Tammikuussa 1999 Suomessa oli n. 546 000 internet-liittymää, Suomi oli maailman maista kärjessä, toisena USA. Esim. Sonera Plazan hakupalvelusta löytyy muita mielenkiintoisia sivuja hakusanoilla internet tutkimukset (kirjoita nämä yhtaikaa peräkkäin tyhjämerkin erottamina hakulokeroon). Mainittakoon Taloustuotteen sivu http://www.toy.fi/tuotteet/netsurvey.htm ja Petteri Järvinen Oy:n sivut http://www.pjoy.fi.
Helli mua hiljaa (alunperin Robert Fitoussin esittämä hitti Words) on Beritin CD-levyllä Hitit (Elap, p2002). Levy on HelMet-kirjastojen kokoelmissa, ja on aivan normaalisti lainattavissa ja varattavissa.
http://www.helmet.fi
