Candy Candy -sarjaa on hankittu useisiin Suomen kirjastoihin. Kirjastot löytyvät maakuntakirjastojen monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot .
Em. videoiden kaukolainaaminen on mahdollista. Kaukolainauksen voit hoitaa lähimmän kirjastosi kautta. Tietoa kaukolainauksesta esim. Oulun kaupunginkirjastosta on kotisivullamme http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/kaukopal.html .
Mikäli tarkoituksesi on ostaa Candy Candy -videoita niin monissa videoissa näkyi olevan toimittajana Castle Communications tai voisit kysyä ostomahdollisuutta esim. Future Filmiltä, joka oli joissain vanhimmissa videoissa toimittajana http://www.futurefilm.fi/info.php?pageCat=6 .
Mikäli kirjaa luetteloitaessa on tiedossa asennusnumero, se kirjoitetaan CD:n päälle. Tässä niin ei ilmeisesti ole. (398-alkuinen on kirjaston nidenumero). Kirjassa olevassa asennusohjeessa CD:n väitetään käynnistyvän automaattisesti, joten muuta neuvoa ei voi antaa kuin uudelleen yritys.
Sopivaa runoa voisi etsiä esim. seuraavista kokoelmista, joihin on koottu isovanhemmuudesta ja lapsenlapsista kertovia runoja:
Onnellinen päivä : runoja lapsista (Gummerus, 2013)
Pää tallella : runoja ikääntyville (LK-kirjat, 2008)
Runo puhuu lapsesta (Kirjapaja, 1984)
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Tervasaaresta löytyy vähän tietoa monesta eri lähteestä, mutta mitään koottua Tervasaaren historiikkiä en löytänyt. Museoviraston kirjastossa ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen arkistossa (Kunnalliskertomukset) kannattaa itse käydä selaamassa kirjoja.
Tervasaaren nimi on vanhoissa kartoissa ollut 1640-luvulla Tiäruholmen, Tiärholmen 1721, Tjärholmen 1781 ja Tjärholm 1845. Nimi johtuu saarella olleesta tervahovista eli tervan vientiä harjoittavien kauppiaiden varastoaitoista. Suomenkielinen nimi on ollut käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Nykyiset nimiasut vahvistettu vuonna 1909.(Lähde: Helsingin kadunnimet)
Tervasaaren vaiheista kerrotaan Helsingin kaupungin historiassa(osa I), Eino E. Suolahden kirjoittamassa kappaleessa...
Melinda Metzistä ei valitettavasti löydy suomenkielellä juuri mitään tietoa. Englanninkielisiä sivustoja on joitakin, tässä parhaita:
http://www.bbc.co.uk/cult/roswell/interviews/burnsmetz/index.shtml
Melindan haastattelu löytyy sivustolta:
http://www.scifi.com/sfw/issue254/interview.html
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on myös aikaisemmin kysytty Melinda Metziä käsitteleviä sivustoja. Tässä linkki aikaisemmin tässä palvelussa olleeseen vastaukseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9151…
Kyseessä saattaisi olla Ira Levinin romaani Mengelen pojat. Kirjan pohjalta on tehty myös elokuva. Elokuva julkaistiin suomessa nimellä Brasilian pojat, ja eräässä sen esittelytekstissä todetaan mm. seuraavaa;
"Nuori amerikkalainen Barry Kohler kertoo kuuluisalle natsien metsästäjälle Ezra Liebermanille epäilevänsä, että Auswitzin keskitysleirin "kuoleman enkeli", tohtori Josef Mengele on elossa ja työskentelee Etelä-Amerikassa. Yhdessä miestensä kanssa hän yrittää kloonata Hitleriä! Kun Kohler saa pitäviä todisteita, Mengelen kätyrit murhaavat hänet. Liebermanin uteliaisuus on kuitenkin herännyt ja kauhukseen hän saa selville, että Mengelen geenimanipulaatio on onnistunut, jossainpäin maailmaan odotaa natsien aikapommi..."
Kruutin sanan merkitystä kannattaa tiedustella kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen neuvontapuhelimesta puh. 09 7014991. Suomen kielen sanakirjoista löytyy vain sana kruuti, joka on tarkoittanut ruutia.
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://finna.fi AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
T-26 - panssarivaunun tekniset taulukot löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Kantakoski, Pekka: Punaiset panssarit: Puna-armeijan panssarijoukot 1918-1945.
Milsom, John: Russian Tanks 1900-1970.
Em. teokset löytyvät ainakin Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta, josta niitä voi oman kirjastonsa välityksellä pyytää kaukolainaksi.
Lisätietoja voi antaa myös Panssarimuseo (www.panssarimuseo.fi)
Voisikohan kyseessä olla Tuulikki Janhusen "Kuninkaan käskystä etelässä"? Sisällöltään kuvaus kirjasta ei aivan täsmää sinun kuvaukseesi, mutta kansi kyllä sopisi muistikuviisi. Sivuja kirjassa on vain 81 ja muodoltaan se on kapea ja korkea. Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia sen kannesta. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannassa on kuvaus kirjasta. Kustantaja on Suomen lähetysseura ja kirja on julkaistu vuonna 1965.
"Kuninkaan käskystä etelässä" -kirja löytyy useista Suomen kirjastoista. Jos sitä ei löydy omasta lähikirjastostasi, niin voit tilata sen kaukolainaan muualta.
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Aikuisten lasten ja vanhempien välisiä suhteita käsittelee ainakin Katriina Järvinen kirjassaan Kaikella kunnioituksella: irtiottoja vanhempien vallasta. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skaikella%20kunnioituksella%20j%C3%A4rvinen__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kyllä löytyy. Ainakin kirjastojen musiikkiosastoilla on tarjolla Thompsonin pianokoulu 1-3 ja
lisäksi alkeisvihko: Thompsonin pianokoulu : Pienet sormet soittamaan, alkeisvihko.
Valitettavasti etsimääsi amerikkalaisen Jane Kenyonin (1947–1995) runoa ei ole suomennettu, kuten ei muutakaan hänen tuotantoaan.
http://www.poetryfoundation.org/bio/jane-kenyon
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://finna.fi
http://aleksi.btj.fi/
https://vaski.finna.fi/
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://kirjasto.kuopio.fi/
http://finna.fi
Luku alkaa sivulta 7. Kirjaa ei ole nyt paikalla kirjastossa, mutta linkki kirjan sisällysluetteloon löytyy Duodecimin verkkokaupan sivuilta: https://verkkokauppa.duodecim.fi/6504.html .
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
