Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Oman kirjan kannen saa periaatteessa suunnitella täysin itse. Esimerkiksi omakustannekirjan kannen saa itse suunnitella ja kuvittaa. Sen sijaan eri kustannusyhtiöillä on erilaiset käytännöt kirjojen kansien suunnittelussa. Kustannusyhtiöillä on usein graafikko, joka suunnittelee kirjan kannen yhdessä kustannustoimittajan ja/tai taittajan kanssa, mutta myös asiakkaan eli kirjailijan toiveita ja näkemyksiä ulkoasusta kuunnellaan.
Esimerkkinä omakustanteen julkaisuprosessi:
Onnistuneen omakustanteen julkaisu - BoD.fi
Kustannusyhtiön julkaisuprosessi:
Kirjan matka -sarja, osat 1-7 – Suomen kirjastoseura
Tässä joitakin kirjoja, jotka sivuavat aihetta. Lisätietoa nimekkeistä löydät vaikka Kirjasammosta.Historiateoksia, joissa kuvataan siviilien elämää sodan jälkeenBeevor, Anthonyt : Berliini 1945. Kääntäjä Matti Kinnunen. WSOY, 1. p. 2003Gebhardt, Miriam : Ja sitten tulivat sotilaat : saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä. Suomentanut Maikki Soro, Minerba, 2026.Huber, Florian : Lupaathan tappaa itsesi : kansan perikato kolmannessa valtakunnassa 1945. Kääntänyt Heli Naski. Mckay, Sinclair : Berliini - elää ja kuolla maailmanhistorian pyörteissä. Englannin kielestä suomentanut Timo Kallo. Minverva, 2023. Berliinin ja berliiniläisten historia, josta osa käsittelee sodanjälkiestä aikaa. MuistelmiaBaer,...
Kirjat ovat kirjastossa kovassa käytössä ja kuluvat. Ajan antaessa myöten kirjoja yritetään korjata ja vanhoja huonokuntoisia poistaa. Välillä kiireen keskellä hyllyyn joutuu huonokuntoisia kirjoja. Jos löydät hyllystä tällaisen kirjan, tuo se tiskille, niin otamme sen mielellämme sivuun korjattavaksi tai vaihdettavaksi parempaan kappaleeseen.
Hei!
Olen ohjannut kysymyksesi kirjastossamme sille osastolle, jolla saattaa olla haluamaasi aineistoa. He vastaavat suoraan sähköpostiisi. Kannattaa myös ottaa yhteyttä Tikanojan taidekotiin (www.tikanojantaidekoti.fi, email tikanoja.info@vaasa.fi), koska myös heillä todennäköisesti on aineistoa Myntin suvusta ja erityisesti Eemu Myntistä.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Satutuntien historiasta sekä satutuntien pitämisestä ja saduista yleensä löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Mäkelä, Marja-Leena: Satuseikkailu kirjastossa (satutuntien historia s. 10-> )
Lastenkirjasto-opas, erit. s.56->
Kirja kantaa - tarina tukee
Lue lapselle!
Ojanen, Sinikka: Sadun avara maailma
Sadun voimat, osat 1-2, toim. Johanna Jokipaltio
Kokkolan kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä Anders-verkkokirjastosta http://webkirjasto.kpnet.fi Vasemmasta laidasta valitaan laajennettu haku ja asiasana-kohtaan kirjoitetaan kansallispuvut. Haulla löytyvät esim. kirjat Kurula: Kansallispukuja Suomesta, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, Kansallispukuja kuvina ja Kaukonen: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut.
Linkkejä kansallispukuihin löytyy Linkkikirjastosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-sivustossa http://www.makupalat.fi on myös linkkejä kansallispukuihin, esim. http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta on aikaisemminkin kysytty...
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Etsin aiheesta viitteitä Kauspunginkirjaston Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ , mutta hakusanoilla myynti ja ohjaus/mittaus ei viitteitä löytynyt. Jatkoin hakua sitten vain sanalla myynti ja rajasin haun kirjoihin. Tulokseksi sain 101 viitettä, joista muutamia tuoreimpia poimintoja:
Plussa:
- Jobber: Selling & sales management (2000)
- Sarasvuo: Myynnin korkeajännitys (1998)
- Nieminen: Menestyvä myyjä (1997)
- Moncrief: Sales management: strategy, technology, skills (1997)
Näiden saatavuuden voi tarkistaa em. Plussa-tietokannasta.
Linda-tietokannasta löysin lisäksi seuraavanlaisen viitteen, jota ei kuitenkaan ole kaupunginkirjaston kokoelmissa. Siitä voi tehdä kirjastossa kaukolainapyynnön.
Linda:
- Hakala:...
Anders Allardtin kirjassa Liljendal sockens historia sekä Synnöve Bergholmin teoksessa Liljendal hembygdsbok löytyy pari mustavalkoista kuvaa Sävträskin sillasta. Liljendalin kirjastossa on lehtileikkeitä siltaa koskevista artikkeleista. Paikallisen kotiseutuyhdistyksen Liljendal hembygdsföreningin tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.ita-uudenmaankylat.fi/categories.asp?document_id=353&cat_id=…
HelMet-tietokannasta löytyy asiasanahaulla, hakusanana pelkästään 1968, jonkin verran kirjoja, tosin suurin osa epärelevantteja. Koko hakutulos tässä: http://www.helmet.fi/search*fin?/d1968/d++++1968/1%2C26%2C125%2CB/exact… (tuloslistassa on Pariisia runsaammin suomalaisia Tsekkoslovakian tapahtumia käsitteleviä kirjoja).
Poimin listasta seuraavat, joista vain kaksi suomalaista:
Tarvainen, Veikko: 60-luvun kapina (Like 1993, ISBN 951-578-155-8 (nid.)
Ali, Tariq: Marching in the streets (Bloomsbury 1998, ISBN 0-7475-3763-1 (sid.)
Kurlansky, Mark: 1968: the year that rocked the world (Jonathan Cape 2004, ISBN 0-224-06251-4 (sid.))
Seale, Patrick: French revolution 1968 (Heinemann 1968, ISBN 0-434-68500-3 (sid.))
Hullu vuosi 1968 / toim. Yrjö...
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Löysimme seuraavanlaisia Viipuri-runoja: teoksesta Viipurin lauluveikot 100v., s.l., 1997 löytyy Laila Hietamiehen lyhyt kirjoitus Viipurista ja kirjallisuudesta, jossa siteerataan pätkä Eeva-Liisa Mannerin runoa, jossa näkyy Hietamiehen mukaan Viipurin vaikutus. Tämän lisäksi löytyivät Eino Leinon runot Viipurin vartio ja Veljesvirsi. Teoksessa Oi aika Viipurin (ISBN:951-0-10770-0) alussa on pätkä Jacob Fresen runoa. Jacob Frese kirjoitti Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi juhlarunon, jossa on 14 Viipurille omistettua säkeistöä. Kansallisbibliografiasta löytyy viite Frese, Jacob: Echo, å Sweriges allmänne frögde-qwäden (1715). Tästä julkaisusta löytynee koko runo.
Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
