Taideteosten tunnistamisessa kannattaa kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Asiaa voisi tiedustella esimerkiksi taide- ja antiikkihuutokaupoista Bukowskis ja Hagelstam, joissa arviointi on yleensä ilmaista.Netissä olevista taiteilijaluetteloista ja -matrikkelista voit myös etsiä vastaavuutta taiteilijan nimikirjaimille.Kuvaston taiteilijaluettelo https://kuvasto.fi/taiteilijaluetteloKuvataiteilijamatrikkeli https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/aakkosellinen-hakemisto-taiteilijoi…
Päätteiden kyselyt eivät liity HelMetiin vaan kyseessä on useiden Internet-selainten oletusasetuksista johtuva toiminto. Kyselyistä pitäisi päästä eroon, kunhan kerran rastittaa kysymyksen yhteydessä näkyvän kohdan, jossa kysytään, haluaako päästä jatkossa ko. kyselyikkunoista eroon.
Useissa Espoon kirjastoissa on parhaillaan meneillään isohko tietokoneiden huollon uudistusprosessi, mihin liittyen koneiden huollosta vastaava palveluntarjoaja ei ole vielä saanut tehtyä kaikkien asiakaspäätteiden asennusta ja oletusasetusten säätöä kokonaan loppuun. Toivon mukaan he saavat asennukset pian hoidetuksi loppuun, jonka jälkeen tällaiset selainongelmatkin toivottavasti vähentyvät.
Espoon kirjastoissa yritetään aamuisin säätää tällaiset...
Kirjoista hyödyllinen voisi olla Uimaopetuksen käsikirja (Docendo 2011, myös aiempia painoksia). Internetissäkin tietoa on, esim. Ylen Olotilasta löytyy 10-osainen artikkeli- ja videosarja Lasten uimakoulu: http://olotila.yle.fi/category/asiasanat/lasten-uimakoulu. Oman paikkakunnan liikuntatoimesta voi myös tiedustella, järjestetäänkö lähistöllä ohjattuja uimakouluja.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto yhdistettiin vuoden 2013 alussa. Yksi syy yhdistämiseen oli, että säästämme resurssejamme, kun ylläpidämme yhdessä linkkihakemistoa. Samalla aineiston valinnan kriteerit muuttuivat. Ensisijainen valintakriteeri on linkin tietosisältö, koska Makupaloja kehitetään erityisesti tiedonhakupalveluksi. Palvelusivustoja emme enää kerää hakemistoomme. Tästä syystä majoituspalvelusivustot jäävät tietosisältöjemme ulkopuolelle, poistamme vähitellen entisetkin hakemistoon yhdistämistyön yhteydessä jääneet vastaavat.
Internetistä löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista, josta kirjailijat löytyvät aakkosjärjestyksessä. Osoite on http://www.nuorisokirjailijat.fi/
Kunkin kirjailijan kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan myös kirjoja, joista löytyy tietoa ko. kirjailijasta.
Kysyin asiaa tämän gradun osalta Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelusta ja tämä gradu on sellainen, että se pitää pyytää siellä luettavaksi ja siitä ei edes saa kopioita. Osan saa kyllä meille lukusalikäyttöön.
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijamatrikkeli ammattikuvataiteilijoista löytyy verkosta osoitteesta: https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Antamillasi nimillä tästä matrikkelista ei nimeä löydy. Kuvataiteilijoiden nimiä voi selata myös aakkosjärjestyksessä, jos nimistä löytyisi jokin mahdollinen. Nimi löytynee, jos kyseessä on ammattitaiteilija, mutta siitä ei varmaankaan ole tietoa. Muuta keinoa meillä ei valitettavasti nyt tällä hetkellä ole taiteilijoita etsiä.
Verbi viirata tarkoittaa "poiketa suunnasta, puoltaa, esim. Auton jarrut vähän viiraavat. Pojan silmät viiraavat.". Timo Nurmi: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, 2004.
Myös Kielitoimiston sanakirjassa (2012) annetaan sama tulkinta. Siitä, että sanaa tulkittaisiin eri tavalla eri murteissa, ei ole näissä lähteissä mainintaa.
Verkon kautta asiakas voi varata vain yhden kirjan kerrallaan. Jos teillä on tarvetta varata monta kappaletta samalla kertaa, kannattaa tulla kirjastoon ja hoitaa varausasia virkailijan kanssa. Virkailija voi varata teille useampia kappaleita. Ellei koulullanne jo ole kirjastokorttia, se kannattaa hankkia. Koulun kirjastokortti on yhteisökortti, joka on vuoden kerrallaan voimassa ja jossa jonkun työntekijän täytyy olla takaajana. Takaajaksi lupautunut voi saada kirjastokortin heti, jos hänellä on henkilöllisyystodistus mukanaan.
Kyllä on, tällä hetkellä palautusautomaatteja on Pukinmäen ja Viikin kirjastoissa. Myös remontin jälkeen 10.1. avattavassa Itäkeskuksen kirjastossa on automaatteja palautukseen. Näiltä internetsivuilta saat lisätietoja:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2219
http://www.lib.hel.fi/page.asp?notice=1&_item_id=5465
Kirjallisuutta kysymästäsi aiheesta kannattaa etsiä HelMet-tietokannasta vaikkapa hakusanoilla "aika", "ajankäyttö" ja "filosofia".
Alla esimerkkejä aikaa ja ajankäyttöä filosofisessa ja kulttuurintutkimuksellisessa mielessä käsittelevistä teoksista:
Ajan filosofia / Eero Ojanen (Kirjapaja, 2007)
Meemejä ja uskonnollisia robotteja : kulttuuriesseitä / Matti Kamppinen (Yliopistopaino, 2004)
Time and the other : (and additional essays) / Emmanuel Levinas : translated by Richard A. Cohen (Duquesne University Press, 2003)
Oleminen ja aika / Martin Heidegger ; suomentanut Reijo Kupiainen (Vastapaino, 2000)
Aika / toimittaneet Sami Pihlström, Arto Siitonen, Risto Vilkko (Gaudeamus, 2000)
The story of time / Kristen Lippincott ; with Umberto Eco...
Kansalliskirjaston Fennica-tietokannan mukaan Fakta-nimistä lehteä ei ole ilmestynyt tuohon aikaan.
Fennica on maksuton tietokanta. Voit halutessasi tarkistaa asian sieltä. Linkki: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/fennica.html
Valitse "haku Fennicasta".
Tietokannan sisällä laita lehden nimi kohtaan "teos".
Tekstiviestit saapuneista varauksista ovat yleisimpiä mobiilipalveluja suomalaisissa kirjastoissa. Joissakin kirjastoissa on myös mahdollista saada muistutus erääntyvistä lainoista mobiilipalveluna. Myös aineiston selaus matkapuhelimen avulla on mahdollista joissakin kirjastoissa. Uudemmissa verkkokirjastoratkaisuissa on myös mahdollista älypuhelimilla seurata omia lainoja ja tehdä varauksia. Aineiston saapumisilmoituksista tekstiviestinä peritään sama varausmaksu kuin postitse tai sähköpostitse ilmoittamalla. Maksut vaihtelevat eri kirjastoissa ja kirjastokimpoissa yleisemmin 0,50€ - 1€ välillä.
Mobiilipalvelut ovat kirjastojärjestelmien kirjastoille maksullisia lisäominaisuuksia, joita kirjastot tai kirjastokimpat ottavat käyttöön...
Internetistä löytyy hyvin vähän tietoa Toivo Lyystä. Tässä muutamia linkkejä:
Kirjasampo: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175928577057#.WYQ…
Pohjoiskarjalaisten nykykirjailijoiden matrikkeli: http://pkkirjailijat.jns.fi/show.cgi?id=269
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Lyy
Kirjalähteitäkin löytyi niukanlaisesti, mutta ainakin teoksesta Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja (WSOY, 1954), löytyy lyhyt elämäkerta hänestä.
Myös Aulis Ranteen ja Pentti Törrösen teoksesta Mansikkapaikka, eli, Rajatorppa : alueen historia ja lähiöön tutustuminen (Rajatorppaseura, 1990) löytyy mainintoja Lyystä.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-...
Kyseessä on Pentti Saaritsan runo sikermästä Suite mignone. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Mitä näenkään (1979). Runon voit lukea myös teoksesta Pentti Saaritsa: Runoja 1965-1982 (Kirjasyhtymä, 1983).
Voisikohan kyse olla lasten karttuleikkiin liittyvä loru: Karttu kotona, miehet metsässä...?
Loru sisältyy esimerkiksi teokseen Lennä, lennä leppäkerttu : Tuttujalastenrunoja ja -loruja (Koonnut Helvi Karahka, 2013)
Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen verkkosivuilta löytyy tietoa nimien alkuperästä. Kotuksen mukaan Aada on mukaelma nimestä Ada. Ada taas viittaa vanhaan saksankieliseen sanaan Adel, joka merkitsee jalosukuista.
Nimen alkuperästä voi lukea lisää täältä: Aada - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
