Vaasan kaupunginkirjastossa olevista tietolähteistä ei ikävä kyllä löytynyt tietoa tästä asiasta. Asiaa voisi ehkä tiedustella Kansallisarkiston Vaasan toimipisteestä, Varastokatu 2, Vaasa, p. 0295337300.
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamiasi asiakirjoja. Arkistolaitoksen Astia-palvelusta löysin Iisalmen seurakunnan asiakirjoja vain vuoden 1723 jälkeen. https://kansallisarkisto.fi/fi/aineistot/verkkopalvelut-ja-tietokannat . Astia-palvelusta arkistoluetteloita voi hakea vaikka toimijan (Iisalmen seurakunta9 mukaan.
Seurakuntien aluerekisterissä pääset tutkimaan kirkonkirjoja vuodesta 1853 lähtien. https://www.ylasavonseurakunnat.fi/sukututkimus
Iisalmen maaseurakunnan arkistoluettelot ovat selattavissa myös Finna-palvelun kautta. https://www.finna.fi/
On mahdollista, että seurakunnan vanhemmat arkistot ovat tuhoutuneet. Esimerkiksi tulipaloissa. Wikipediankin mukaan seurakunnan...
Aika suurelta osin tuntomerkit sopisivat vuonna 2008 ensi-iltansa saaneeseen elokuvaan City of Ember. Suomessa elokuvaa esitettiin nimellä Hehkuva kaupunki. Maanalaisessa kaupungissa elää joukko suuresta katastrofista selviytyneitä. Pimeyttä valaisevat valtavat sähkövalot uhkaavat sammua generaattorien reistaillessa. Tässä tilanteessa kaksi rohkeaa nuorta etsii tiensä maan pinnalle.
http://www.filmgoer.fi/new/dvd-blu-ray/hehkuva-kaupunki
https://en.wikipedia.org/wiki/City_of_Ember
Aiheesta on ollut näyttely Design Forumin Kellarissa 9.1.05 saakka. Internetistä tietoa etsittäessä tulevat esille linkit näyttelyilmoituksiin:
esim.
http://www.designforum.fi/servlet/dfpage?did=1511
lisätietoja voinee kysyä suoraan näyttelystä, sivun lopussa löytyvät yhdyshenkilöt ja puhelinnumerot
http://www.ess.fi/keywordarticle.jsp?article=19742&category=27&main=21&…
Lehtitiedotteessa kerrotaan Väki Vahva -näyttelyn perustuvan suunnittelijoiden Tanja Rovio ja Eero Hintsanen luomaan ja muotoilemaan tarinaan Suomen muinaishistoriasta. Lisäksi mainitaan, että esillä on myös tarinaan rakennettua tutkimusmateriaalia, joka sisältää mm. 1920-luvun kulttuurintutkijoiden tapaan tehtyjä muistiinpanoja. Etelä-Suomen sanomat Netlari-...
Kaikkia ammattimatrikkeleita ei löydy digitaalisina. Osan on listattu Sukuhistoria.fi sivuston wikiin. Linkki sivulle.https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Matrikkelit
Muita kannattaa etsiä Finna-haulla, joka kattaa suurimman osan suomenmuseoiden, arkistojen ja kirjastojen aineistosta. Linkki Finna.fi (hakusana matrikkelit, ei rajausta)
Suomen Pankki ylläpitää "Valuuttakurssit" -sivustoa. Sivustolta löytyy Excel-taulukko vanhoista Suomen markan kursseista vuosilta 1990-1998. Taulukon mukaan USA:n dollarin markkakeskikurssi 1.1.1998 oli 5,4619. Tällöin miljoona Suomen markkaa olisi ollut n. 183 000 USD.Internet-lähteet:Suomen Pankki (viitattu 21.11.24): Valuuttakurssit
Yö on sävelletty Koskenniemen vuonna 1924 julkaistuun kokoelmaan Uusia runoja sisältyvään runoon Kehtolaulu ("Iltarusko jo sammunut on -- ").Kaj Chydenius kertoo: En millään muista, mistä lukiovuosinani 1950-luvun puolivälissä sain käsiini V.A. Koskenniemen runon ”Kehtolaulu” (1924, Uusia runoja). Minulla oli Joensuun Lyseossa laulukvartetti, jonka ohjelmistoon sävelsin sen nimellä ”Yö”. Sävellys, jonka soolon itse lauloin, taisi nauttia jonkinlaista suosiotakin. (Kaj Chydenius - konsertit)
Et valitettavasti pysty tavoittamaan useampia kirjastoja yhdellä osoitteella. Sinun kannattaa lähettää postia niille kirjastoille, joihin haluat ehdottaa levyäsi. Mikäli haluat tarjota levyä laajemmin, voit lähettää ehdotuksen maakuntakirjastoille. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastohakemistosta, http://hakemisto.kirjastot.fi.
Suomalaisia kauhukirjoja ovat kirjoittaneet mm. Rick Hautala, Boris Hurtta, Kari Nenonen, Maarit Verronen (Älä maksa lautturille). Kannattaa myös tutustua teokseen "Viiltokuvia", jossa on suomalaisia kauhukertomuksia.
Lapsen oikeuksien julistus (1959) / Lapsen oikeuksien sopimus (1989) Julistus YK:n virallisilla kielillä, https://digitallibrary.un.org/record/195831?ln=en ja sopimus niillä, https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
italia: https://www.isfol.it/sistema-documentale/banche-dati/normative/archivio/dirittidelfanciullo_1959
liettua: http://elibrary.lt/resursai/NPLC/nepilnameciu_justicija/JUNGTINIU%20TAUTU%20VAIKO%20TEISIU%20DEKLARACIJA.pdf
http://unicef.lt/wp-content/uploads/2017/06/JT-Vaiko-Teisi%C5%B3-Konvencija.pdf
puola: http://libr.sejm.gov.pl/tek01/txt/onz/1959.html
https://brpd.gov.pl/konwencja-o-prawach-dziecka
romania: https://www.salvaticopiii.ro/sci-ro/files/32/327ef3da-c4d0-4fff-9f76-...
Vaski-kirjastojen sivuilta löytyy linkki ja ohjeet eri e-aineistojen saavutettavuuteen ja käyttöön:
https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
PressReader -palvelusta löytyy laaja valikoima näköislehtiä Suomesta sekä eri puolilta maailmaa.
Esimerkiksi Helmet-kirjastot ja Satakirjastot tarjoaa asiakkailleen osittain myös muita etäkäytettäviä palveluja, mutta näitä palveluita pääsee käyttämään vain alueiden omilla kirjastokorteilla. Lisätietoa näistä löytyy alla olevista linkeistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet
https://satakirjastot.finna.fi/Content/eaineistot
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran...
Ei ihme ettet ole montaa sopivaa kirjaa löytänyt. Noidista kyllä kirjoitetaan suomeksi, mutta usein ne ovat nuortenkirjoja tai noidat eivät ole pääosassa. Vielä harvempi on käännetty mainitsemillesi kielille.
Löysin kuitenkin yhden sopivan kandidaatin: Marko Hautalan Torajyvät vuodelta 2011. Se on käännetty saksaksi 2013.
Suomalaisen kirjallisuuden seura ylläpitää Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokantaa. Se on kaikille avoin ja avautuu tässä osoitteessa : http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Tietokannasta on mahdollista hakea esimerkiksi kaikki ranskannokset ja katsoa sitten esimerkiksi googlen avulla kertooko mikään kirjoista noidista.
Myös Vaski-tietokantaa voi käyttää avuksi tekemällä tarkennetun haun, jolla etsii vaikkapa...
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Vastaus kysymykseenne Espoon kaupunkitekniikasta:
"Pääkaupunkiseudulla pyritään pääsemään eroon vanhanaikaisista, pelkillä kolikoilla toimivista pysäköintimittareista. Yksi syy tähän on kolikkoautomaattien ylläpidon kalleus. Tavoitteena on, että jokainen voi maksaa pysäköinnin sujuvasti. Esimerkiksi liityntäpysäköinti ei kuitenkaan onnistu mobiililaitteilla, koska maksamisessa ei voida käyttää HSL-sovellusta ainakaan tällä hetkellä.
Espoon Leppävaaran liityntäpysäköinnissä oli automaatti, joka saatiin noin vuosi sitten muutettua niin, että siinä käy myös korttimaksaminen. Sujuva maksaminen on tavoite, mutta sen toteutuminen hitaanpuoleista, koska pysäköintimittareiden uusiminen vie aikaa. Asia on kesken ja maksutapoja selvitellään...
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Elokuvan tekemisestä löytyy suomeksi aika vähän, ehkä näistä olisi apua: Liukko & Kangassalo: Mediaa muruille (1998) sis. oman kappaleen elävästä kuvasta, kohteena lapset. Baer& Heikkinen & Isaskainen: Hattiaisten mediakirja (2002) sisältää ohjaajan osion, myös lapsille suunnattu. Elävästi kuvasta: kokemuksia lasten ja nuorten elokuvaopetuksesta (1999). Vanhempia kirjoja: Elokuvakirja (1989) ja Pölönen: Elokuvailmaisun ja ja videokuvauksen perusteita (1990). - Internetistä löytyy elokuvan teemavuoden 2004 Filmihillo-sivuilta monenlaista hyödyllistä ja antoisaa, esim. http://www.filmihillo.net/noin_kymmenen_askelta.pdf
