Itäkeskuksen kirjastoon tulee kaksi vironkielistä lehteä, Eesti ekspress ja Eesti naine.
Itäkeskuksen lehtikokoelma on hyvin laaja, joten listaa siitä ei kannata tehdä. Voit tarkastella Itäkeskuksen lehtivalikoimaa Helmet-haulla, kun kirjoitat Helmet-hakuun hakusanan lehti ja valitset hakutulossivun vasemmassa laidassa olevista rajoittimista sijaintikirjastoksi Itäkeskuksen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kysymystä voi tarkastella esim. henkilöautokorttiin vaadittavien ajo- ja teoriakokeiden tulosten valossa. Traficomin tilastojen mukaan vuosina 2011 - 2018 autokoulun käyneistä pääsi B-luokan ajokokeesta ensimmäisellä yrittämällä läpi enimmillään 72 %. Teoriakokeen ensimmäisellä yrittämällä selvittäneiden osuus vaihteli samalla jaksolla välillä 80 - 90 %. Jo näistä luvuista päätellen ajo-opetus ei ole vain muodollisuus.
Ajamisen osaaminen koostuu lisäksi monesta muustakin asiasta kuin ajoneuvon käsittelystä. Vaikka osaisikin käsitellä autoa, oikeassa liikenteessä ajaminen on oma haasteensa. Ajokokeen jälkeenkään ei kukaan ole vielä valmis kuljettaja, muistutetaan Autokoululiitosta.
Mahdollisia selvityksiä tai lisätietoa voi tiedustella...
Kyseessä on Johan Gabriel Oxenstiernan (1750-1818) Mieteruno, joka sisältyy Elina Vaaran suomentamana esimerkiksi teoksiin Kevätsade : valikoima ruotsalaista lyriikkaa (1926, s.11) ja Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 2 : Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja (1930). Oxenstiernan lyriikkaa ei ole julkaistu suomeksi omana kokoelmanaan.
Teokset kuuluvat PIKI-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runeberg.org/authors/oxenjoga.html
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Happi voi vahingoittaa soluja. Liiallisen hapensaannin kohdalla puhutaan hyperoksiasta eli happimyrkytyksestä. Se voi johtaa kehukojen vahingoittumiseen, muutoksiin silmissä ja keskushermostohäiriöiden aiheuttamiin kouristuksiin.
Hapen soluja vahingoittava vaikutus riippuu osapaineesta, eli siitä kuinka suuri osa keuhkokudokseen kohdistuvasta ilmanpaineesta johtuu hapesta, sekä ulkoisesta paineesta. Normaalista hengitysilmasta happea on noin 21 prosenttia. Tyypi tai muut ilman kaasut eivät suoraan vaikuta hapen terveysriskeihin. Ilman muita kaasuja hapen osapaine toki nousee, mutta vaarallisuus riippuu kokonaispaineesta. Puhdas happi on vaarallista, jos ympäristön paine on sama kuin normaali ilmanpaine tai sitä suurempi. Kun puhdasta...
Julia Quinniltä on nyt heinäkuussa tulossa uusi osa Smythe-Smith suvun sarjaan nimeltään "Petollinen kosija". Lisätietoja teoksesta kustantajan sivulta: Petollinen kosija (tammi.fi)Muita historiallisia, mutta romanttisia kirjoja voi yleisten kirjastojen tarjonnasta etsi hakusanoilla "historialliset rakkausromaanit". Sinua saattaisivat kiinnostaa esim. Karen Swanin teokset, samoin kuin Simona Ahrnstedin teokset, joista jälkimmäiset sijoittuvat Ruotsin historian eri ajanjaksoille. Sara Medbergin teoksia on puolestaan kutsuttu "Ruotsin Bridgertoniksi" eli niistäkin saattaisit löytää luettavaa. Suomalaisia historiallisten ja osin myös romanttisten kirjojen kirjoittajia ovat esimerkiksi Kaari Utrio sekä Kristiina Vuori.
Vastaajistamme kukaan ei vaikuttanut löytävän ajatusta, jota etsit. Yritin selailla ja etsiä hakemalla eri kielillä, mutta en löytänyt tällaista ilmausta, yleisin lienee juuri tuo näkymättömyys. Muita yhteisiä termejä olivat lähinnä ilmaukset, joita käytettiin useammalla kielialueella olivat esim. vanha ranska ancienne, italian anziana, espanjan anciana tai erilaiset ilmaukset, joilla kierretään tuo vanha: edistynyt ikä (italia età avanzata) tai vanhempi (esim. esp. señora mayor). Näissä ei kuitenkaan missään ole ilmeisesti etsimääsi lisämerkitystä. Minkälainen lisämerkitys etsimälläsi ilmauksella tarkemmin kerrottuna olisi? Vai etsitkö sanaa, joka muistuttaa asultaan tuota invisible-sanaa?
Kumpaakaan äänitettä (Danny: Danny, HSLP-113 tai 14 iskelmää,
SLP-529) ei valitettavasti löydy pääkaupunkiseudun yleisten
kirjastojen aineistotietokannasta. En onnistunut niitä paikallistamaan
myöskään Varastokirjaston eikä maakuntakirjastojen luetteloista.
Koska mainittu kappale, vuonna 1969 Jaakko Salon säveltämä ja Jukka
Virtasen tekstittämä "Ei kaikki ole miltä näyttää" on alunperin
tehty kotimaiseen elokuvaan "Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut",
kuvittelisin, että sitä voi etsiä Suomen elokuva-arkistosta. Kappale
on nimittäin julkaistu ko. elokuvan musiikkia sisältävällä Scandian
EP:llä SEP-234. Arkiston tiedot löytyvät osoitteesta
http://www.sea.fi/. Arkisto on tarkoitettu tutkimuskäyttöön ja
tarkemmin asiaa voi tiedustella...
Ainoa laajempi tutkimus lappilaisesta (suomalaisesta) eräkirjallisuudesta on Markku Variksen väitöskirja Ikävä erätön ilta : suomalainen eräkirjallisuus (SKS, 2003).
Sen laaja lähdeluettelo antaa viitteitä muuhunkin tutkimukseen ja eräkirjallisuuteen yleensä.
Timo Hyytisen kirja Erä Fennica : Suomen eräkirjat ja eräaiheiset julkaisut (Arma Fennica, 1991) sisältää mm. laajan luettelon erä- ja kalastusaiheisista kirjoista ja julkaisuista.
Katriina Suvannon kokoama valikoimaluettelo Eräkirjallisuutta (Kirjastopalvelu, 1990) kattaa metsästys-ja kalastuskirjallisuuden lisäksi myös yleensä luonnonelämyksiä välittävän kirjallisuuden.
Sähköisessä muodossa paras bibliografinen lähde lappilaiseen ja Lappia kuvaavaan eräkirjallisuuteen on Lapin...
Sinun kannattaa ottaa yhteys omaan kirjastoosi. Salasanan uusiminen vaatii yleensä henkilökohtaisen käynnin kirjastossa, eikä sitä anneta puhelimitse tietoturvallisuussyistä. Asiakastunnus on yleensä kirjastokortin numero.
Attenborough’n ohjaama hieno ”Huuto vapaudelle” on jo onneksi tallennettu DVD-levylle. Elokuvaa taitaa tosin olla saatavilla vain yhdessä verkkokaupassa – ja erittäin niukasti! Tiedot löytyvät Googlen avulla sanoilla: ”huuto vapaudelle” attenborough dvd. Voitte myös tehdä DVD-versiosta hankintaehdotuksen omassa kotikirjastossanne. Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat ehdottaa hankintoja sähköisellä lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx.
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
Ollin pakina sekuntikelloista ja onnettomista ajanottajista on kirjassa Keskikoulun lukukirja 2. Pakinan nimi on Sekuntikellot. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta, pääkirjaston varastosta.
Gorkin teoksen suomennoksessa on tällä vastaushetkellä valitettavasti niin paljon varauksia, etten pysty saamaan sitä käsiini. Siksi en pysty nyt tarkistamaan, miten kyseinen kohta on suomennettu.
Marilaisilla ja venäläisillä on ollut kitkainen historia. Leena Laulajainen kertoo kirjassaan ”Marilaiset : laulun ja uhritulien kansa” (Otava, 1995), että marilaiset taistelivat venäläisiä valloittajia vastaan ja että taistelut olivat pitkiä ja säälimättömiä, arvatenkin puolin ja toisin. 1500-luvulta alkaen marilaisia pakkokäännytettiin kovakouraisesti ja verotettiin ankarasti. I. Manninen kertoo kirjassa ”Suomensukuiset kansat” (WSOY, 1929), että tšeremissit eli marilaiset ryöstelivät matkustajia 1500-luvulla, minkä vuoksi matkustajat välttivät...
Esitit kysymyksesi Suomen yleisten kirjastojen tietopalveluun. Me täällä kirjastossa voimme opastaa mistä ja miten etsit tietoa jostain aiheesta. Esimerkiksi rippikoulua käsittelevää kirjallisuutta löytyy kirjastojen aineistotietokannoista sanalla rippikoulu, mutta ehkä kätevin ja hyödyllisin tiedonlähde on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nettisivut http://www.evl.fi/ > WWW-palveluja > rippikoulut. Sen sijaan siihen miten uusi opetussuunnitelma vaikuttaa jonkin yksittäisen seurakunnan nuorisotyöhön meillä ei ole vastauksia. Saadaksesi sen selville sinun tulee kääntyä Lohjan seurakunnan rippikoulutyöstä vastaavien henkilöiden puoleen. Yhteystiedot löydät sivulta http://www.kolumbus.fi/lohjan.seurakunta/ .
Arvatenkin siksi, että sodan riehuessa ihmiset haluat laulaa ihan muista asioista, sen sodan muistaa muutenkin. Kun tanssiminen oli sota-aikana kiellettyä, laulaminen sentään sallittiin. Vaikka ns. sotilaslauluissakin on ollut suursuosikkeja, kaikkialla maailmassa on sotienkin aikana laulettu mieluiten samoja lauluja, jotka rauhankin aikana ovat mieltä ilahduttaneet tai innostaneet.
Viranomaiset julkaisivat sotien aikana laulukirjoja, joissa selkeästi tasapainoteltiin propagandan ja ostajien miellyttämisen välillä. Vaikka taistelujoukoille tehtiin myös melko puhdasverisiä sota-aiheisia laulukokoelmia, useimmiten mukana olisi suosittuja kansanlauluja ja jopa iskelmiä. Kyllähän propagandajoukoissakin tiedettiin, mistä kansa pitää....
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
Kivistön varaukset siirtyvät Martinlaakson kirjastoon (Laajaniityntie 3). Saapumisilmoituksen noutopaikkana säilyy ”Kivistön kirjasto”. Martinlaakson kirjasto on kesällä auki ma, to klo 13–20; ti, ke, pe klo 9–16 ja la, su suljettu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kiviston_kirjasto/Jut…
Varsinaista Uomaan kylän pitäjäkirjaa ei helmet-kirjastojen kokoelmissa ole. Impilahden historiaa käsitteleviä kirjoja löytyy seuraavat:
Muistojemme Impilahti / toimittanut Paavo Koponen (Impiranta-säätiö,1990)
Impilahti-kirja / Simo Härkönen
Esi-isiemme Impilahti / Paavo Koponen ( Impilahti-säätiö, 1982)
Impilahden pitäjän ja seurakuntain historia / A. A. A. Laitinen
Näistä viimeksimainittu vaikuttaa kattavimmalta Impilahden alueen historiikilta (640 sivua). Kuntahistoriikit eivät välttämättä sisällä kylien kiinteistöistä ja tonteista tarkempia tietoja.
Vanhoja Impilahden kunnan maa- ja kiinteistörekisterejä koskevia asiakirjoja on finna-hakupalvelun mukaan sijoitettu Mikkelin maakunta-...
