Kysymykseesi on melkeinpä mahdotonta vastata kolikkoja näkemättä. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niitten arvoon. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta "Suomen rahat arviohintoineen". Seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" . Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp .
Kokkolan kaupunginkirjastossa kirjat löytyvät luokasta 90.5.
Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Vaski-tietokannan mukaan Turun kaupunginkirjastosta löytyy 3 venäjänkielistä teosta, jotka käsittelevät kysymääsi aihetta kuvataiteessa. Maalaustaiteesta kertoo PODVIGU 40 let : [albom] / [avtor-sostavitel Emma Pugatseva ; avtor stupitelnoi statji Kirill Moskalenko] Moskva : Sovetski hudoznik, 1985.
Julistetaiteeseen taas keskittyvät osat 2 ja 3 sarjasta SOVETSKI polititseski plakat : iz kollektsii Gosusarstvennoi biblioteki SSSR imeni V. Il. Leninareproduktsii 1950-1970-e gody.
Muut sosialistiseen realismiin keskittyvät kirjat ovatkin sitten muilla kielillä, lähinnä suomeksi ja englanniksi. Pääset niihin helpoiten käsiksi Vaski-tietokannan kautta (www.turku.fi/vaski) käyttämällä asiasanoina sosialistinen realismi ja Neuvostoliitto....
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Kyseinen kohta on William Shakespearen näytelmän King Richard III viidennen näytöksen neljännestä kohtauksesta.
Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1897 tämä lausahdus kuuluu näin:
"Heiton varassa on henki,
Ma tahdon nähdä, miten arpa lankee."
Matti Rossi suomensi näytelmän vuonna 1968. Saat hänen suomennoksensa kyseisestä kohdasta sähköpostiisi.
http://shakespeare.mit.edu/richardiii/full.html
http://www.gutenberg.org/cache/epub/37835/pg37835-images.html
Shakespeare, William: Rikhard III (suom. Matti Rossi, Tammi, 1968)
Koronapelin säännöt ovat ainakin Maailman pelit ja leikit -kirjassa (Sanoma 1976). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteessa http://www.kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Ilman tarkempia tietoja emme valitettavasti onnistuneet selvittämään lorua. Ainakin näistä kirjoissa on myös vanhoja lasten leikkiloruja:
- Jos sul lysti on : Suomen lasten leikkirunot / toimittanut Ismo Loivamaa
- Leikkiloruja / kuvitus ja toimitus Kirsi Lappalainen
- Onko koira kotona? : miten ennen leikittiin / Kirsti Manninen, Pirkko Kanerva
- Suomen kansan leikkejä / Käytäntöön sovitti Anni Collan
- Kuukernuppi : vanhoja ja uusia lastenloruja / toim. Ulla Lipponen
...
Elokuva ei tähän anna suoria vastauksia ja verkossa onkin kehitelty kaikenlaisia teorioita varsin vaurailta vaikuttavien henkilöhahmojen ammateista. Todd Strasser kirjoitti elokuvan pohjalta romaanin, jossa Peter McCallister on ammatiltaan "liikemies" ja puolisonsa Kate McCallister muotisuunnittelija.
https://www.chron.com/culture/celebrities/article/We-finally-figured-ou…
Hämeenlinnan kirjaston kautta tilatuista kaukolainoista voi lähettää uusintapyynnön kotisivultamme löytyvällä verkkolomakkeella https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tarkistus?pa_ulid=6&pa_ullang=0.
Kaukolainat voi uusia myös kirjastojen asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse.
Sinilevähavaintojen ilmoituspalveluista ei löytynyt mitään tietoa, että viranomainen kävisi tarkistamassa kansalaisten havaintoja. Luultavasti sellaiseen ei olisi aikaakaan, koska tilanne voi muuttua nopeasti.Palveluissa näkyy havainnon ajankohta ja se, onko havainnon tehnyt kansalainen vai asiantuntija.https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivuhttps://www.vesi.fi/karttapalvelu/?theme=layernames_cyanobacteria_ulkoliikuntafi&teema=sinilevatilanne
Tässä muutamia tunnetuimpia: Racine, Montesquieu, Voltaire, Diderot, Rousseau, George Sand, Merimee, Alexandre Dumas (vanhempi ja nuorempi) sekä Baudelaire.
Tarkempia tietoja löydät teoksesta Kansojen kirjallisuus, osat 5,6,7,8 ja 9.
Stig Larssonin näytelmästä "Komedin I" löytyy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) tasan yksi ruotsinkielinen kappale, Tapiolan kirjastosta.(Stockholm;Norstedt,1989,334s.)
Pohjolan Suuresta Kirjakaupasta:http://www.adlibris.com/fi/
teos löytyy taas tanskankielisenä.
Helsingin Teatterikorkeakoulun kirjastosta ei myöskään löytynyt viitteitä että teos olisi käännetty suomeksi.
Valitettavasti näytelmä ei tällä hetkellä ole saatavilla suomenkielisenä käännöksenä.
Kysyin asiaa Eduskunnan kirjastosta ja heille oli tuttu kyseinen ongelma. Frank monihaku on toiminut vajavasesti jonkin päivän ja ehdottivat yhteydenottoa suoraan Frank monihaku palveluun
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/contact/
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyivät seuraavat artikkeliviitteet:
1
Onko tulosyksikköjen aika jo ohi?
Linkola,
Antti
Suomen lääkärilehti 2002,
nro 34, sivu 3295-3296
2
Mäntän seudulla hoitoketjut paremmiksi :
kahden kunnan terveydenhuollosta
rakennetaan...
Kouvolan pääkirjastossa on viikolla 43 ja 44 nallenäyttely ja nallevisa. Kyseisillä viikoilla myös Amanalle pyörii lastenosastolla aina kun ehtii. Viikolla 42 ei ole erityistä satuviikon ohjelmaa.
Pääkirjaston satutunteja on syksyllä keskiviikkoisin klo 10. Ohjelma on kirjaston nettisivulla: http://www.kyyti.fi/lapset-ja-nuoret/tapahtumat/6692
Kirjastoon voi aina tulla lapsiryhmän kanssa ja sopia ryhmälle etukäteen oma ohjelma. Yhteydenotot kirjastonhoitaja Anna-Mari Anderssonille puh. 0206157494 tai sähköpostitse
Anna-Mari.Andersson@kouvola.fi
Heilikirjastojen ja Keskikirjastojen kimpat aloittivat molemmat 2013.
Tarkemmat tiedot kirjastojen historiasta löytyvät Lappeenrannan ja Jyväskylän kaupunginkirjastojen sivuilta.
Ensimmäisenä ehdokkaana mieleen tulee Riitta Vartin vuosina 1990-93 julkaistu neljän romaanin sarja, vaikka se sijoittuukin Pispalaan vain osittain: Sun lapsuutes (1990), Pispalan enkeli (1991), Nuoruuden yliopistot (1992), Naaraan aika (1993).
Kirjastosta löydätte varmasti poikanne kanssa monia klassikoita ja uudempiakin seikkailukirjoja, joissa on klassikkoainesta.
Tässä muutama ehdotus:
Vanhempia klassikoita : Cooper, Nahkasukka - sarjat,
Swift, Gulliverin retket,
Kipling, Viidakkokirja,
Lagerlöf, Peukaloisen retket villihanhien maassa.
Fantasiankirjallisuus:
Ende, Momo, Tarina vailla loppua,
Tolkien,Taru sormusten herrasta,
Lewis, Narnia-sarja,
Norton, Keksijät-sarja.
Suomalaisia lastenkirjoja:
Aapeli, Koko kaupungin Vinski,
Riikkilä, Pertsa ja Kilu -sarja.
Psykoanalyytikko J. G. Jacobsonin teksteissä näytetään käytettävän hänen etumimistään vain etukirjaimia. Artikkelin "Signal Affects and Our Psychoanalytic Confusion of Tongues" on kuitenkin kirjoittanut Jacob G. Jacobson. Mahtaako olla sama henkilö?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/000306519404200103
