Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Teoksessa Martikainen, Unto: Teräslinnun korkea laulu : Joensuun lentoaseman historia, Ilias, 2006, kerrotaan sivulla 113, että Joensuun ilmailukerhon hankkima Stieglitz -merkkinen moottorikone saapui Joensuuhun 5.6.1961, Unto Martikainen on käyttänyt lähteenä mm. Joensuun lentoaseman vuosikertomuksia vv. 1957-1967.
Teoksessa NURMI, ISMO: JOENSUUN ILMAILUKERHO 1923-1998, JOENSUUN ILMAILUKERHO, 1999, mainitaan sivulla 69, että Georg von Hellens toimi Stieglitzin hinauslentäjänä ja Mauno Koljonen ohjasi Vasamaa Jämijärvelle marraskuussa 1962; lentoon liittyi välilasku ja tankkaus Jyväskylässä.
Elokuvatietokanta Elonetin mukaan Lintumies elokuvan (1978) alun lentonäytöksessä nähdään mm. Joensuun Ilmailukerhon kaksitaso FW-44J Stieglitz (OH-...
Kysymyksessä ei täsmennetä millaisesta ja minkä alan ammattiryhmän työttömien kanssa tekemästä työstä on kysymys, joten kattava haku antaa laajan tuloksen. Melinda-, Koha-, Arto- ja Theseus-tietokannoista aihepiiriin liittyviä julkaisuja löytyy lähinnä työvoimaneuvojien että sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta. Tuloksia tulee yhdistämällä työttömiin ja työttömyyteen viittaavia hakusanoja noihin ammattinimikkeisiin, työ- ja elinkeinopalveluihin, asiakaspalveluun, vuorovaikutukseen, ohjaukseen ja tukemiseen viittaaviin hakusanoihin. Hakusanat näkyvät kunkin julkaisun tietojen yhteydessä. http://melinda.kansalliskirjasto.fi/ https://www.theseus.fi/ http://vaarakirjastot.fi/ https://finna.fi https://www.theseus.fi/
Työvoimaneuvojan...
Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Suvulla tarkoitetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan samasta esivanhemmasta polveutuvia henkilöitä. Sukua on sekä isänpuoleinen että äidinpuoleinen suku. Joissakin yhteyksissä myös puolison voidaan ajatella kuuluvan sukuun. Ihminen kuuluu geneettisesti yhtä lailla niin isänsä kuin äitinsä sukuun.
Sukututkimusseuran sivuilta löytyy tietoa sukututkimuksesta eli genealogiasta, joka on sukulaisuussuhteiden selvittämistä ja henkilöhistoriallista tutkimusta: https://www.genealogia.fi/etusivu
Väestöliiton sivuilta löytyy tietoa, miten sukunimi Suomessa määräytyy https://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/avio-ja_avoliiton_lakitieto/sukunimi/ . Henkilön sukunimi voi olla niin äidin, isän tai puolison sukunimi tai...
Etelä-Pohjanmaan kuntakivet -julkaisun mukaan kuntakiviä on valittu tälle alueelle vuonna 1995 ja aktiivisena toimijana siinä on ollut Lakeuden kivikerho.
Muita nimikkolajeja (kuten lintu ja kasvi) valittiin Seinäjoelle syksyllä 1997.
"All the things you are" kappaleen on säveltänyt Jerome Kern. Pianonuotit kappaleeseen löytyy esimerkiksi kirjasta "Popular Piano solos: 33 Great Standards: plus...a lyric section" tai "Songs of romance : piano, vocal, guitar". Kirjan voit varata verkkokirjastosta ja noutaa sen omasta kirjastostasi tai hakemalla sen suoraan Lahden kaupunginkirjastosta.
Viivaa ei ole löydetty, vaan se on perustettu vuonna 1933. Se on maailman tarkin luonnossa mitattu viiva. Yrjö Väisälän kehittämällä interferenssimenetelmällä se on mitattu vuodesta 1947 saakka. Nummelan viivan avulla tutkitaan ja kehitetään maailman tarkimpia pituuden mittalaitteita. Lisätietoa perusviivasta voit kysyä Maanmittauslaitokselta.Lähteet ja lisätietoaHelsingin Sanomat 23.6.2025: Nummelan tarkka perusviiva on arvostettu vientituote (koko artikkeli tilaajille) https://www.hs.fi/tiede/art-2000011277662.htmlMaanmittauslaitos: Nummelan normaaliperusviiva https://www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/muut-tutkimu…Maanmittauslaitos 7.1.2025: Nummelassa on maailman tarkin viiva https://www.maanmittauslaitos.fi/...
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Kyseessä lienee kirja "Lautrec", jonka on laatinut Théodore Duret ja julkaissut Bernheim-Jeune v. 1920 Pariisissa. Kirja kertoo Henri de Toulouse-Lautrcista (1864-1901) ja se koostuu 38 painotyöstä + 1 alkuperäisestä etsauksesta + 1 alkuperäisestä litografiasta, japaninpaperille painettuina. Painoksen suuruus 300, sivumäärä 124 sivua, teoksen teksti on ranskankielistä.
Teos on myytävänä korkeaan hintaan esim. seuraavissa nettitaidekaupoissa: http://www.marninart.net/
sekä http://www.geminibooks.com/catalogView.asp?catalog=OZ&curpage=7
Teosta ei löydy ulkomaistenkaan kirjastojen kokoelmista, joten sen kaukolainaaminen näillä edellytyksillä ei ole mahdollista.
Ota yhteyttä Ellibs Oy:öön, joka on e-kirjojen myyntiin, markkinointiin ja teknologiaan erikoistunut yritys. Sen kautta kirjastot voivat hankkia e-kirjoja kokoelmiinsa:
https://www.ellibs.com/fi/palvelut
Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen Tohtori Sykerö. Sykeröllä oli erilaisia robotteja ja koneita mm. aikakone ja taloudenhoitajarobotti:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tohtori_Syker%C3%B6
Etsin Finnasta (Suomen arkistojen, kirjastojen, museoiden yhteinen palvelu) hakusanalla 'robotti' rajaamalla haun videokasetteihin (VHS). Tässä on tulokset:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Tuloksista ehkä "Robotti von Rosenbergin tutkimukset" ja "Into ja Kunto tehtaalla" ovat lähimpänä etsimääsi.
Etsintää hankaloittaa se, että vanhoja VHS-kasetteja on poistettu huonokuntoisina kirjastoista ja näin osasta videoita ei ole säilynyt mitään tietoja.
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa elokuvan, niin...
Avioeroa käsitellään esimerkiksi seuraavissa kuvakirjoissa:
Weninger, Brigitte: Nähdään taas (2008)
Gray, Kes: Rakkausliima (2010)
Maisa Tonteri – Virpi Talvitie: Okko Oravan kaksi pesää (2011)
Riina Katajavuori – Jenny Lucander: Kaksi kotia (2020)
Måns Gahrton – Johan Unenge: Sonjan kaksi myssyä (2022)
Sinimarja Saarenvirta – Peteri Ponsimaa: Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin (2004)
Katinka Tuisku: Kuun ja Auringon lapset (2008)
Marie-Hélenè Delval: Pikku Mäyrän kaksi kotia (helppolukuiset, 2008, kirjassa paljon kuvitusta)
Voit myös itse etsiä Helmetistä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja hakusanoilla ”avioero lastenkirjallisuus”. Klikkaamalla teoksen kuvaa aukeaa usein lyhyt kuvailu teoksen...
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Aiheesta kannattaa etsiä tietoa Suomen kansallisbibliografiasta (Fennica), lehtiartikkeliviitteitä tietokannasta Arto ja CD-levyltä Aleksi. Fennicaan ja Artoon on asiakkailla maksuton pääsy kirjastojen internetmikroilta.
Fennicaan pääsee yleisten kirjastojen aloitussivulta www.kirjastot.fi . Sen keskimmäisellä palstalla on toiseksi alimmalla rivillä linkki Fennica. Fennican aloitussivulta valitaan ensin ”haku”, sitten ”yhdistelmähaku”, jolloin näkymässä on kolme vaakalinjaa ikkunoita.
Kirjoita ylimmän linjan ensimmäiseen ikkunaan kaksi hakuehtoa: alkoholi tupakka. Valitse toiseen ikkunaan vaihtoehto ”mikä tahansa” (se vastaa Boolen logiikassa tai-operaattoria, joka laajentaa hakua kattamaan molemmat vaihtoehdot). Kirjoita keskimmäisen...
Kalan savustuksessa on monta vaihetta, mitkä vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi onko kala suolattu suolaliemessä vai karkealla suolalla, kalan koko ja rasvaisuus, savustuksen kesto ja lämpötila. Lisäksi kalan "ulkonäköön" vaikutta, kuinka kauan savustuksesta on (onko pinta ehtinyt kuivahtaa) ja onko pintaa käsitelty esim. öljyllä.
Kuten huomaat, asiaan vaikuttaa moni tekijä ja tuoreutta on todella vaikea selvittää. Kannattaa varmasti kysyä ihan rohkeasti myyjältä, milloin kala on pyydetty ja milloin savustettu.
Kirjastot ottavat kyllä harkinnanvaraisesti vastaan lahjoituksena sellaisia julkaisuja, joita kokoelmassa ei ole ja joille uskotaan löytyvän edelleen käyttöä. Asiaa on kuitenkin tiedusteltava suoraan siitä kirjastosta, jolle lahjoituksen haluaa tehdä. Yleistä vastausta ei voi antaa, ei varsinkaan tietämättä, mitä nämä "vanhat tietokonepelit" ovat.
Saattaa olla, että kirjastoa parempi kierrätyspaikka tietokonepeleille voi olla mikä tahansa kirppari. Myös jos kirjastossa on ns. kierrätyskärry, sitä voi kokeilla. Jos pelit eivät siitä lähde kiertoon, ei niille kirjaston kokoelmassakaan ole käyttöä.
Heikki Poroila
Hei!
Keskustakirjasto Oodissa onnistuu:
https://varaamo.hel.fi/resources/aw4k4zrthokq?
Saattaa olla mahdollista myös Lahden pääkirjastossa. Kannattaa kysyä sieltä suoraan.
https://lastu.finna.fi/OrganisationInfo/Home#85910
Kollegat ehdottivat:
Tuija Lehtisen Rebekka ja kesäprinssi v. 2007, kannessa on punatukkainen lettipäinen tyttö.
Montgomeryn Annan nuoruusvuodet 2000-luvun painos, jossa on vihreä reunus ja kesäinen kansi,
Monika Vikström-Jokelan Ellen ja yllätysten kesä (2003), jossa on vihreä kansi ja saparopäinen tyttö kannessa.
Judy May, Poppy
Anne-Mau Lehikoisen Sikuriinan kesäjutut
Sitten on vielä Gunborg Wildhin Karoliina-sarja. Kirjassa Karoliina ja pikku karkuri on vihreä kansi. Karoliina ja tädin perintö-kirjassa on oranssit kehykset ja kesäinen kuva. Kaikissa sarjan kirjoissa on kannessa punatukkainen tyttö. Kirjat ovat luultavasti 70-luvulta, mutta kertovat vanhemmista ajoista.
