Keski-kirjastoille piti tulla elokuvien suoratoistopalvelu jo tämän vuoden alusta. Elokuvapalvelut kilpailutettiin valtakunnallisesti yleisiä kirjastoja varten, mutta valintapäätöksestä valitettiin, joten joudumme vielä jonkun kuukauden odottelemaan valituksen käsittelyä. Toivottavasti kuitenkin saamme palvelun pian käyttöön!
Oman kirjan kannen saa periaatteessa suunnitella täysin itse. Esimerkiksi omakustannekirjan kannen saa itse suunnitella ja kuvittaa. Sen sijaan eri kustannusyhtiöillä on erilaiset käytännöt kirjojen kansien suunnittelussa. Kustannusyhtiöillä on usein graafikko, joka suunnittelee kirjan kannen yhdessä kustannustoimittajan ja/tai taittajan kanssa, mutta myös asiakkaan eli kirjailijan toiveita ja näkemyksiä ulkoasusta kuunnellaan.
Esimerkkinä omakustanteen julkaisuprosessi:
Onnistuneen omakustanteen julkaisu - BoD.fi
Kustannusyhtiön julkaisuprosessi:
Kirjan matka -sarja, osat 1-7 – Suomen kirjastoseura
Tässä joitakin kirjoja, jotka sivuavat aihetta. Lisätietoa nimekkeistä löydät vaikka Kirjasammosta.Historiateoksia, joissa kuvataan siviilien elämää sodan jälkeenBeevor, Anthonyt : Berliini 1945. Kääntäjä Matti Kinnunen. WSOY, 1. p. 2003Gebhardt, Miriam : Ja sitten tulivat sotilaat : saksalaisnaisten kohtalo toisen maailmansodan voittajien käsissä. Suomentanut Maikki Soro, Minerba, 2026.Huber, Florian : Lupaathan tappaa itsesi : kansan perikato kolmannessa valtakunnassa 1945. Kääntänyt Heli Naski. Mckay, Sinclair : Berliini - elää ja kuolla maailmanhistorian pyörteissä. Englannin kielestä suomentanut Timo Kallo. Minverva, 2023. Berliinin ja berliiniläisten historia, josta osa käsittelee sodanjälkiestä aikaa. MuistelmiaBaer,...
Elonet-tietokannan mukaan American gigolo on esitetty ensimmäisen kerran Suomen televisiossa vuonna 1989. SIlloin mtv3-kanavalla.Lähde:Elonet : American gigolo
Kampanja lienee yksinkertaisesti Ranskan armeijan sotaretki, joka liittyy ns. Puolan perimyssotaan (1733-1735). Sodan tuloksena Ranska sai otteeseensa Lothringenin alueen (ransk. Lorraine), joka ulottuu Reinille. V. 1735 tehdyssä välirauhassa (lopullinen v. 1738) Puolan kuninkaanvaalissa hävinnyt Ranskan ehdokas Stanislaw Leszczynski sai ko. alueen herttuakunnakseen. Tämän kuoltua alue oli määrä liittää Ranskaan. Tietoa näistä 1700-luvun eurooppalaisista valtakamppailuista, joissa liittosuhteet vaihtelivat ja joissa rauha oli poikkeus- ja sota normaalitilanne, saa maailmanhistorian yleisesityksistä, viittaan tässä vain teokseen ///Otavan suuri maailmanhistoria, osa 12 : Valistuksen aika, s. 115).
Kuuban kansallissankari ja runoilija José Martín runoja espanjaksi ja englanniksi käännettyinä löytyy osoitteesta:
https://allpoetry.com/Jose-Marti
Havanna esiintyy esimerkiksi runossa nimeltä El ennemico brutal.
Valitettavasti kirjan kappaleet ovat kadonneet tai jouduttu poistamaan. Kirjasta ei ole enää yhtään kappaletta jäljellä rekisterissä. Laitan kirjan nimekkeenkin piiloon, jotta se ei johtaisi harhaan.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Vanhojen lehtien vuosikertoja (Myös Hymy) löytyy Kansalliskirjastosta Helsingistä. Toki myös muista yliopistokirjastoista saattaa löytyä vanhempia lehtiaineistoja.
Niistä saa helpoimmin tietoa Melinda-haulla.
http://finna.fi
1950-luvun Hymyt löytyvät Kansalliskirjastosta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/DPG5S7PSYSPD6LB7CK13X878M4SX6YH3Q…
Niitä voi käydä siellä lukemassa mikrofilmeiltä tai tilata omaan lähikirjastoonsa lukusalikäyttöön.
Löysimme seuraavanlaisia Viipuri-runoja: teoksesta Viipurin lauluveikot 100v., s.l., 1997 löytyy Laila Hietamiehen lyhyt kirjoitus Viipurista ja kirjallisuudesta, jossa siteerataan pätkä Eeva-Liisa Mannerin runoa, jossa näkyy Hietamiehen mukaan Viipurin vaikutus. Tämän lisäksi löytyivät Eino Leinon runot Viipurin vartio ja Veljesvirsi. Teoksessa Oi aika Viipurin (ISBN:951-0-10770-0) alussa on pätkä Jacob Fresen runoa. Jacob Frese kirjoitti Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi juhlarunon, jossa on 14 Viipurille omistettua säkeistöä. Kansallisbibliografiasta löytyy viite Frese, Jacob: Echo, å Sweriges allmänne frögde-qwäden (1715). Tästä julkaisusta löytynee koko runo.
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Drenko-etunimeä on käytetty Kroatian ja Serbian sekä Tsekin ja Slovakian alueilla. Nimi on kuitenkin nykyisin varsin harvinainen. Drenko-nimiset miehet lasketaan muutamissa kymmenissä.
https://actacroatica.com/en/name/Drenko/
https://mondonomo.ai/forename/Drenko
https://www.prijmeni.cz/Drenko
Helmet-kirjaston säännöissä sanotaan näin:
"Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua noutokirjastossa. Voit valita ilmoitustavan itse kirjautumalla asiakastietoihisi kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 6 arkipäivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla."
Lisäksi sinulle lähetetyssä puhelin- tai tekstiviestissä myös ilmoitetaan viimeinen noutopäivä.
Pääkirjaston varaushylly löytyy ensimmäisestä kerroksesta, heti Infon vierestä. Saat saapumisviestin joko tekstiviestitse, sähköpostitse tai kirjeitse, kun kirjat voi noutaa. Viestissä on mukana numerosarja, jonka löydät myös kirjojen välissä olevasta varauskuitista. Näin löydät juuri sinulle varatut kirjat, koska samoja kirjoja voi olla varattuna myös muille asiakkaille. Voit myös halutessasi käyttää varaushyllyyn kytkettyä tietokonetta, joka kertoo, mistä löydät varauksesi, tai voit pyytää apua Infon henkilökunnalta. Voit noutaa varatun aineiston kirjaston aukioloaikoina, mutta viimeistään viestissä ilmoitetun noutopäivän aikaan. Noutamattomista varauksista peritään 2,5€ maksu.
Pukeutumisen ja muodin historiasta löytyy yleisesti tietoa esim. seuraavista teoksista: Bruhn, Wolfgang: Pukuhistorian kuvasto Hansen, Henny Harald: Muotipuku kautta aikojen Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan Klassisismia ei näissä kuitenkaan mainita erillisenä muodin tyylisuuntana, kuten taiteissa, vaan esim. 1600-luvun alku on myöhäisrenessanssia ja ajanjaksoa 1620-1715 kutsutaan barokiksi. Netistä löydät linkkejä muodin historiaa käsitteleville sivuille Makupaloista.
