Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
En ole löytänyt mitään Thomas Wolfea koskevaa biografiaa kirjamuodossa. Sen sijaan internetistä
löytyi ainakin kaksi sivua, joissa on myös luettelo Wolfen tuotannosta:
http://www.ncwriters.org/twolfe.htm ja
http://www.accd.edu/sac/english/bailey/wolfe.htm
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät teokset:
Ryssel, Fritz Heinrich: Thomas Wolfe. 1963 (saksankielinen) ja
Seven modern novelists. 1964 (englanninkielinen)
40b on vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä "Toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus)." B II -luokitus on "Toinen silmä terve; määräajaksi, kunnes silmän menetyksestä kulunut vähintään 1 vuosi. Tapaukset, joissa silmäkuoppa sidekalvo- ja luomiarpien takia epämuotoinen, aiheuttaen esim. runsasta limaeritystä. Molemmat silmät vahingoittuneet, näkö huonontunut myös paremmassa silmässä. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,3-0,5."
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Elias Salmisen teos Suomen panssarisota (2016) on OUTI-kirjastojen kokoelmissa. Voit tilata sen lähikirjastoosi varaamalla kirjan verkkokirjastosta: https://outi.finna.fi/Record/outi.1703138
Reino Lehväslaiho on kirjoittanut romaanin nimeltä Panssarisotaa 1941-1944 https://outi.finna.fi/Record/outi.577272, mutta se on kaunokirjallinen teos.
"Nyt heinäniityll' on mun vanhempain" alkaa P. J. Hannikaisen sanoitus lauluun "Ikävöivä", jonka on säveltänyt Halfdan Kjerulf. Laulun alkuperäinen nimi on "Gud vet det hvar han vankar" (opus 11, nro 6). Opuksessa 11 on seitsemän laulua, jotka Kjerulf on säveltänyt lauluäänelle ja pianolle. Tämän laulun alkuperäinen sanoittaja on Daniel Klockhoff. Hannikaisen suomenkielinen sanoitus sisältyy nuottiin "Kansanvalistusseuran naisäänisiä lauluja. 2. vihko" (Kansanvalistusseura, 1911; kolmas painos). (Näitä vihkoja on ilmestynyt myös yhteensidottuina, esimerkiksi vihkot 1-19.)
Laulusta on olemassa toinenkin suomenkielinen sanoitus nimellä "Miss' on hän, Herra tiennee". Se alkaa: "Nyt äiti, isä, sisko niitull' on". Tämä sanoitus sisältyy...
Helen Kellerin kirja Elämäni tarina (WSOY 1957, 2. painos) löytyy Pasilan kirjavarastosta. Sen voi varata lähimpään Helmet kirjastoon tai pyytää kaukolainaksi muualle Suomeen. Linkki Helmet hakutulokseen.
Ei valitettavasti löydy, kyseistä kirjaa on hankittu vain Helsingin ja Espoon puolelle, mutta saat se kyllä varattua tai tilattua myös itsellesi Vantaalle. Katso saatavuustiedot aineistotietokannastamme http://www.libplussa. fi Jos teos on hyllyssä-tilassa, voit soittaa samantien ko. kirjastoon ja pyytää lähettämään sen käyttämääsi kirjastoon. Jos kirja on lainassa, voit tehdä siitä maksullisen varauksen (5mk) omassa kirjastossasi.
Kirjallisuutta:
Fabritius: Kengitysopin käsikirja (u.p. 1996)
Paatsama: Hevosen kengitys ja ontumisviat (1973)
Vuorinen: Kengitysoppi (1937)
Gummerus: Kavionhoito- ja kengitysopas : maamiehiä varten (1923, 1927)
Bergman: Kengitysoppi (1920)
Englanninkielisiä:
The natural horses. Practical guide to lameness in horses (myy Ratsukenkä Oy)
Liikkeitä Oulussa:
Ravitarvike Karhula Äimärautio p. 379885
Oulun ratsastustarvike Kirkkok. 65 p. 377999
Ratsumestarit Isok. 10 p. 3118666
Muualla:
Ratsukenkä Oy Helsingissä
Velj. Wahlsten Oy Vieterik. 1 Jokimaan ravikeskus 15700 Lahti p. 03-7353331
Kengitysseppiä koulutetaan Ypäjän hevosopistossa
http://www.ypaja.fi/hevos-opisto. Sieltäkin voinee kysyä lisätietoja.
Suomen kengityssepät ry:llä on kotisivu...
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:...
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Kaukopalvelijoiden virtuaalinen työpöytä löytyy 1.1.2000 alkaen osoitteesta http://academy.terkko.helsinki.fi:8080/~Kauk-List/ Palvelun käyttö vaatii rekisteröitymisen.
Suomen yleisten kirjastojen yhteystiedot, myös sähköpostiosoitteet löytyvät osoitteesta: http://mainio.kirjastot.fi/
Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivut ja sähköpostiosoitteet löytyvät puolestaan osoittesta: http://hul.helsinki.fi/suomkirj.html
Pahoittelen ikävää kokemustanne. Koska minulla ei ole kirjastokorttinne numeroa, en voi tarkistaa, mitä asiassa on tapahtunut. Usein suosittelemme asiakkaillemme sähköpostiin lähetettäviä varausilmoituksia, koska ne ovat nopeammin perillä. Myös osoitetiedot kannattaa tarkistaa. Postin kulku voi kesäaikana olla tavallista hitaampaa. Varauksen saapumista voi seurata myös Helmet-sivuston omien tietojen kautta. Omiin tietoihin kirjautumalla voi tarkistaa, milloin varaus on Odottaa noutoa -tilassa. Kirjan voi varata myös soittamalla kirjastoon, jossa se näyttää Helmetin mukaan olevan hyllyssä.
Otamme todella mielellämme kaikenlaisia näyttelyitä ja tapahtumia Helmet-kirjastoihin.
Koska kirjastot ovat hieman eri kokoisia ja niiden tapahtumakalenterit ovat eri tavalla täyttyviä, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen tai niihin kirjastoihin, joissa haluaa tapahtumanasa järjestää.
Kirjastojen yhteystietoja löytyy mm. Helmet sivustolta kohdasta kirjastot ja palvelut. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Tässä vinkkejä kirjoista, jotka saattaisivat kiinnostaa Minidinojen ystävää.
Birck, Jan: Sara ja Takku : varastetun ajan tapaus, Sara ja Takku : nelitassuinen poni, Sara ja Takku ja särkynyt sydän
Davidson, Zanna: Töräys pimeässä, Sekoilua siivillä (Muka-monsterit -sarja)
Gravel, Elise: Olga ja haiseva olio ulkoavaruudesta, Olga : avaruus kutsuu!
Hypén, Tuuli: Veikka ja talvi, Veikan metsäretki
Layton, Neal: Mammuttikoulu, Mammuttikoulu pulassa, Mammuttikoulu lomalla
Riddell, Chris: Ottilia ja keltainen kissa, Ottilia menee kouluun, Ottilia merillä
Kysymykseesi ei löytynyt ihan suoraa vastausta, mutta kirjastojen henkilökunta on ehdottanut seuraavia mahdollisuuksia:
Tuula Kallioniemi: Kulkuripoika ja tuulentyttö https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8ca394cc-e9cb-482d-84e5-a0f22cf6abab
Ruta Sepetys: Harmaata valoa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_1530762
Annika Thor: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi, Meren syvyyksissä, Avoimille vesille (Steffi ja Nelli -sarja) https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/steffi%20ja%20nelli%20Annika%20Thor
Nämä eivät mene ihan yksiin muistikuvasi kanssa, mutta ainakin joiltain osin voisivat vastata lukemaasi kirjaa (sota, lapset joutuvat selviytymään yksin, nuorten kirjallisuus). Linkit...
Näissäkin kirjoissa on vain yksi säkeistö Helmeri merta purjehtii -laulusta, mutta pidempänä versiona kuin lähettämässäsi liitteessä. Koulun musiikki. 3-4 (Otava, 1986)Koulun musiikki. 3-4 : Opettajan kirja (Otava, 1987)Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (Tammi, 2009)Kaarina Helakisan kirjoittamassa runossa on kaksi säkeistöä. Runo on julkaistu vuonna 1976 teoksessa Posetiivi (WSOY) ja se on nimeltään Helmeri Meri. Jukka Jarvolan säveltämät runot löytyvät Posetiivi-nimiseltä kasetilta ja LP-levyltä. Helmeri Meri -runon voi lukea myös Helakisan teoksesta Niille joilla on nauravat korvat : valitut runot (Otava, 2008) sekä kokoelmista Vauhtipyörä : meidän lasten runot (Otava, 2002) ja Pieni aarreaitta. 3 : Runoaitta (WSOY...
