Kruunuhaan suojeltu salava (Salix fragilis) kuuluu pajukasvien heimoon ja tunnetaan myös nimellä "piilipuu". Puu on rauhoitettu vuonna 1924. Lisää tietoa puusta löytyy Helsingin kaupungin nettisivuilta https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralueet/suojelu/luonnonmuisto/lehti.
Helsingin kaupunkiympäristön asiantuntijalta saimme lisäksi tietää, että Kirjanpuiston salava on mahdollisesti samaa alkuperää kuin Lasipalatsin tai Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kahvilarakennuksen vierellä kasvaneet puujätit. Lasipalatsin salava on venäläisten istuttama ja sen tarina löytyy täältä http://kasvitkaupunginvaatteet.fi/isoriippasalava/. Jos salava olisi istutettu 1830-luvulla, se olisi siis...
Hei,
Etelä-Saimaa-sanomalehdet (Lappeenranta) löytyvät mikrofilmattuina Lappeenrannan pääkirjastosta vuodesta 1914 lähtien jatkuvasti. Lehdet mikrofilmataan muutaman kuukauden viiveellä. Vanhoja vuosikertoja löytyy myös paperisidoksina, mutta suosittelemme mikrofilmien käyttöä. Opastamme mikrofilmilaitteen käytössä, ja mikrofilmihuoneen saa varattua pääkirjaston neuvonnasta p. 05 6162341 tai neuvonta.kirjasto@lappeenranta.fi. Käyttö on maksutonta.
Myös Carelica-kotiseutukokoelmasta voi lisätietoa aiheesta kysellä.
Monissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on esim. Jaakko Salavan kirja Backgammon opiksi ja huviksi (kust. Uusityö 1992). Tätä et valitettavasti löydä aiheenmukaisella haulla Plussa-tietokannasta siten että hakusanana on "backgammon", mutta ns. pikahaulla kyllä. Yleensäkin suosittelen pikahaun käyttöä, jollet tiedä aivan täsmällistä kirjan nimeä tai tekijää. Asiasanalla tai pikahakusanalla "pelit" saat hakutulokseksi laajemman valikoiman pelejä käsittelevää kirjallisuutta. Jos haluat tehdä hankintaehdotuksen Helsingin kaupunginkirjastolle, mene sen etusivulle ja klikkaa hakemistoa, josta sitten valitse hakusana "hankintaehdotus".
Kyseessä lienee Inger Sandbergin Sadan auton poika. Meiltä Jyväskylän kaupunginkirjastolta kyseistä kirjaa ei valitettavasti enää löydy, mutta kaukolainaaminen onnistuu. Voitte jättää kaukolainapyynnön paikan päällä kirjastossa tai Internetin kautta, mikäli olette IntroActive -asiakas. Lisätietoja kaukopalvelusta osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/maakunta/kaukopal.html
Teos on niin uusi että se ei ole vielä ehtinyt kirjastoihin. Kansalliskirjaston luettelon perusteella näyttää siltä, että se ei vielä ole julkaistu. Suomen suurten kaupunkien yleisissä kirjastoissa teos on vasta hankintavaiheessa, mutta ei vielä hyllyissä. Varmastikin sen saa kirjastoista lähiaikoina. HelMet-palvelusta http://www.helmet.fi voi kirjaa varata heti kun yksikin kappale on jossain kirjastossa, mutta ei aikaisemmin.
Lehteä ei ole vaasalaisissa kirjastoissa. Se löytyy Varastokirjastosta (https://finna.fi ja mm. Porin ja Lahden maakuntakirjastoista.
Kirjaston kaukopalvelu voi tilata lehden sinulle. Kaukolaina Varastokirjastosta ja maakuntakirjastoista maksaa 2 €.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön mihin tahansa palvelupisteeseemme tai täyttää kaukopalvelun nettilomakkeen. (http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110…)
Ensimmäisessä maailmansodassa Japani taisteli ympärysvaltojen puolella Saksaa vastaan. Japanilaiset valtasivat Iso-Britannian tukemana Saksan laivastotukikohdan Qingdaossa syksyllä 1914. Saksalaiset kaatuneet haudattiin Qingdaoon. Vangit (3900-5000, luku vaihtelee eri lähteissä - lieneekö sotilaat ja internoidut siviilit laskettu erikseen) päätyivät sotavankileireille Japaniin, joissa heitä kohdeltiin suhteellisen hyvin.
Ilmeisesti 11 saksalaisvankia kuoli leireillä sodan aikana. Vangit sekä yhdeksän kaatuneen jäännökset palautettiin Saksaan 1920. Kahden kaatuneen (Dietrich Kraft ja Herman Jakob Gol) hautakivet vaikuttaisivat seisovan yhä Sanada-yaman sotilashautausmaalla Osakassa. Lisätietoja mm.seuraavilta www-sivuilta:
http://kurumenmon...
Pohdimme kirjastonjohdon kanssa, että tuon ajokortin lisäksi tarvitsisitte valtakirjan tuolta jalkansa loukanneelta henkilöltä. Jos vamma vaikeuttaa elämää pitemmällä aikavälillä kirjastolla on myös kotipalvelu. Täältä löytyy tietoa ja toimintaohjeet jos kotipalvelulle olisi käyttöä: https://kyyti.finna.fi/Content/ikaantyneet
Taikatempuista kertovia kirjoja löytyy Vaskista https://vaski.finna.fi/ useita hakemalla sanalla taikatemput.
Jos haluat aloittaa artikkelin kertomalla taikatemppujen historiasta Suomessa, tietoa löytyy Heikki Nevalan historiikista "Silmänkääntäjiä, konstiniekkoja ja loihtutaiteilijoita: taikurien vaiheita Suomessa 1800-luvulta 1960-luvulle" (2011) sekä Markku Purhon "Suuresta suomalaisesta taikatemppukirjasta" (2018). Nicholas Einhornin teoksessa "Suuri taikatemppukirja" (2012) kerrotaan taikuuden historiasta yleisesti.
Taikatemppujen tekniikkaa ja erilaisia taikatemppujen lajeja esitellään myös monessa kirjassa kuten Purhon ja Einhornin kirjoissa.
Kirjoissa painotetaan myös taikurin kultaista...
Carlo Collodin teoksesta Le Avventure di Pinocchio (1882) on useita suomennoksia.
Maija Halosen suomennoksessa (1906) alkuteoksen "il terribile Pesce-cane" on suomennettu "hirvittävä haikala".
Elli Sihvon suomennoksessa vuodelta 1927 sama mereneläin on suomennettu "hirveäksi haikalaksi".
Annikki Suni suomensi "il terribile Pesce-cane" -sanan vuonna 1988 "kauheaksi haiksi".
https://www.pinocchio.it/Download/Testo_ufficiale_LeAvventure_di_Pinocchio.pdf
https://it.wikipedia.org/wiki/Il_Terribile_Pesce-cane
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Terrible_Dogfish
Elli Sihvo - "hirveä haikala"
Maija Halonen "hirvittävä haikala"
Elena Ferrante on tosiaan salanimi, jonka takana olevan kirjailijan henkilöllisyys on pysynyt arvoituksena jo vuosikymmeniä. Erilaisia arvailuja on esitetty, yksi usein esiin nousseista nimistä on ollut kääntäjä Anita Raja. Englanninkielisen Wikipedia-artikkelin mukaan Ferranten tekstejä analyositiin vuonna 2017 ja esitettiin yhdeksi vaihtoehdoksi Anita Rajan puolisoa Domenico Starnonea, joten on mahdollista, että salanimen takana voisi olla mies.
Lause "elit sinä todella" löytyy Bo Carpelanin runosta Et sinä yhtään ajatellut.Runo löytyy teoksesta Bo Carpelan: Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (suom. Tuomas Anhava)
Työilmapiiriä käsittelevää aineistoa löytyy niin kirjoista sekä lehtiartikkeleista.
Seuraavassa muutama esimerkki asiaa käsittelevistä kirjoista:
Jari Ranne : Anna palaa! : käytännön palautetaitokirja
Juhani Kopposela : Työyhteisö sairastaa
Heikki Peltola : Hohtoa kohti : se kohottaa mikä kolahtaa
Merja Kärkkäinen : Yhteisöllinen johtaminen esimiehen työvälineenä
Alla muutama asiaa käsittelevän artikkelin tiedot:
Kanste, Outi; Työuupumuksen työyhteisölliset riskitekijät hoitotyössä : katsaus kansainvälisiin empiirisiin tutkimuksiin julkaisussa: Tutkiva hoitotyö 2006 ; (4) ; 1 ; 10-15;
Jabe, Marjatta; Törmäyksiä syntyy väistämättä julkaisussa: Fakta 2006 ; (25) ; 2 ; 62-64;
Kujala, Helinä; Pelolla johtaminen istuu lujassa julkaisussa...
Kodin kuvalehdessä on julkaistu Suomi-pipo malli 2014. Malli: Anne Sneck. Mallityön virkkaus: Kirsi-Marja Lehtipuu. Linkki ohjeeseen
Jaanabellan blogissa antennin teko on ratkaistu kieputtamalla. Linkki blogiin
Novitalla on ohje perinteiseen neulottuun mansikkaiseen antennipipoon. Linkki Novita
Antennipipot näyttävät menneen hetkeksi muodista, mutta kaikenlaisia virkattuja päähineitä löytyy myös kirjoina. Esim.
Jaenisch, Thomas ; Rohland, Felix : Myboshi, minun piponi : 15 värikästä virkkuumallia Linkki helmet.finna.fi hakuun
Hakusanalla villiä virkkausta löytyy hauskoja malleja ja uusia tekniikkaoivalluksia. Esim. Lord, Kerry:Veikeät virkatut villieläimet : 50 suloista pehmolelua helposti virkaten Linkki...
Kyse on varmastikin tästä Pinterest-kuvasta: https://fi.pinterest.com/pin/4292562137186780/Valitettavasti kysymykseesi ei löytynyt vastausta. Kyselin apua kollegoiltani täällä Porvoossa ja myös valtakunnallisella kirjastonhoitajien palstalla, mutta tuloksetta. Osaisikohan joku tämän palstan lukijoista auttaa?
Raita Karpon tulkinta kappaleesta näyttäisi löytyvän äänitteeltä Savilintu (1991). Yksi kappale CD-versiota on saatavissa Joki-kirjastojen kokoelmista.
Tiedustelemasi elämäkerta: Virtanen, N. P.: Teuvo Pakkala, 1933.
Teoksessa (Kodin suuret klassikot:)Pakkala, Teuvo: Teuvo Pakkala 1./toim. Mervi Kantokorpi, 1987 on 83-sivuinen pienoiselämäkerta kirjailijasta, hänen elämästään ja teoksistaan. Artikkeli on hyvin havainnollinen mielenkiintoisten valokuvien ansiosta. Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudulta voit tarkistaa nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi
