Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on hiljattain vastattu samankaltaiseen kysymykseen. Vastauksessa kerrotaan, että mihinkään ei ole varsinaisesti koottu listaa, josta selviäisi pisin suomalainen kirjasarja. Vastauksessa ohjeistetaan kuitenkin millä tavoilla kirjasarjoja voi etsiä.Löytyykö netin kautta luetteloa, johon olisi koottu suomalaisten kirjailijoiden kirjasarjat tai edes kirjasarjoja. Kiitos. | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Elokuva Racing with the Moon (Tästä alkaa elämä, 1984) on ainakin tällä hetkellä katsottavissa Dailymotion-sivustolla.Elokuvasta on myös tulossa Blu-ray-versio.
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei löydy kirjastoista, ei edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Todennäköisesti nuottia kappaleeseen ei ole julkaistu ollenkaan.
Aste voi tarkoittaa useita eri asioita, esimerkiksi lämpötilan tai tasokulman yksikköä.
Lämpötila: Kelvin-asteikon asteen määritelmä löytyy esimerkiksi Wikipediasta. Celsiusaste on saman suuruinen kuin kelvin, mutta 0 astetta celsiusta on veden jäätymispiste eli 273,15 K.
Tasokulma: suora kulma on 90 astetta, oikokulma 180 astetta ja täysi kulma eli täysi kierros 360 astetta, ks. Wikipedia.
J. L. Runebergin Wargen-runoelma löytyy teoksesta Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg, tredje delen, episka dikter. Teos on vuodelta 1950. Wargen on kymmenkunta sivua pitkä runoelma, ei yksittäinen runo. Kirja on ainakin Helsingin kaupunginkirjaston Kirjavaraston kokoelmissa. Ilmeisesti runoelmaa ei ole suomennettu: tähän tulokseen on päädytty useiden käännöstietokantojen ja Svenska Litteratursällskapet i Finland -seuran kirjaston tietojen perusteella.
Oulun kaupunginkirjastolle on tarjottu tähän mennessä vain paria pelimusiikkisoundtrack-albumia, joista toinen (Guitar Hero)on kokoelmissamme. Toistaiseksi albumeilla ei ole ollut meillä kysyntää, mutta otamme mielellämme vastaan hankintaehdotuksia kyseisistä levyistä asiakkailtamme. Hankintaehdotuksia voi tehdä kirjaston kotisivulla olevalla lomakkeella http://www.ouka.fi/kirjasto/palvelut/hankintaehd.html tai kirjastossa.
Alla aineistoa, josta toivottavasti on apua opinnäytetyöhösi. Ensimmäinen on kirja, sen alla on artikkeleita ja alinna opinnäytetöitä.
- Musiikin filosofia ja estetiikka : kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä / Juha Torvinen & Alfonso Padilla (toim.) (Yliopistopaino, 2005)
- Demokratian "metodi" musiikkikasvatuksessa / Lauri Väkevä ja Heidi Westerlund (Musiikkikasvatus 2006 : 1-2, s. 33-38)
- Kellareista koulun penkille : rytmimusiikin opetus korostaa käytännönläheisyyttä, sosiaalisuutta ja selkeitä yhteyksiä oppiaineiden välillä / Jussi Kainulainen (Rondo liitto 2002 : 3, s. 25-29)
- Madonna & Mozart / Kuusisaari, Harri (Rondo 1996 : 9, s. 11)
- Musiikkikulttuurien murros koulujemme musiikinopetuksessa [Elektroninen...
Osoitteen http://www.officialtomwaits.com/frame/tour.htm tietojen mukaan
Waits kävi toukokuussa 1976 kyllä Euroopassa, mutta mainintoja Suomesta ei
ole. Myöskään toukokuun Helsingin Sanomissa eikä vuoden 1976 Musa ja
Soundi -lehdissä puhuta Waitsin esiintymisestä Suomessa.
Jukka Kuoppamäen suomennosta Fiilikseen Joseph C. Garlandin sävellyksestä In the mood ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa mahdollisuus saada sen sanat talteen on kuunnella kappale levyltä. Ainoa tunnettu levytys on yhtyeen Mirumaru samannimisellä albumilla vuodelta 1977 (Scandia SLP640). Sitä ei valitettavasti näytä olevan yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten ainoa mahdollisuus kuunnella sitä on varata aika joko Kansalliskirjaston musiikkikirjastosta (+358 (0)2941 21611, kk-musiikki@helsinki.fi) tai Musiikkiarkistosta, joiden kokoelmissa levy on.
Heikki Poroila
Kyseinen lehti on mikrofilmattuna Helsingin Pääkirjaston Pasilan lehtiosastolla. Artikkelista saa kopion Pasilassa.
Pääkirjaston yhteystiedot linkissä http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
HelMet-kirjastoissa käytetään yhdysvaltalaisen Innovative Interfacesin Millennium-kirjastojärjestelmää asiakastietojen ja nidetietojen sekä lainaustoimintojen hallintaan. Valmistajan sivuilta osoitteesta http://www.iii.com/products/millennium_ils.shtml löytyy yleistä tietoa järjestelmästä. Henkilökunta käyttää tietopalvelutarkoituksiin myös HelMet-verkkokirjastoa, sillä se saattaa olla joiltakin osin näppärämpi ja havainnollisempi käyttää kuin virkailijakäyttöliittymä.
Verkkotietopalvelua varten Helsingin kaupunginkirjastolla on erityinen Meteor-sisällönhallintajärjestelmä, joka toimii selainpohjaisesti. Osa verkkotietopalvelun vastaajista kirjoittaa vastauksensa suoraan järjestelmään, osa taas ensin Microsoft Wordiin tai muuhun ohjelmaan...
Tuorein suomeksi ilmestynyt yleisesitys länsimaisen kirjallisuuden historiasta taitaa olla Pekka Vartiaisen yli 900-sivuinen ”Länsimaisen kirjallisuuden historia” (BTJ, 2009). Jos yhden järkäleen sijaan haluaa mieluummin saman erillisinä kirjoina, Vartiainen on julkaissut sen myös päivitettyinä osina ”Antiikki, keskiaika ja renessanssi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Barokki, klassismi, valistus ja romantiikka länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Realismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa”, ”Modernismi länsimaisen kirjallisuuden historiassa” (Avain, 2010). Vartiainen on julkaissut uudemmasta kirjallisuudesta vielä lähes 1000-sivuisen kirjan ”Postmoderni kirjallisuus : länsimaisen kirjallisuuden historia 1945-2000” (...
Vakiintunutta suomennosta käsitteelle ei ole. Sen voi kääntää “hitaaksi elokuvaksi”.
Akateemisessa tekstissä kannattaa laittaa englanninkielinen sanapari ensimmäisen suomenkielisen maininnan perään sulkeisiin.
Lähde:
Jaakko Seppälä (elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti, Helsingin yliopisto)
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Maljakon muoto ja koko näyttäisi vastaavan Kupittaan Saven vuosien 1941 ja 1948 kuvaston lampunjalkaa 606. Tuotetta oli saatavana mm. yksivärisenä, käsinmaalattuna ruskealle pohjalle, käsinmaalattuna vaalealle pohjalle jne. Maalaustekniikkana on ollut ruiskumaalaus, johon kuvio on tehty sienellä pyyhkimällä. Tämä maalauskoristelu oli Kupittaalla 1940-luvulla hyvin tavallinen, ja ruskealla tehty koristemaalaus oli yksiväristä lukuun ottamatta esineiden edullisin koristeluvaihtoehto.
Lähteet:
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1941
Kupittaan Savi: Kuvasto keramiikkavalmisteista 1948
Laila Zink (1915 - 1999): Kupittaan Saven romantikko (2010)
Finna-haulla löytyy 13 kirjaa hakulauseella "suomentanut Mika Waltari" Linkki hakutulokseenStolppe, Sven: Kuolema odotushuoneessaDixcelius, Hildur: Pojanpoika, Papintyttären poika, Lauesen, Marcus: Ja nyt odotamme laivaaEwers, Hanns Heinz:Horst Wessel : eräs saksalainen kohtaloKarlin, Alma M. :Yksin maailman ääriin / naisen elämyksiä inkain valtakunnassa ja Kaukaisessa idässäGudmundsson, Kristmann: Kaukainen ranta, Maan lapsetWiechert, Ernst: MajurinrouvaHuber, Vivian: Kauneus ja sen ehdot: ruumiinkulttuuri, kauneudenhoito, kaunistusvälineetLindfors; Gustav V.:Finlaysonin tehtaat Tampereella. 1, 1820-1907Vestlin, K: Melinin komppaniaLagerkvist, Pär: SibyllaLasipalatsi.fi sivustolta löytyy vielä muitakin suomennoksia, joita ei enää...
Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämä Vanhan kirjassuomen sanakirja kertoo, että alasastua tarkoittaa laskeutumista.
Alla olevasta linkistä voitte lukea esimerkkejä verbin käytöstä.
Alasastua Vanhan kirjasuomen sanakirjassa
https://www.kotus.fi/sanakirjat/vanhan_kirjasuomen_sanakirja
