Kansainvälisestä vapaaehtostoiminnan vuodesta 2001 löytyy tietoa Suomen YK-liiton sivuilta. Näille suomenkielisille sivuille pääsee osoitteesta http://www.vapaaehtoiset.org/ . Kirjallista aineistoa voi kysyä kysyä niin ikään Suomen YK-liitosta. Yhteystiedot: Suomen YK-liitto, Unioninkatu 45 B, 00170 Helsinki
puh. 09 - 135 1402, fax. 09 - 135 2173, sähköposti: toimisto@ykliitto.fi.
Kun asiakas täyttää 15 v., tulee hänestä kirjaston sääntöjen mukaan aikuinen. Tällöin hänen asiakasryhmänsä muutetaan lapsesta aikuiseksi. Tämä tehdään seuraavan normaalin kirjastokäynnin yhteydessä. Samalla asiakasta muistutetaan kirjaston käyttösäännöistä ja maksuista.
Kirjstot.fi ei hallinnoi kirjasto.fi-sivua, joka on yksityisen henkilön pyörittämä palvelu. Palaute kannattaa lähettää kirjasto.fi:n, yhteystiedot löytyvät täältä, http://www.kirjasto.fi/index.php?PHPSESSID=ad84fc9eeab6658e2852ffbc98ed… .
Lempikirjasi voisi olla joku näistä Jan Lööfin lastenkirjoista:
- Vaarini on merirosvo: http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=951313329X&qtype=b
- Romu-Roopen höyrylaiva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513037096
- Raitapukuinen mies osti omenan ja kuinka sitten kävi:https://www.bookcrossing.com/journal/14438794?
Kirjat ovat ilmestyneet suomeksi 1970-luvulla, mutta niistä on myös uudemmat painokset. Sekä vanhoja että uusia painoksia saa lainaan Helmet-kirjastoista:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sa%3A%28jan%20l%C3%B6%C3%B6f%29%20%28vaarini%20%7C%20raitapukuinen%20%7C%20romu-roope%29%20f%3A1%20l%3Afin__Orightresult__U?lang=fin&suite=...
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
kNote näyttäisi vielä olevan hieman keskeneräinen windowskoneessa. "Olemme paraikaa toteuttamassa Kontactia Windowsiin. Haluatko auttaa? Katso miten ottaa osaa ja ota yhteyttä!" kertoo sivusto Linkki https://kontact.kde.org/fi/download/
Helmet kirjastojen koneet ovat myös kaikki suojattuja eli niihin ei voi ladata omia ohjelmistoja.
Etsin tiedon Kansanvalistusseuran kalenterista vuodelta 1883. Tämä kalenteri kuten monet muutkin pienpainatteet löytyvät sähköisinä Kansalliskirjaston verkosta. ne löytyvät helpoiten finna.fi -sivuston kautta. Vuonna 1883 ensimmäinen helluntaipäivä oli 13.5. ja toinen helluntaipäivä 14.5.
Linkki Kansanvalistusseuran kalenteriin:
https://www.doria.fi/bitstream/10024/98438/1/Kansanwalistusseuran_kalenteri.pdf
Jäppilän kirjasto sijaitsee Jäppilän taajamassa osoitteessa
Kirkkotie, 77570 Jäppilä.
Pieksämaan kirjastojen kotisivulta http://www.pieksanmaa.fi/kirjasto.html löydät aukioloajat ja puhelinnumerot sekä linkin karttasivuille. Valitse sieltä Jäppilän taajama ja kirjaston sijainti näkyy siitä.
Pääsääntöisesti Suomen kirjastot ovat avoimia kirjastoja, jotka ovat kaikkien kansalaisten käytettävissä, näin myös siis Aalto-yliopiston kirjastot ja muut korkeakoulukirjastot. Samoin on laita erikoiskirjastojen, joihin Eduskunnan kirjasto kuuluu.
Kirjastoilla on omat korttinsa. Kortin saat käydessäsi kirjastossa. Ota mukaan henkilötodistus.
http://lib.aalto.fi/fi/
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/kirjasto/index.htx
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Voisikohan etsimänne kirja olla Antti Tuurin "Lakeuden kutsu" vuodelta 1997?
Alla olevasta linkistä Kirjasampoon voitte lukea kirjan kuvauksen.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_51347#.VPcMFfM8J1M
Käytössämme olevista tietokannoista (Linda = tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta, Fennica=suomen kansallisbibliografia & artikkelitietokannat)
en löytänyt mainitsemianne tietoja, ei siis myöskään suomennosta. Samoilta tekijöiltä kyseisestä aiheesta löytyy seuraavaa (lähteinä Linda ja MEDIC =
lääketieteellisen aineiston viitetietokanta):
Recent research and treatment strategies in Parkinson's disease, eds. Urpo K. Rinne ja Esa H. Heinonen (1995);
Selegiline therapy in early Parkinson,s disease / European Conference on Parkinson's disease and extrapyramidal disorders, Rome, July 10-14, 1990, eds.
Rinne & Heinonen;
MEDIC: Heinonen E: Selegiline in the treatment of Parkinson's disease (Turku 1995); Heinonen E & Rinne U K :...
Kyseessä on varmaankin Bob Shaw'n romaani Kukahan minä olen?, joka on ilmestynyt suomeksi vuonna 1988 Jalavan kustantamana. Lisätietoja esim. Kirjasammosta: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_3379.
Helsingin kaupunginkirjasto toimii Suomen yleisten kirjastojen keskuskirjastona. Keskuskirjastotoiminta perustuu kirjastoasetukseen. Sen mukaan yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät ovat mm. toimia yleisten kirjastojen valtakunnallisena kaukopalvelukeskuksena ja edistää toisaalta yleisten kirjastojen sekä toisaalta yleisten ja tieteellisten kirjastojen yhteistoimintaa. Keskuskirjaston näkyvintä toimintaa on kaukolainapalvelu. Lisää tietoa yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävistä saat esimerkiksi Fast-hakupalvelun kautta hakusanalla "keskuskirjasto" tai osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskuskirjasto/tehtavat.htm.
Lisäksi Suomessa toimii kymmenen tieteellistä keskuskirjastoa, joiden tehtävänä Valtioneuvoston...
Vaikkaa tiedonhakuun valjastettiin tämän kysymyksen kohdalla useampi kirjastonhoitaja ja haimme tietoa useammasta tietokannasta, etsimäsi tarina jäi valitettavasti tällä kertaa mysteeriksi. Lisätietona kerroit, että tarina on luettu joskus noin 45-50 vuotta sitten ja että kyseessä saattaisi olla esimerkiksi jokin kouluissa 70 -luvulla äidinkielen tunneilla käytössä ollut novellikokoelma. Erään kollegan muistin mukaan 1970-luvulla ilmestyneessä Kontakti-kirjasarjassa saattaisi olla muistelusi mukainen tarina.
Kontakti-sarja on Kauppiaitten Kustannuksen julkaisema kirjasarja, jossa julkaistiin nuorten kirjoittajien pienoisromaaneja (Lähde: Kirjasampo). Sarjaan kuuluu kymmeniä teoksia, jotka ovat ikänsä vuoksi...
Voisikohan tämä olla Dominique Sigaudin kirja Aavikkoromaani, joka on ilmestynyt suomeksi 2001. Ranskankielinen alkuteos L'Hypothèse du désert on ilmestynyt vuonna 1996. Kirjasammossa kirjaa kuvataan seuraavasti https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4530
Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Kyselemiäsi ohjeita siitä, miten pakettimersuun saisi moottoripyörän kuljetustilan ja makuupaikan ei löytynyt hakemistani tietokannoista (ALEKSI, EBSCO). Sen sijaan moottoripyöräharrastukseen liittyviä nettisoisoitteita on runsaasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston makupaloissa osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/motskat.htm . Neuvoisin selaamaan niitä. Vastaavia autosivuja on osoitteessa: http://www.htk.fi/kirjasto/autot.htm . Moottoriurheilulinkkejä on osoitteessa http://www.htk.fi/kirjasto/urheilu4.htm . Kysymykseen voi hakea vastausta myös Suomen standardisoimisliitosta, osoite: http://www.sfs.fi/standard/index.html
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
