Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut noilla sanoilla alkavaa runoa tai rukousta. Voin ehdottaa ainoastaan Siionin kanteleessa olevaa laulua Oi katsohan lintua oksalla puun, jossa on sama tematiikka.LinkkiSiionin kannel 311: https://www.sley.fi/sk311/
Analogisesta muodosta saadaan ääni tietokoneen ymmärtämään muotoon analogi-digitaali muuntimella eli A/D muuntimella. Google-haulla (www.google.com) löytyi runsaasti linkkejä hakusanoilla ad/da muuntimet. Yksi aiheeseen liittyvä linkki on http://www.helsinki.fi/~tsmalmbe/TiMe/
En tiedä millä asiasanoilla olet jo lähestynyt aihettasi, mutta tässä joitakin ehdotuksia:
- taideterapia
- toimintaterapia
- kuvallinen ilmaisu
- hoitotyö
- vanhukset
- ikääntyneet
Kaikki edellä mainitut asiasanat löytyvät Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta jota voi käyttää myös verkossa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Aiheestasi ei ole varmaankaan olemassa kovin runsaasti julkaisuja, joten voisit hakea myös aiheeseen liittyviä artikkeleita esim. Aleksi- ja Ebsco-artikkelitietokannoista. Kyseisiä tietokantoja pääsee käyttämään esim.kirjastoissa. Aleksi -tietokanta sisältää viitetietoja suomessa julkaistuista artikkeleista ja Ebsco puolestaan sisältää englanninkielistä artikkeliaineistoa. Ebscosta löydät runsaasti myös...
Meillä ei ole mahdollisuutta näiden vastausten puitteissa tehdä laajempaa sukuselvitystä, mutta ainakin Veikko Helteellä ja Esko Helteellä on eri vanhemmat. Esko Helteen vanhemmat olivat osoitteesta https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3102295-kansanvallan-puolustaja löytyvän Kansan Uutisten jutun mukaan sähköasentaja ja liikkeenharjoittaja Kaarlo ja äiti liikeapulainen Vieno. Veikko Helteen vanhemmat taas olivat kansanedustajanakin toiminut puuseppä Edvard Helle ja Alina Aleksandra Widell, kuten osoitteesta https://www.vihti.fi/wp-content/uploads/Helle-Edvard.pdf artikkelissa kerrotaan.
Asiakkaan tietue ja kirjastokortti säilyvät kirjastojärjestelmässämme, jos edellisestä tapahtumapäivästä on korkeintaan kolme vuotta. Tapahtumapäiväksi lasketaan esimerkiksi lainaaminen automaatilla tai asiakastiskillä, Helmet.fi -sivuston omien tietojen käyttö sekä tietyt rajapintatapahtumat, kuten lainan uusiminen Taskukirjastossa tai kirjautuminen e-kirjapalveluun.
Valitettavasti kirjastokorttiasi ei löydy enää järjestelmästämme. Uuden kirjastokortin saat käymällä paikan päällä missä tahansa Helmet-kirjastossa.
Lyhyiksi ja helppolukuisiksi fantasia- ja scifikirjoiksi ehdotan selkomukautettuja klassikkoja ja nuortenkirjoja:
Kilpi, Tuomas: Marsin sankari, selkomukautus Edgar Rice Burroughsin kirjasta, ja 1984 ja Eläinten vallankumous, mukautukset George Orwellin kirjoista
Kaivosoja-Jukkola, Leena: Helsingin alla, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Slotte, Jolin: Maresi, mukautus Maria Turtschaninoffin kirjasta
Häkkinen, Mirjami: Muistojenlukija, mukautus Elina Rouhiaisen kirjasta
Nuortenkirjahyllyn kirjoista kannattaa tutustua esimerkiksi näihin:
Martin, George R. R.: Jäälohikäärme
Holopainen, Anu: Ihon alaiset
Meresmaa, J. S. : Naakkamestari (myös selkokirjana)
Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja
Riekkola, Joonas:...
Sointumerkkiin lisätyllä numerolla kerrotaan kolmisoinnun säveliin tehdyt muunnokset tai lisäykset. Esimerkin 5 tarkoittaa d-mollisoinnun (d - f - a) kvinttiä eli viidettä ääntä (a). Merkinnästä ei kuitenkaan näy, miten tätä säveltä muunneltaisiin. Jos halutaan, että kvintti on alennettu eli vähennetty (nuotti on as eikä a), pitäisi numeron edessä olla merkki -, b tai ♭. Korotettu eli ylinouseva kvintti (ais) taas vaatisi merkin +, # tai ♯.
Merkinnällä 5 voidaan myös ilmaista kvinttisointu, eli sointu, jossa ei ole terssiä vaan ainoastaan perussävel ja kvintti. Tällainen sointu ei kuitenkaan ole duuri- eikä mollisointu, joten se tulisi merkitä D5 tai D5.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sointu
https...
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Markus - (Marcus, sodanjumala Marsille pyhitetty)kansanomainen muoto Markku. Markuksen evankeliumin kirjoittaja Johannes Markus, jonka mukaan jo keskiajalta lähtien Suomessa kastettu kaimoja
Miia, Mia - kansanomaisessa käytössä Mirjamin ja Mirjan kutsumamuoto, ensin kuitenkin Marian rinnalla almanakassa.
Nimikirjoja voi hakea kirjastotietokannoista asiasanalla etunimet. Esim Outi-kirjastojen tietokanta löytyy osoitteesta www.outikirjastot.fi .
Myös Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta voi hakea aiempia etunimi-kysymysten vastauksia asiasanalla etunimet ja tarkasti kyseisellä nimellä. Vastausten arkistoa pääsee selaamaan Kysy kirjastonhoitajalta -aloitussivun oikeasta reunasta, osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu ....
Youtubesta löytyi yksi Magnum-jäätelömainos vuodelta 2006, joka vastaa pitkälti kuvaustasi, viulu soi kappaleessa vain hetken. Säveltäjäksi mainitaan A. R. Rahman. Esittäjästä tai kappaleesta ei ole tietoa. Intialaisen mm. elokuvamusiikkia säveltävän muusikon musiikkia löytyy jonkin verran kirjastoistakin.
http://www.youtube.com/watch?v=jkb1MYSsSC4
http://en.wikipedia.org/wiki/A._R._Rahman
Lauri Pohjanpään runo Kehtolaulu sisältyy hänen vuonna 1910 julkaistuun ensimmäiseen runokokoelmaansa Mielialoja. Runossa on vain kaksi säkeistöä, eli kysymyksessä se on siteerattu kokonaisuudessaan.
Ohjeita kaivon paikan valintaan ja rengaskaivon rakentamiseen löytyy esimerkiksi kirjoista Kysymyksiä kaivoista ja Kaivo-opas. Niitä on saatavina pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Aineistotietokannasta osoitteesta http://www.libplussa.fi löydät tiedot kirjastoista, joissa ne ovat paikalla.
Internetistä ympäristöhallinnon sivuilta osoitteesta http://www.vyh.fi/hoito/vesihuo/haja/kaivoesi/hyvakaiv.htm löytyy myös ohjeet kaivon rakentamiseen. Lisäksi esitettä Hyvää vettä kaivosta saa Suomen ympäristökeskuksesta p. 40300100.
Trombosytemiasta löytyy tietoa kirjasta Veritaudit, toim. Ruutu, T., Rajamäki, A. ja Krusius, T. (artikkelista Juvonen, E. Essentiaalinen trombosytemia ja sekundaariset trombosytoosit). Duodecim 2000. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa saa Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/
Internetistä löytyy myös seuraava trombosytoosia käsittelevä suomenkielinen sivu http://195.236.0.10/ltk-root/fi/htm/ykt/ykt00371.htm
Heikki Ylikankaan kirjasta Tie Tampereelle (1993) löytyy maininta sivulta 496: [Sunnuntaina 7.4. Tampereella]"Kaupungin väestö näki ensi kerran valkoisen ratsun selässä istuvan ja kadulla ratsastavan Mannerheimin". Mannerheim seurasi taisteluiden kulkua maalis-huhtikuun vaihteessa Vehmaisista ja Messukylän kirkolta käsin. Vehmainen ja Messukylä kuuluivat kuitenkin tuohon aikaan Messukylän pitäjään. Ylikankaan kirjan lisäksi kansalaissodan tapahtumien kulkua selvitetään yksityiskohtaisesti mm. kirjassa Suomen vapaussota V : Tampereen hyökkäys, kirjoittanut W.A. Douglas v. 1925. Kummastakaan kirjasta ei selviä, missä Mannerheim majoittui.
Kansalaissodasta ja Mannerheimista löytyy runsaasti tietoa kirjoista ja muista lähteistä. Ohessa...
Suomen kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta äänikirjat mukaanlukien. Fennica on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa https://finna.fi
Haku-painikkeen takana on ensimmäisenä tarjolla pikahaku, josta voi hakea esim. kirjan tai kirjailijan nimellä kirjoittamalla se hakuruutuun ja valitsemalla viereisestä valikosta hakutyypiksi joko teoksen tai tekijän nimen. Tarkennetussa haussa on mahdollista tehdä monimutkaisempia hakuja erilaisin rajauksin ja ehdoin. Ohjeita hakuun löytyy yläreunan Opastus-linkin takaa.
Kotimaasta hyllyssä olevan kaukolainan saapuminen kestää keskimäärin yhden viikon. Saapumisaikaan vaikuttaa se tuleeko laina suoraan yksiköstä, jossa kaukopalvelu toimii. Postinkulkuun menee keskimäärin 2-3 päivää.
Ulkomailta paikasta riippuen kaukolainan saapuminen vaihtelee paljonkin.
Kauniaisten kirjastosta kerrottiin, että nyt heinäkuun aikana heillä ei ole mahdollisuutta rekisteröimiseen ja opastukseen. Elokuusta alkaen kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen kirjastoon joko puhelimitse (09-505 6400) tai sähköpostitse (kirjasto@kauniainen.fi).
Heinäkuun aikana voi rekisteröityä ja saada opastusta esim. Sellon kirjastossa Espoossa. Kannattaa soittaa ja sopia aika etukäteen, puh. 09-816 57603.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteys…
Tässä muutamia eri aikoina kirjoitettuja eri puolille maailmaa sijoittuva romaaneja, jotka saattaisivat osua luonnehdintaasi. Romaanit ovat klassikkoja tai perinteiseen kertovaan tyyliin kirjoitettuja uudempia teoksia, tulevia klassikkoja kenties?
Lisää samantyylisiä teoksia löydät Vaski -kirjastojen aineistotietokannasta https://vaski.finna.fi/ esim. asiasanoilla yhteiskunnalliset romaanit ja rotusyrjintä.
Kuin surmaisi satakielen / Harper Lee ; suomentanut Maija Westerlund.
Gummerus, 1961
Pimeyden sydän / Joseph Conrad ; Suom. Kristiina Kivivuori.
Hki, 1968.
Valkoinen, kuiva kausi / André Brink ; suomentanut Seppo Loponen.
WSOY, 1981.
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa / John Berendt ; suomentanut...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo Kuolema kokoelmasta Canto general (1950, s. 155), sarjasta Minä olen. Runon on suomentanut Pentti Saaritsa.
Voit lukea runon teoksista Pablo Neruda: Valitut runot (suomentanut Pentti Saaritsa, 1983) ja Andien mainingit (suom. Pentti Saaritsa, 1972).
https://piki.finna.fi/Search/Results?lookfor=andien+mainingit&type=AllF…
https://piki.finna.fi/Record/piki.204397?sid=2993926980
