Lauttasaaren kirjastossa on Kehitysvammaliiton selkokirjoja kaksi kappaletta.
Kirjat ovat:
Rakkaus, tulista ja lempeää / toimittanut Pertti Rajala
Suomen historia selkokielellä / Pertti Rajala
Lauttasaaren kirjastossa on selkokirjoja jotka on julkaissut muu kuin Kehitysvammaliitto. Kun menet Lauttasaaren kirjastoon kysy virkailijalta missä selkokirjat on, niillä on oma hyllynsä.
Selkokirjoja voi varata Internetin kautta kirjaston HelMet-aineistohaulla. Internet-osoite on http://www.helmet.fi/ Käytä Aihehakua ja kirjoita hakusanaksi: selkokirjat. Näin saat luettelon kirjoista. Varaus tehdään napsauttamalla kohtaa Varaus. Ohjelma kysyy nimesi kirjastokortinnumeron ja tunnusluvun, sekä kirjaston mistä haluat kirjan hakea. Varaus maksaa 0,50...
Kysy kirjastonhoitajalta verkkotietopalvelu on valtakunnallinen palvelu, johon kirjastot ovat itse ilmoittautuneet. Kukin kirjasto on varmaan itse järjestänyt kysymyksiin vastaamisen omalla tavallaan. Turun kaupunginkirjastossa vastaajina ovat lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston (ja käsikirjaston), lastenkirjaston ja musiikkikirjaston kirjastonhoitajat. Lastenkirjasto vastaa omaa kokoelmaansa koskeviin kysymyksiin ja musiikkikirjasto omiinsa.
Tietopalvelua tehdään sekä asiakaspalvelupisteissä että sisätyönä oman työpöydän ääressä.
Periaatteessa verkkotietopalvelu ei kauheasti eroa perinteisestä tietopalvelusta. Käytännössä vastausten arkistointi vaikuttaa siihen, että vastausten laatimiseen menee aikaa.
Ote vastausohjeista: "...
Nobelin palkintoa ei myönnetä kirjailijalle yhdestä teoksesta, vaan tuotannosta ja elämäntyöstä. William Goldingin tunnetuin teos lienee Lord of the Flies, Kärpästen herra.
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1983/index.html
Anni Swanin suomennos (1906) sivuuttaa purpose/porpoise-kohdan kokonaan. Kysymyksen sitaatista Swanin käännökseen sisältyy vain loppu:
"[Tietysti nahkiaisista", vastasi aarnikotka jotenkin kärsimättömästi, "tuon mikä voisi mikä rapu tahansa sinulle kertoa.] Mutta kerropas sinä nyt meille jotain omista seikkailuistasi."
"Minä voin kertoa teille seikkailuja tästä aamusta alkaen", lausui Liisa hiukan arasti, "mutta eilisestä päivästä en viitsi kertoa, sillä silloin olin aivan eri henkilö."
Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner (1972):
- Mutta kukaan viisas kala ei lähde mihinkään ilman merisikaa. Jos joku kertoo minulle, että hän on lähdössä tai tulossa, minä kysyn heti millä sialla?
- Etkö tarkoita sijalla? korjasi Liisa.
- Tarkoitan mitä sanon...
Nurmolaisten lasten ja nuorten kirjoittamia satuja ja tarinoita sekä piirroksia on koottu teokseen Nurmolaisia satuja ja tarinoita. Sen on julkaissut Nurmon kulttuurilautakunta vuonna 1985. Tästä vihkosesta löytyy myös tarina Kun siili heräsi unestaan.
Teos on lainattavissa Seinäjoen Aallon kirjaston lastenosastolla. Se on myös Nurmon kirjaston kotiseutukokoelmassa, jota voi käyttää kirjastossa mutta ei saa kotilainaan. Kotiseutukokoelman teokset ovat kirjaston yläkerrassa tietokirjojen perällä erillisessä hyllyssä.
Kyseessä on kansanlaulu, jota on laulettu ympäri Suomea hieman eri sanoilla ja eri melodioilla. Esimerkiksi Eila Kostamon Pienkanteleopas lapsille -nuottikirjassa on versio suurin piirtein noilla sanoilla ("Huomenta hyvää, nukkuvan sydän"), siinä on merkitty ainoastaan säveltäjä Sergei Stangrit. Sanat lienevät siis perinteiset. Lisätietoa: https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-synt-1916-kertoi-luokkansa
Taivaankappaleista ilmeisesti kiintotähdet olivat ehkä kiinni taivaankannessa tai reikiä siinä. Aurinko ja kuu eli taivaanvalot sijaitsivat taivaalla loistaessaan ilmeisesti taivaankannen alla, ja ne olivat jonkinlaisia irtonaisia "esineitä".
Suomalainen, suhteellisen myöhään kerätty kansanperinne ei ole säilyttänyt paljonkaan tietoa muinaisista tähtiin ja kiertotähtiin liittyvistä uskomuksista. Kansanperinne kuitenkin antaa ymmärtää, että joskus tähdet olivat hyvin merkittäviä, ja niihin liittyvä tieto arvostettua. Tietäjien kerrotaan saaneen osan mahdistaan katsomalla ja tutkimalla Otavaa ja muuta tähtitaivasta.
Venus
Aamuisin Aamutähti, Huomen-tähti, Kointähti; iltaisin Ehtytähti, ...
Kansallispuku- ja kansatieteen kirjallisuudessa käytetään kuvaamastasi vyöstä nimitystä helavyö.
Kansanperinteen sanakirjassa (Vuorela, 1979) kerrotaan, että helavyö (Etelä-Pohjanmaa) on messinkirenkailla ja niistä riippuvilla koristeilla (risteillä ja hertoilla) somistettu nahkavyö, heluvyö.
Kansallispukuja Suomesta (Lehikoinen, 1994) teoksessa kerrotaan, että helavyö on miesten käyttämä vyö, jossa on vaskesta valettuja soikeita tai nelikulmaisia lappoja nahkahihnassa. Lapoista riippuu sydämen tai tähden muotoisia heloja.
Asiasta saa tietoa myös mm. Suomen käsityön museon kansallispukuneuvojalta Jyväskylästä (puh. 014-626 842), Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta Seinäjoelta (puh. 06-416 2390) tai Puukko- ja tekstiilimuseosta Kauhavalta (...
1) Nätynki
Nimi tunnetaan Rovaniemellä sekä talon- että sukunimenä.
2) Virva
Nimi on tullut kalenteriin vuonna 1950 ja se on ilmeisesti otettu sanasta virvatuli eli aarnivalkea.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
3) Hakamaa
Sanan haka (eli aidattu laidun) sisältäviä paikannimiä on runsaasti eri puolilla Suomea. Niiden mallin mukaan muodostetut sukunimet ovat suhteellisen nuoria, 1900-luvulla otettuja. Hakamaa-nimeä on otettu Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Virroilla ja Eurajoella.
4) Palosaari
Suuri osa Palosaarista on juuriltaa kuusamolaisia (Jacob Palosaari 1732), mutta samannimisiä sukuja on peräisin myös muualta Pohjanmaalta ja Pohjois-Suomesta esim. Tervolasta (Matti Palosaari 1646) ja Kittillästä (Johan Palosaari...
Tämä onkin mielenkiintoinen. Merkki ei esiinny käsillä olevassa alan kirjallisuudessa:
Kaipainen, L. (1995). Vapaa Suomi: Suojeluskunta- ja lottamerkit kertovat. Kustannusosakeyhtiö Ajatus.
Mäkitalo, J. (1995). Puolustusvoimien kurssi- ja suoritusmerkit. [kustantaja tuntematon].
Tetri, J. E. (1998). Kunniamerkkikirja (2. täyd. p.). Ajatus.
Tiainen, J. (2010). Suomen kunniamerkit: The orders, decorations and medals of Finland. Apali.
Merkin päiväys voisi tosiaan viitata johonkin kesän 1935 sota- tai kertausharjoitukseen. Merkittäviä sotaharjoituksia ei kyseisenä vuonna järjestetty rahoituksen puutteen vuoksi. Suomen kuvalehden 13.4.1935 uutisen perusteella mitalin kääntöpuolen päivämäärät 11.6-10.7.1935...
Meri on luontoaiheinen nimi, tästä sijoittaminen almanakkaan samalle päivälle toisen merellisen nimen Vellamon kanssa. Toinen tulkintavaihtoehto on rinnakkaismuoto Meeri-nimestä, joka taas on muunnos Mariasta.
Eleonoora on Espanjaan 1000-luvun alussa maurien välityksellä saatu nimi, joka levisi sieltä muualle. Englannin kuningashuoneista se tunnetaan 1100-luvulta lähtien. Manner-Eurooppaan Eleonora tuli Englannista erityisesti Shakespearen teosten välityksellä. 1800-luvulta lähtien sitä ovat käyttäneet myös monet saksalaiset kirjailijat ja säveltäjät. Nimen muunnoksia ovat mm. Elli, Noora, Nelli sekä ruotsinkielisen almanakan Leonora, Lora ja Nora. Nimen alkuperäinen muoto Ellinor merkitsee arabian kielessä 'Jumala on valoni'.
Lähde:...
Helmikuun pituus, ja koko gregoriaaninen kalenteri, perustuu roomalaisten ajanlaskuun. Varhaisella ajalla roomalaisilla oli noin kymmenen vaihtelevan pituista kuukautta, ja kalenterivuoden pituus oli vain 304 päivää - loppuvuodella ei niinkään ollut merkitystä, sillä se ei ollut viljelykautta.
Vuoden 700 eKr Rooman toinen kuningas Numa Pompilius antoi tarkemman muodon kalenterille: vuoden pituudeksi tuli 355 vuorokautta, ja kuukausia oli 12, joiden pituudet olivat joko 29 tai 31 päivää. Roomalaiset nimittäin pitivät parittomia numeroita onnekkaampina kuin parillisia. 355 vuorokauden pituinen vuosi noudatti suunnilleen kuun oikeita vaiheita, mutta se ei pysynyt vuodenaikojen vaihtumisen perässä. Siksi noin 450 eKr alettiin joka...
Lokan tekoallasta alettiin täyttää vuonna 1967 ja peruskartta 1:20 000 alueesta tehtiin vasta 1975. Allasta edeltävältä ajalta Lokan alueelta löytyy Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1943, mittakaavassa 1:100 000.
Maanmittauslaitoksen arkistosta voit tilata Lokan tekoaltaan alle jääneen alueen kartan tiedostona. Lokan tekoaltaan alle jäänyt alue löytyy Suomen taloudellisen kartta lehtijakonumerolla 3741.
asiakaspalvelu@maanmittauslaitos.fi
Tuhkaa voi mainiosti käyttää lannoitteena, kunhan muistaa ensinnäkin, että se on voimakkaasti emäksistä, ja toiseksi, että tuhka ei sisällä typpeä. Se toimii siis paitsi lannoitteena myös kalkituksena, mutta haluttaessa voimakasta vegetatiivista kasvua tarvitaan sen lisäksi myös ainakin typpilannoitusta.
"Kalkituksesta hyötyviä kasveja ovat erityisesti tomaatti, kaali, pavut ja kaikki sipulit sekä sipulikukat. Puhdas puun tuhka sopii erittäin hyvin lannoitteeksi myös hedelmäpuille ja marjapensaille." (http://puutarha.net/artikkelit/7598/tuhkan_kaytto_puutarhassa.htm)
Koska havukasvit eivät yleensä pidä kovin emäksisestä maasta, en välttämättä antaisi sitä pienille kuusentaimille, ainakaan runsaasti.
Tarkempia tietoja tuhkan käytöstä...
Juuri tuossa "kuus-nolla"-muodossa sanonta on suomalainen. Sanonnan on spekuloitu juontavan juurensa milloin mistäkin legendaarisesta jääkiekko- tai jalkapallo-ottelusta, mutta todennäköisimmin, kuten Kysy.fi:ssä kymmenen vuotta sitten todettiin, sillä viitataan tenniksen tilanteeseen, jossa ensimmäisen erän voittaa pelaaja, joka voittaa kuusi ensimmäistä peliä (6–0).
Englannin kielessä tätä nimitetään bageliksi, ja bagel onkin myös ilmaus selvälle voitolle: Maija bageled Matti in chess = Maija voitti Matin shakissa kuus-nolla = Maija voitti Matin shakissa tuosta vain.
Ks. myös: https://en.wikipedia.org/wiki/Bagel_(tennis)
Kysymyksenasettelusi johtaa naistutkimuksen ja terveystieteiden välimaastoon. Kun kyseessä on opinnäytetyö, kannattaa valita tiedonhakuun Linda, yliopistokirjastojen tietokanta ja Arto, kotimainen artikkeliviitetietokanta. Lindan ja Arton aineistot ovat saatavissa ainakin kaukopalvelun kautta.
Esität väitteen naisten asenteesta painonsa ilmoittamiseen. Hyvällä onnella löydät kirjallisuudesta tukea väitteelle. Ehkä olisi hyvä alustaa asiaa omalla tutkimuksella, jossa haastateltavilta kysytään tätä asiaa tai vertaillaan naisten halukkuutta ilmoittaa erilaisia henkilökohtaisia tietojaan.
Löysin sopivia asiasanoja lähestyä asiaa vain naisten ja heidän ruumiinkuvansa ja asenteidensa kautta.
Hyvään alkuun pääsee Katariina Kyrölän ja Hannele...
Kysymyksessä siteerattu lausahdus liitetään tavallisesti Flannery O'Connoriin – kuitenkaan mainitsematta täsmällistä lähdettä, mikä panee epäilemään, ettei hän todellisuudessa sanonut aivan täsmälleen näin tai että sanoja oli alun perin joku muu. Usein moni kuuluisakin sitaatti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa väärän henkilön nimiin pannulta tai ainakin alkuperäistä aforistisempaan ja iskevämpään muotoon muokatulta.
Kysymyksen "O'Connor-sitaatin" tapauksessa kyse lienee oikeastaan molemmista. 21.7.1948 päivätyssä kirjeessä kustantajalleen O'Connor kirjoitti: "I don't have my novel outlined and I have to write to discover what I am doing. Like the old lady, I don't know so well what I think until I see what I say; then I have to...
Kirjastot ottavat kirjalahjoituksia vastaan, mutta kirjasta riippuu, voidaanko sitä ottaa kokoelmiin. Yleisesti ottaen uusia kirjoja otetaan oikein mielellään, mutta vanhoista, huonokuntoisesta tai vähän lainattavista kirjoista kirjastot joutuvat yleensä kieltäytymään, koska hyllytila on rajallista. Isoilla kirjastoilla on yleensä mahdollisuus ottaa hiukan harvinaisempaakin aineistoa, kun taas pienillä kirjastoilla ei välttämättä ole mahdollisuutta pitää yhtä paljon erikoisalojen tai harvinaisempien kielten kirjallisuutta. Helsingissä kokoelmaltaan suurimpia kirjastoja ovat Pasilan pääkirjasto, Itäkeskuksen kirjasto, Töölön kirjasto, Rikhardinkadun kirjasto ja Kallion kirjasto.
Jos kirjoja ei ole kovin paljon, voit vaikka tuoda ne...
Lupia tekstien käyttöön myöntää Sanasto, jonka sivut löytyvät osoitteessa https://www.sanasto.fi. Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö, jonka toiminta perustuu siihen, että tekijänoikeuksien haltijat oikeuttavat Sanaston antamaan lupia teosten käyttöön ja Sanasto vastaavasti tilittää niistä saadut tulot oikeuksien omistajille.
Tekijänoikeudet ovat voimassa, kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolemasta (tekijänoikeuslaki 43 §). Hellaakoski kuoli vuonna 1952, joten vajaan neljän vuoden kuluttua julkaisemiseen ei tarvita enää erillistä lupaa. Toistaiseksi lupa siis kuitenkin tarvitaan tekstin julkaisuun.
