Valitettavasti en löytänyt teosta, joka sopisi kuvaukseesi. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle, mutta kukaan ei ole tunnistanut etsimääsi kirjaa.
Muistaisikohan joku palvelumme lukijoista, mitä kirjasta voisi olla kyse?
Kysymyksen runokatkelmat ovat Eeva Tikan kokoelmaan Enkeli astuu virtaan (Gummerus, 1991) sisältyvästä sikermästä Vihreä pimeys.
Säkeet "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen / kuin simpukka olisi ottanut hänet sisäänsä / ja hiertänyt helmeksi" ja "hän oli haluttava, arvokas" ovat sikermän viimeisestä runosta, joka alkaa sanoin "Hän muisti syvän kipeäätekevän unen" (s. 44). Loput säkeet ovat sikermän ensimmäisestä runosta ("Ei hän ollut erilainen"): "ja pyyhkisi pois ihonalaisen autiuden" ja "Ei koskaan tarvitsisi olla toinen." (s. 39)
En löytänyt tähän kysymykseen vastausta Facebookin tuesta ja ohjeista. Kuitenkin Facebookin omasta profiilista voi kysyä, joten suosittelen, että kysyt sieltä https://www.facebook.com/facebookapp
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Lähes tähän tapaan alkaa Mikko Kilven kirjoittama runo, joka löytyy kokoelmasta "Hellyydestä" (WSOY, 1972).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1338891
Kysymykseen, jossa on pyydetty tunnistamaan samankaltainen hyönteinen, on vastattu myös aiemmin.
Aiempi kysymys ja vastaus: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-hyonteinen-voisi-olla-kyseessa
Hyönteinen kuuluu todennäköisesti surviaissääskien heimoon. Surviaissääskiä on monia eri alaheimoja ja alalajeja.
Tämän linkin kautta pääsee tarkastelemaan surviaissääskistä otettuja kuvia, joihin omaa havaintoaan voi vertailla: https://tarmolampinen.kuvat.fi/kuvat/Hy%C3%B6nteiset+-+Insects/Kaksisiipiset/S%C3%A4%C3%A4sket/Surviaiss%C3%A4%C3%A4sket/
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Pääkaupunkiseudun kokoelmarekisteristä löytyy vinyylilevy The Modern Jazz Quartet with Laurindo Almeida vuodelta 1964. Se on lainattavissa Töölön kirjaston musiikkiosastolta. Voit soittaa Töölöön (puh. 09-310 85 725) ja tiedustella lähemmin.
Selailin eri hakusanoin kotimaista terveystieteellistä Medic tietokantaa, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilta. Tervetuloa kokeilemaan. Tietoja Medicistä http://www.terkko.helsinki.fi/medic/
Aiheesta ei juurikaan löytynyt. Tässä hakuni tuloksia:
Tekijä: Portin, Petter Otsikko: Sukupuolten väliset biologiset erot ihmisellä Lehti/sarja: Helsingin lääkärilehti 2001 ; 49(5):20-22
Tekijä: Rahkonen, O
Takala, P Otsikko: Terveydentilan ja toimintakyvyn sosiaaliset erot vanhoilla miehillä ja naisilla Lehti/sarja: Gerontologia 1997 ; 4 vol. 11 ss. 282-291
Tekijä: Tikkanen, MJ Otsikko: Hormonit ja sydäntaudit - miksi naiset elävät kauemmin kuin miehet? Lehti/sarja: Liikunta ja tiede 1994 ; liite s. 12
Hakutuloksia...
Sofi Oksasen kirjoista on käännetty ruotsiksi tähän mennessä Baby Jane (ruotsiksi Baby Jane) ja Stalinin lehmät (Stalins kossor). Puhdistusta ei ole vielä ruotsinnettu.
Tiedot käännöksistä löytyvät Suomalaisen kirjallisuuden seuran Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Kappaleen nimi on "Alfa, Romeo". Kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja esittänyt artisti nimeltään Paajanen. Hänen oikea nimensä on Mauno Paajanen (s. 1960). Kappale on julkaistu vuonna 1979 studioalbumilla "Psyko".
Ehkä tarkoitat ulkoasiainministerinä työskennellyttä Walther Rathenauta ? Hänet murhattiin v. 1922. Biografia löytyy saksaksi internetistä
http://www.dhm.de/lemo/html/biografien/RathenauWalther/ Muutosten vuosisata -kirjassa (osa 3, s.270) on Rathenausta jonkin verran suomeksi. Otavan suuri maailmanhistoria (osa 17, s.55)kertoo, että Rathenau murhattiin 24.6.1922 hänen mm. neuvoteltuaan liittoutuneiden kanssa Genovan konferenssissa eri tavoista maksaa sotakorvauksta. Rathenaun oli konferenssissa onnistunut voittaa liittoutuneiden luottamus ja hillitä heidän vaatimuksiaan ilman Saksan tekemiä myönnytyksiä.
Valitettavasti joistakin vanhemmista nuoteista ei ole sisältötietoja rekisterissä ja nyt kysymyksessä oleva nuotti on tällainen. Kirjastossa rekiströidään jatkuvasti takautuvasti vanhojen nuottien sisältötietoja. ISBN-numeron avulla löytyi vastaava nuotti Helsinginbrgin kirjaston sivuilta ja sisältö:
Innehåll: Surrender ; Bad ; A sort of homecoming ; Gloria ; The unforgettable fire ; I will follow ; Sunday bloody Sunday ; October ; New year's day ; Pride
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Koska näissä asioissa on kyse lähinnä siitä, mihin uskoo, ei varsinaisesti tieteelliseksi arvioitua todistusaineistoa olla. Itse ennaltamäärätyn kohtalon ja vapaan tahdon käsitettä on käsitelty paljon, joten ehkä teos The Oxford handbook of free will, Kane, Robert (toim.) Oxford University Press 2002 olisi hyvä sopiva tutkimuksen aloittamiseen. Sitä löytyy Helsingin yliopiston Kaisa-kirjastossa, https://finna.fi/Record/helka.1717935
Kysymäsi kirja näyttää olevan loppuunmyyty, eli se ei ole saatavissa kirjakaupoista. Kirjaa voi etsiä antikvariaateista tai niiden verkkokaupoista, esim. Antikvariaatti.net (https://www.antikvariaatti.net/) tai Antikvaari.fi (https://www.antikvaari.fi/). Näissä kummassakin tosin näyttäisi olevan tarjolla vain vanhempia painoksia.
Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksesta löytyy kattavasti tietoa myös verkosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä Fineli-tietokannasta: https://fineli.fi/fineli/fi/index.
Panssarilasi on arkikielen ilmaus erilaisille iskuja kestäville lasityypeille. Useimmat niistä valmistetaan laminoimalla useita lasilevyjä yhteen. Lasikerrosten väliin pannaan kerros kirkasta polyuretaania tai polyvinyylibutanaalia. Yhdistelmä kuumennetaan ensin tyhjiössä ilmakuplien poistamiseksi ja sitten painesäiliössä, jolloin kerrokset sitoutuvat toisiinsa.Toisessa menetelmässä lasilevyjen väliin pannaan polykarbonaattikerros. Lasikerros menee säröille iskusta mutta joustava muovi ottaa vastaan suurimman kineettisen energian ja estää lasia sirpaloitumasta. Alumiininpanssarilasissa taas lasin uloin kerros on läpinäkyvää alumiiniyhdistettä.Lasi voidaan myös karkaista. Lasia kuumennetaan tasaisesti, kunnes se alkaa pehmentyä. Silloin se...
Käsittääkseni kaikissa kirjastoissa kirjastokortin saaminen edellyttää käyntiä kirjastossa. Kortin antamisen yhteydessä tarkistetaan asiakkaan henkilöllisyys. Täällä Helsingissä todistukseksi käyvät EU-maiden henkilöllisyystodistus, passi, suomalainen ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. Alle 15-vuotias saa lainausoikeuden lainaajaksi oikeutetun täysi-ikäisen takaajan kirjallisella suostumuksella. Kannattaa ottaa yhteys sen paikkakunnan kirjastoon, josta kortin haluat.
