Mest omtyckta

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Kuuluuko fasaanilintuihin muita erikoisia lintuja kuin riikinkukko? 750 Riikinkukko kuuluu aitokanojen heimon fasaanit-alaheimoon. Tähän alaheimoon kuuluvat riikinkukkojen lisäksi esimerkiksi tragopaanit, kanat ja fasaanit. Fasaanit-alaheimoon kuuluvat linnut ovat usein kohtalaisen suuria ja elävät maassa. Näille linnuille on myös tyypillistä sukupuolidimorfismi; koiraat ovat yleensä huomattavan paljon koristeellisempia kuin naaraat.  Tässä muutama näyttävä aitokanojen heimoon kuuluva lintu. Argusfasaani https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=F9F6A725C2D1CAA9 Borneonfasaani https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=2CE71349C76BA2BD Palawanintäpläfasaani https://avibase.bsc-eoc.org/species.jsp?avibaseid=A71A69A5A8320349 Töyhtöloistofasaani https://avibase.bsc-eoc...
Onko Mika Waltarin julkaisematon käsikirjoitus Lauluja Saatanalle luettavissa jossain arkistossa ja/tai onko teoksen kaikki runot sisällytetty johonkin… 685 Salanimellä Untamo Raakki kustantajille tarjottu Lauluja Saatanalle on ilmeisesti olemassa vain käsikirjoituksena. Panu Rajalan seikkaperäisen Waltari-elämäkerran teosluettelon mukaan käsikirjoitus on Ritva Haavikon hallussa. "Joitakin hillitympiä runoja Waltari pelasti myöhempiin valikoimiin. Niitäkin hän yleensä loivensi", kirjoittaa Rajala. Varhaisimmat julkaistut Lauluja Saatanalle -runot ovat Työläisnuoriso-lehden numeroissa 16 ja 19 vuonna 1927 mukana olleet Ruumissaatto ja Hautausmaalla sekä Waltarin ja Olavi Paavolaisen ("Olavi Lauri") yhteiskokoelmaan Valtatiet (1928) päätynyt Pyramiidiuni (kehiteltynä siten, että sarjan kaksi ensimmäistä osaa ovat laajentuneet ja kolmas poistettu). Lisää Lauluja Saatanalle -...
Onko Eva Dahlgrenin Ängeln i rummetia suomennettu? 2726 Eva Dahlgrenin säveltämän ja sanoittaman kappaleen "Ängeln i rummet" suomenkielinen versio on nimeltään "Enkeli huoneessain". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Välimaa. Laulu alkaa: "On toinen nainen sisälläin". Suomenkielisen version on levyttänyt Anita Pajunen vuonna 1993.   Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi Kansalliskirjaston hakupalvelu: https://kansalliskirjasto.finna.fi/  
Luin 1980-1990-taitteessa koulun kirjastossa kuvakirjan, jonka nimi on muistikuvissani Sisko ruusupensaassa. 132 Etsimäsi satu voisi olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni. Se kertoo Liisasta, jonka kaksoissisko Ylva-Lii juoksi heti synnyttyään piiloon suuren ruusupensaan alle. Ylva-Lii on kuningattarena satumaisessa Kultaisessa salissa, jonne pääsee ruusupensaan alla olevasta aukosta. Liisa vierailee Ylva-Liin luona usein, koska hänestä tuntuu että äiti ja isä pitävät eniten keväällä syntyneestä pikkuveljestä, mutta Ylva-Lii pitää vain Liisasta. Siskosten seikkailut ruusupensaan alla satumaassa eivät kuitenkaan voi jatkua loputtomiin. Kun ruusut kuolevat, aukko pensaan alla on poissa. 
Taas kerran Nyt tulee todella erikoinen kysymys miksi Australiaan ei saisi viedä valmiita elintarvikkeita tarkoitan sitä esimerkiksi Suomalaista ruisleipää?… 1926 Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon. Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:  What food can you bring in? (abf.gov.au) Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta: BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Mikä on sanan leffa etymologia, mistä sana on peräisin? 2156 Leffa tulee ruotsin kielen ilmaisusta "levande bilder" (elävät kuvat). Lähde: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja, SKS, 1995
Vanha lastenkirja, jossa linnunpojat koulussa tikka opettajana. Toisella puolella aukeamaa loru ja toisella värikäs kuva. Löysin kannettoman kirjan… 1573 Etsitty kirja on Metsäkoulu : iloinen kuvakirja pikkuväelle (WSOY, 1952). Kuvat piirsi Fritz Baumgarten, runot kirjoitti Albert Sixtus ja suomensi Hannes Korpi-Anttila.
Mitä on suomennettu Martha Grimesiltä? 398 Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Martha Grimesilta on suomennettu seuraavat teokset: 5 kelloa ja lapaluu (The five bells and bladebone, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1988) Katalan kuorman kantaja (The man with a load of mischief, suom. Osmo Saarinen, WSOY, 1990) Petetty vanha kettu (The old fox deceiv'd, suom. Hilkka Pekkanen, WSOY, 1992) Vanhat hylkiöt (suom. The old contemptibles, suom. Pirkko Biström, WSOY, 1993)   https://www.kansalliskirjasto.fi/fi https://www.kirjasampo.fi/ https://vaski.finna.fi/#tapahtumanosto_kirjallisuus  
Löytyykö 30-luvulla Oulusta Venäjälle muuttadeinen ja siellä kuolleinen maineen puhdistuksesta kertova kirja, oletettavasti oululaisen kirjailijan tai… 2132 Fanni Heleniuksen muistelmateoksessa Pitkä etappi kerrotaan oululaisen Pyykön perheen vaiheista Stalinin ajan Neuvostoliitossa 1930-luvulla. Myös Anna Eskuri kertoo kirjassa Vastavirtaan (toim. Kaisu Mikkola) 30-luvun puhdistuksista Neuvostoliitossa. Oulusta lähtöisin ollut Eskuri avioitui venäläisen rautatieinsinöörin kanssa, ja joutui erinäisten vaiheiden kautta kymmeneksi vuodeksi eri vankileireille. Molemmat teokset löytyvät Oulun kaupunginkirjaston kokoelmista.
Löytyykö kirjoja, joissa olisi lyhyitä positiivisia tarinoita? Haluaisin hirveän mielelläni lukea iäkkäälle äidilleni sellaisia. Hän ei itse enää jaksa lukea… 735 Tässä muutamia vinkkejä näin aluksi: Esko-Pekka Tiitinen: Anjan lähes erinomainen elämä Jossain Itä-Suomen maaseudulla asuu Anja, joka on usein alla päin. Anjan sisko huomaa, että tämä kaipaisi vähän piristystä tasaisen harmaaseen arkeensa, ja kiikuttaa tälle kasettinauhurin käskien puhua muistelmansa isän vanhoille c-kaseteille. Lukijoiden onneksi. Veikko Huovinen: Lyhyet erikoiset Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset avartavat näkökulmia ja pidentävät ikää. Mm. Kaarle II Kaljupäälle, Kaarle Paksulle, Fredrik II Rautahampaalle, Maria Veriselle ja Kaarle IV Mielipuolelle omistetuissa jutuissa tarraudutaan mielikuvitusta ruokkiviin aiheisiin kuten Tarzanin keinoihin pärjätä Suomen luonnossa ja mannekiineihin atomisodan jälkeen. (Kirjasampo...
Mistä tulee ilmaisu ”Kengitetään kukko”. Tiedän merkityksen mutta mikä on sanonnan alkuperä? Miten niin kukko kengitetään? 543 Joulunvastaisen yön valvomista on nimitetty "kukon kengittämiseksi". Sanonnan on ajateltu liittyvän siihen, että tällöin valvotaan kukonlauluun asti. Sen alkuperä liittynee kuitenkin saman nimiseen perinteiseen joululeikkiin. Haastava leikki piti osanottajat usein hereillä aamunkoittoon asti, minkä vuoksi jouluyön valvojaisia on alettu kutsua kukon kengittämiseksi."Sitten piti vielä ruveta 'kukkoa kenkittämään.' Pojat hakivat 'saavintangon porstoosta' ja käänsivät pitkäntuolin sivupenkin kanssa rinnan noin sylen päähän sekä asettivat tangon näiden päälle; sitten he panivat tallukkaan sekä penkille, että tuolille kummallekin puolelle tankoa noin kyynärän etäisyydelle. Kengittäjä istui pitkin päin tangolle ja nosti jalkansa ristiin sille...
Tästä tulee varmasti pitkä ja sekava viesti, joka sisältää paljon typeriä kysymyksiä. Toivottavasti jaksatte vastata kaikkiin kysymyksiin. Katsoessani dvd… 1430 Jos etsit nimenomaan elokuvaa ”Uinu, uinu lemmikkini”, sitä on kyllä hyvin myytävänä. Myyntipaikkoja löytyy Googlella vaikkapa hakusanayhdistelmällä "Uinu, uinu lemmikkini" "DVD". Ilmeisesti elokuva ”Uinu, uinu lemmikkini 2” sinulla jo onkin. Meillä kirjastossa ei näyttänyt olevan oikein tätä asiaa koskevaa kirjallisuutta enkä löytänyt juuri tuon elokuvan tekemistä käsitteleviä kirjoja, mutta olen katsonut jonkin verran kauhuelokuvien teosta kertovia dokumentteja. Kauhuefektien tekijät hyvin sangen kekseliäitä kehittämään hurjilta vaikuttavia tilanteita. Ensiksi tietenkin elokuvaa kuvataan usein aika lyhyinä kohtauksina, jotka vasta leikkausvaiheessa liitetään yhteen. Esimerkiksi tuon elokuvan kolarikohtaus on selvästi tehty niin....
Lauri Viita on kirjoittanut runon, jossa hän kuvaa Tampereen Hämeenkatua rautatieasemalta Aleksanterin kirkolle. Kuulin sen joskus matineassa mutta en löydä… 1296 Hämeenkatua Aleksanterin kirkolle ja Vanhalle hautausmaalle matkataan Betonimylläri-kokoelman runossa 'Mylly': "Oli täyttämä askeleen / päälaskimo Tampereen: / väli torin ja Tuulensuun / kiviseinän ja lehmuspuun - / joka jäljiltä tarhurin / oli järkytys kaupungin." -- "Pari mummoa pientä ja laahustavaa, / pari partaalla-vaeltajaa, / tuli vastaani mustine kirjoineen / käsikoukkua työntyen tungokseen. / Minä käännyin ja seurasin heitä. / Sitä kulkua Kuolema johti / Aleksanterin kirkkoa kohti."
Mikä mahtaa olla laukku-sanan etymologia? 2185 ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Miksi Astrid Lindgrenin ensimmäinen lapsi (Lasse?) oli ensimäiset vuodet orpokodissa? 1928 Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan. Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Sinä lähdit, et kertonut minne. Tähdeksikö adetuit vai tuulenako kuiskast puissa? Vai olitko se häikäsevä aalto jonka rannalla näin? Vaan kun kuuntelen tarkoin… 952 Tämän suositun muistovärssyn tekijä ei valitettavasti ole selvinnyt. Kyseessä voi olla jonkun yksityishenkilön tuotos, joka on alkuperäisestä yhteydestään (sanomalehden kuolinilmoitus, muistokirjoitus tms.) vähitellen siirtynyt yhteiseksi omaisuudeksi ja vapaasti muokattavaksi. Verkosta löytyy viimeisten viidentoista vuoden ajalta tästä useita hieman toisistaan poikkeavia versioita, ilman mainintaa tekijästä. Niissä satunnaisissa poikkeustapauksissa, joissa tekijä on kerrottu, tieto ei ole ollut paikkansapitävä.
Mikä kirja, miltä vuodelta? Nimilehti puuttuu, ensimmäiselle sivulle on käsin kirjoitettu Phyllis. Kirjassa on (omistajan?) nimi Louise v Haartman 1888. Kirja… 1146 Kirja on irlantilaisen Margaret Wolfe Hungerfordin ensimmäinen romaani Phyllis vuodelta 1877. Hänen kirjansa ilmestyivät aluksi anonyymeinä, myöhemmin nimellä Mrs Hungerford; Yhdysvalloissa Hungerfordin kirjat julkaistiin taiteilijanimellä 'The Duchess'. Ruotsiksi Phyllis ilmestyi ensimmäisen kerran 1881 Mathilda Langletin kääntämänä. Tässä laitoksessa oli sivuja 403. - 1913 Phyllis julkaistiin Kerstin Wenströmin uutena ruotsinnoksena. Suomeksi kirja ilmestyi Valfrid Hedmanin käännöksenä Kariston Naisten romaaneja -sarjassa vuonna 1916.
Tässäpä haastava kysymys: Kuinka monta levyä tamperelainen (jo lopettanut) Campanella-kuoro teki uransa aikana? Kuorolla oli ennen verkkosivut, mutta nyt… 1925 Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt: Campanella 1983 Siveltimeen tartun 1985 Oskar 1989 Campanellan joulu 1993 Joulumme vuosisadat 1996 Kulkija 2006 Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta. Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun: http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/ ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun: http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/ Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Mistä löytyisi runo, jossa kohta ... oli ruuhessa poika ja koukkuhun sylkäs.... ja kuka on kirjoittaja? 1826 Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Löytyykö Williams Wordsworthin runo "The Daffodils" kokonaan suomennettuna? Kiitos 494 William Wordsworthin runo Daffodils (1804) tunnetaan myös nimellä I wandered lonely as a cloud (runon ensimmäisen rivin mukaan). Runon ovat suomentaneet Aale Tynni ja Aila Meriluoto. Aale Tynnin suomennos sisältyy William Wordsworthin runojen suomennosvalikoimaan Runoja (WSOY, 1949, s. 89 - 90), antologioihin Tuhat laulujen vuotta (WSOY, 1957, s.157 ja 1974 ja 2004, s. 329), Maailman runosydän (WSOY, 1998, s. 786 ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 570 – 571). Runoja-teoksessa suomennos on saanut nimen Mielikuvitus : VII. Muissa teoksissa Tynnin suomennoksen nimi on Vaelsin halki maisemain. Aila Meriluodon suomennos Keltanarsissit on luettavissa Edith Holdenin teoksesta Luontopäiväkirja 1905 (The nature notes of an...