Ehkä tarkoitatte seuraavaa levyä? Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku-tietokannasta löytyy tekijänimellä Collage levy nimeltä Parimad lood 1970-76 = Complete recordings Se kuuluu Itäkeskuksen kirjaston, Kirjasto Kympin ja Leppävaaran sekä Tapiolan kirjastojen kokoelmiin. Tarkemmat tiedot Helmet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi Kirjoittakaa Sanahaussa hakukenttään Uni tule silma peale. Ko levyn tiedoissa ei kuitenkaan mainita Otto Donneria.
Näillä tiedoilla ei löytynyt varsinaisesti miehen paidan muuttamista naisen paidaksi.
Suuri käsityölehti 2004:5, sivulla 24, 75 on ohje vanhan kauluspuseron muodistamisesta, jossa kavennetaan ja lyhennetään vanhaa paitapuseroa.
Suuri käsityölehti 2005:6-7, sivulla 52- on kaavojen mittataulukko ja välikoon piirtäminen, joista voisi olla apua.
Naisten paitapuseron kaavoja löytyy useista lehdistä, mm.
Suuri käsityölehti 2007:4, 2006:6-7, 1998:1.
Makupalat-hakemiston kategoriaosuus on rakennettu vanhan Makupalat-hakemiston pohjalta, se perustuu soveltaen kirjastojen kymmenluokitusjärjestelmään, mutta on siis kahden toteuttajan, Ulla Karilan Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ja Nina Granlundin Kirjastot.fi:stä luoma. Kategoriat sinänsä on linkitetty Ykl:n mukaisiin luokkiin ja jokainen kuvattu linkki on luokiteltu Ykl:n mukaan. Ykl on yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä, http://Ykl.kirjastot.fi .
Toinen sanasto, jota Makupalojen kuvailussa on käytetty, on YSO - yleinen suomalainen ontologia, joka löytyy Finto-palvelusta, http://finto.fi . YSO-käsitteitä on käytetty kunkin linkin asiasanoituksessa.
Tuota kirjaa ei ole käännetty ruotsiksi eikä ilmeisesti muitakaan Remeksen kirjoja. Jos sen merkityksen haluaisi kääntää ruotsiksi, nimi voisi olla ”Skärselden”, jolla viitataan ruotsissa kiirastuleen. Jos kirja joskus ruotsiksi julkaistaan, voi nimeksi tulla toki joku muukin, sillä aina nimeä ei käännetä ihan suoraan vaan saatetaan keksiä toiselle kielialueelle jokin toinen nimi, jonka katsotaan olevan vaikkapa markkinoinnin kannalta parempi.
There is an institute called the Institute of Migration in Finland, their homepage is http://www.migrationinstitute.fi/index_e.php
The Genealogical Society of Finland have a page where they answer questions concerning genealogy. Their homepage: http://www.genealogia.fi/index.php?lang=en
There are books about genealogy - could you go to a library and find out if they have some books in English? I browsed through one of them (in Finnish; Sukututkimuksen käsikirja by Marjo Hyppönen and Rauno Luttinen, WSOY 1988, ISBN 951-0-14566-1). They recommend the beginning genealogist to start by interviewing his or her living relatives. In other words, you proceed backwords from the present to the past.
I think it is worth your while to visit the...
Valitettavasti en löytänyt mitään julkista tilastoa Aurajokeen hukkuneista. Suomen uimaopetus-ja hengenpelastusliitto tilastoi koko maan tasolla hukkuneiden määrää ja heidän tilastonsa löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.suh.fi/tiedotus/hukkumistilastot
Aurajokeen hukkuneista voisi kysyä Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta tai Lounais-Suomen poliisilta. Alla linkit heidän yhteystietoihinsa:
http://www.vspelastus.fi/yhteystiedot
https://www.poliisi.fi/lounais-suomi/yhteystiedot
Kuopion kaupunginkirjaston asiakkaiden lainojen eräpäiviä on siirretty eteenpäin. Varhaisin eräpäivä lainoilla on nyt 9.6.2020 ja siitä eteenpäin.
https://kuopio.finna.fi/FeedContent/uutiset/https%253A%252F%252Fkuopionkirjasto.fi%252F%253Fp%253D48031
Liturgiset värit ovat: valkoinen, punainen, violetti, vihreä ja musta.
Kirjallisuutta aiheesta:
Lempiäinen, Pentti : Kuvien kieli: vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki : WSOY, 2002.
Aspfors, Bertta : Kirkolliset tekstiilit Keski-Pohjanmaan seurakunnassa. Kokkola : Kustannusosuuskunta Länsirannikko, 2001.
Lempiäinen, Pentti : Pyhät ajat. Helsinki : Kirjapaja, 2000.
Ortodoksisen kirkon liturgiset värit löytyvät kirjasta:
Ortodoksinen kirkko Suomessa : toim Isä Ambrosius. Heinävesi 1982
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Etiopiassa käytettävän juliaanisen kalenterin mukaan syksyllä, meskerem-kuukauden aikana, juhlitaan vuodenvaihdetta. Meskerem on juliaanisen kalenterin 13. kuukausi ja vastaa länsimaisessa kalenterissa syyskuuta. (Suomen Pipliaseura) Mesmekerem merkitsee uuden vuoden alkamista. Se on myös vuoden runsaimman satokauden alkamisen kausi Etiopian useimmissa osissa. (lähde: Wikipedia) Meskerem-sana symboloi muutosta, uutta elämää, iloa ja toiveiden uudistumista. Meskerem on etiopialaisessa kalenterissa ensimmäinen kuukausi. Meskerem on niistä suosituin, koska päättää kesäkuusta elokuuhun kestävän sadekauden. Meskeremin sää on aurinkoinen ja miellyttävä, muistuttaa kevättä. Meskerem merkitsee vuotuista juhlaa etenkin Etiopian ortodoksi-...
Varauksesi näyttää onnistuneen. Asiakastiedoistasi käy ilmi, että olet valinnut oletusnoutokirjastoksesi Pukinmäen. Eli jos et varausta tehdessäsi muuta noutokirjastoa, tulee varaamasi aineisto juuri Pukinmäen kirjastoon.
Ilmoitukset saapuneista varauksista voivat tulla joko sähköpostiin, postitse tai sitten tekstiviestinä kännykkään (ks. http://www.helmet.fi/screens/srchhelp_k_fin.html).
Sinun tapauksessasi ilmoitus saapuu sähköpostiviestinä.
Varaamasi teos voi tulla myös Neulamäen kirjastosta ja noutopaikan voi valita varatessa. Meillä on yhteinen varausjono lähikirjastojemme kanssa. Varaukset maksavat euron. Kaukolainoja ovat lainat muista kuin Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteistä tilatut kirjat esim. Tampereen kaupunginkirjastosta tilatut kirjat (maksavat 2 euroa). Niistä täytetään erillinen lomake kaukopalvelua varten. Voimme tilata kaukolainaksi vain sellaisia kirjoja, mitä ei ole meidän kokoelmissa. (Emme siis tee kaukolainoja Neulamäen kirjastosta.) Lainakirjoja ei voi lunastaa itselle eikä poistettavia kirjoja voi varata. Pääkirjastossa on jatkuvasti myynnissä poistettavia kirjoja ja kerran vuodessa on suurempi poistokirjojenmyynti.
Raahen kirjasto ei kuulu Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun vastaajakirjastoihin. Soitin sinne ja sain tietää, että Raahen kirjastoon ei ole tilattu Koneviesti-lehteä. Pattijoen kirjastoon tulee Koneviesti 2010 lähtien. Vanhempia lehtiä saa Raahen kautta kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa säilytetään koneviestiä 10 vuotta. Ottakaa yhteyttä suoraan Raahen kirjastoon http://www.raahe.fi/kirjasto .
Saimme Tampereen kaupunginkirjastosta seuraavan vastauksen:
Laulu on nimeltään Papper och bark ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Pasi Hiihtola, esittäjä on Sås och Kopp. Nuottikin näyttää olevan olemassa: Sås och Kopp: Orden runt med Sås och Kopp.
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Lähtökohtaisesti on palveltu aseellisena, joten hieman arvoitukselliseksi jää miksi on katsottu aiheelliseksi kirjata että suuntaaja on ollut aseellinen. Aikakauden asevelvollisuuslaissa oli mahdollista, että asepalvelukseen hyväksyttyä asevelvollista käytettiin myös sellaisissa toimissa jotka eivät käsitä asepalvelusta ja joihin hän ammattinsa tai osaamisensa puolesta oli soveltuva, mutta siitä tuskin on suuntaajan tehtävässä kyse. Filip Grönvallin asevelvollisuuslain oppaassa vuodelta 1923 tähän momentteja kuvaillaan merkityksettömiksi ja tarkoitustaan vastaamattomiksi, joten olisikohan aseellisen suuntaajan taustalla jokin tähän sekavuuteen liittyvä laintulkinta.
Rul ei esiinny vanhoissa lyhenneluetteloissa. Mielenkiintoisesti...
Suomeksi netti ei lausetta löytänyt, mutta englanniksi "Life dictates its own unwritten laws to man"' ja venäjäksi «Жизнь диктует свои неписаные законы?» hakien viite löytyi.Se on Mihail Šolohovin kirjasta Hiljaa virtaa Don. "Life dictates its own unwritten laws to man. With- in three days Yevgeny went again to Aksinya at night, and she did not refuse him." Linkki hakutulokseen
Kaj Chydenius on säveltänyt laulun Kuolemaantuomitun vaimo Elvi Sinervon samannimiseen runoon. Runo on teoksesta Pilvet (1944).https://archive.org/details/elvi-sinervo-pilvet-runot-1941-56/page/n5/mode/2uphttps://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5277143?sid=5298600237
Suomen Kultaseppien Liitto ry:n kotisivut ovat verkossa osoitteessa http://www.suomenkultaseppienliitto.fi .
Sivuilta löytyvät mm. liiton jäsenyritykset lääneittäin.
Suomen Kultaseppien Liitto julkaisee Kello & Kulta -nimistä lehteä, joka on tilattu Porin kaupunginkirjaston lehtilukusaliin.
