Eduskunnan kirjastossa ei valitettavasti vielä ole painettuja, lainattavia vuoden 2022 valtiopäiväasiakirjoja. Viive painettujen valtiopäiväasiakirjojen ja lainakappaleiden saamiseksi on noin 1-2 vuotta.
Tietoa budjetista löytyy verkosta:
Valtiovarainministeriö / Valtion talousarvioesitykset
https://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp
Vuoden 2023 budjetin osalta kohdasta numerotaulu pääsee tuloarvioihin ja määrärahoihin. Tarkempia tietoja on yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Voit hyödyntää esim. Tutki budjettia -palvelua:
https://tutkibudjettia.vm.fi/etusivu
Jos olet kiinnostunut budjetin käsittelystä, voit tutustua mm. näihin linkkeihin:
Eduskunta / Valtion...
"Isäni poltti viskin" on kolmannen säkeistön alku Helsingiuksen laulussa, ei eri versio. Hieman eri sanoilla kappaletta ovat laulaneet Liljan Loisto ja Pirkan Neidot, mutta nämäkään eivät ala tuolla kohdalla ja se on muodossa "minun isäni keitti viinaa".Kirjastoissa ei ole nuotteja Helsingiuksen versiosta, netin sointusivustoilta löytyy soinnut ja sanat. Liljan Loiston ja Pirkan Neitojen versioista ei löytynyt mitään.Kirjastoissa on nuotteja englanninkielisillä sanoilla, erityisesti Joan Baezin versiota: Joan Baez Songbook (linkki Piki-verkkokirjastoon). Kappaleen englanninkielinen nimi on Copper Kettle. Tikkurilan musiikkivarastossa on folkmusiikkikokoelmia, joista kappale löytyy, esim. All American Folk ja Folk Music's Greatest Hits (...
Suomalainen kansansatu Vastavirran akka inspiroi Larin-Kyöstiä sepittämään runon Vastavirtainen akka. Se löytyy esimerkiksi runoilijan 75-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistusta valikoimasta Lausujan runoja (Gummerus, 1948) ja peruskoulun äidinkielen lukukirjasta Kirjallisuuden avain. 7 (Weilin + Göös, 1986). Kaikkia Larin-Kyöstin alkuperäisiä runokokoelmia ei käytettävissäni ollut, joten valitettavasti en pystynyt paikantamaan, missä kokoelmassa runo on alun perin ilmestynyt.
Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan valintaopas löytyy täältä: https://issuu.com/ulapland/docs/ttk_valintaopas_2019
Hakija- ja opiskelupalvelujen yhteystiedot löydät täältä: https://www.ulapland.fi/FI/Hae-opiskelijaksi/Yhteystiedot-hakijalle
Tällaista haavanhoitotapausta ei tullut vastaan ennätysten kirjoista tms. lähteistä, joten valitettavasti on todettava, että vastausta kysymykseen ei löytynyt.
Hei,Kyseessä näyttäisi olevan Gerhard Harderin Hengellinen Lied-laulu 1800-luvulta.Valitettavasti kyseistä laulua ei näyttäisi olevan käännetty Suomeksi, tai ainakaan en löytänyt laulusta suomenkielistä levytystä/nuottia Suomen kirjastoista tai Ylen levystöstä.
Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Hakemanne teos on varmaankin Claes Bergelin "Freddy", jonka suomenkielinen versio ilmestyi WSOY:n kustantamana 1962. Voitte kaukolainata kirjan lähikirjastonne kautta, sillä teoksesta on tietokantojemme mukaan niteitä ainakin Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Varastokirjastossa Kuopiossa. Kaukopalvelun säännöt ovat sivulla http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Kansalliskirjaston kokoelmista kirja löytyy myöskin, mutta sieltä kirjaa ei saa lainata kotiinsa.
Konkordaatti on paavinistuimen ja valtiovallan sopimus. Tärkeimpiä konkordaatteja ovat 1122 aikaansaatu Wormsin konkordaatti, jolla sovittiin investituurariita, Napoleon Bonaparten ja Pius VII:n 1801 solmima konkordaatti, jolla katolinen kirkko palautettiin valtionkirkon asemaan Ranskassa sekä Benito Mussolinin ja Pius XI:n 1929 solmima konkordaatti. (Lähde: Nykysuomen tietosanakirja 3, WSOY 1993)
Suomen kansallisbibliografian Fennican https://finna.fi mukaan Hj. Nortamosta on ilmestynyt elämäkerta vuonna 2003 tekijänä Niemi Tapio: Hj. Nortamo : jaaritustensa vanki.
Saatavissa Vaski-kirjastoista, mm. Raisiosta http://www.raisio.fi/kirjasto/vaski-kirjastot/
Jonkin verran tietoja on myös teoksissa:
- Vesa Sisättö & Jukka Halme: Kotimaisia pakinoitsijoita, 2013.
- Markku Vainio: Kettumies Hjalmar Nortamo ja susille soittava suutari,2001
Internetistä:
Kansallisbiografian tiedot http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4976/
http://www.nortamo-seor.fi/nortamo-seor_fi/
Seuraavissa kirjoissa on tutkittu kioskikirjallisuutta:
Kallioniemi, Kari
Porvariskodista maailmankylään : populaarikulttuurin historiaa
2. uud. p. 1995
ISBN 951-29-0522-1
- sivuilla 169-174 on kioskikirjallisuuden historiasta.
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä. 1975, 2. P 1984.
Törrönen, Jukka
Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa : Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa 1996, ISBN 951-34-0710-1.
LINDA-yhteisluettelosta löytyi Kaisa Simolan kaksi opinnäytettä:
Simola, Kaisa
Kioskikirjallisuuden struktuureja : näkökulmia kioskiromaanien maailmaan
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1981
Pro gradu -työ, Yleinen kirjallisuustiede
Simola, Kaisa...
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Useissa suurissa kirjastoissa on saksan- ja englanninkielisiä kirjoja ja äänikirjoja. Helsingissä on myös erikoiskirjasto, Helsingin saksalainen kirjasto. Tarkempia tietoja löydät Internetistä osoitteesta http://www.deutsche-bibliothek.org/wp/ .
Helsingin kaupunginkirjastossa Rikhardinkadun kirjastolla on suuri englanninkielisten kirjojen kokoelma. Amerikkalaista kirjallisuutta löydät myös American Resorce Centeristä, ks. tarkemmin http://www.usembassy.fi/arc.htm . Hyviä lukuhetkiä!
Aiheesta löytyy kirjoja, joiden yhtenä tekijänä on Elisa Poskiparta. Pelkästään hänen nimissään on kirja: Miten ehkäisen oppilaitteni luku- ja kirjoitusvaikeuden syntymisen? : kielellisen tietoisuuden kehittäminen 1. luokalla ryhmämuotoisena erityisopetuksena / Elisa Poskiparta (julkaistu: Turku : Turun yliopisto, oppimistutkimuksen keskus, [1995] (Painosalama)
Ulkoasu: v, 45, [2] s. ; 22 cm). Kristiinankaupungin kirjaston aineistoa voi hakea osoitteessa: http://www.fredrika.net/fin/. Sieltä pääsee tutkimaan laajalti myös muiden Pohjanmaan alueiden kirjastojen aineistoa kohdasta Linkit -> Pohjanmaa.
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Harmillista, ettet ole saanut lupaamaamme palvelua. Yritämme jatkossa informoida asiakkaita paremmin laitteiden ollessa poissa käytöstä.
Sellon ja Tapiolan lisäksi ainakin Kirjasto 10:n Studiossa on mahdollisuus LP-levyjen digitointiin.
Tapiolan kirjastosta vastattiin kysymykseesi näin:
Tapiolan kirjastoon on juuri hankittu LP-levyjen ja C-kasettien digitointiin tarkoitettu laite. Ennen laitteiston varsinaista käyttöönottoa opettelemme itse käyttämään laitetta ja laadimme ohjeistuksen asiakkaita varten.
Asiakkaille laite "esitellään" Tapiolan kirjastossa pe 30.3. uudistuneen musaparven avajaisten yhteydessä. Tämän jälkeen laite on varattavissa kirjaston neuvonnasta tai numerosta 09-81657300.
Pahoittelut kesäaukioloaikojen aiheuttamasta häiriöstä! Tällaisissa tapauksissa kirjasto yleensä ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja tiedustelee, mistä hän haluaa varauksensa noutaa. Jostakin syystä näin ei ole tässä tapauksessa kuitenkaan käynyt. Suosittelen ottamaan yhteyttä lähimpään avoinna olevaan Helmet-kirjastoon joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse. Esimerkiksi Munkkiniemen kirjaston henkilökunnan tavoittaa numerosta 09 31085033. Hyvää kesää!
Tavallisimmin sekä Iinaa että sen rinnakkaismuotoa Inaa on pidetty useiden (i)ina-loppuisten naisennimien lyhentymänä. Näitä ovat esimerkiksi Josefiina, Karoliina, Katariina, Kristiina, Lucina, Martina, Sabina ja Vilhelmiina. Toinen mahdollinen alkuperä Iinalle on 'siveää, puhdasta' merkitsevä kreikkalaisperäinen nimi Agnes ja sen espanjalaisista muunnoksista Ines ja Inez suomalaistettu Iines, jonka lempinimenä Iinaa on käytetty.
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
